ETSK:n ”kansalaisyhteiskunnan organisaatiot” -ryhmä

Asuntojen hinnat nousivat EU:ssa 47 prosenttia vuosina 2010–2022. Samaan aikaan vuokrat nousivat 18 prosenttia. Eurostatin mukaan yli 10 prosenttia kaupunkien kotitalouksista ja 7 prosenttia maaseutualueiden kotitalouksista käytti yli 40 prosenttia käytettävissä olevista tuloistaan asumiseen vuonna 2023. ETSK:n tilaamassa tutkimuksessa tarkastellaan poliittisia ratkaisuja kohtuuhintaisemman ja kestävämmän asumisen mahdollistamiseksi kaikille eurooppalaisille. Tässä haastattelussa tutkimuksen laatijat, sosiaali- ja talousalan tutkimuskeskuksen CASE:n taloustieteilijä Agnieszka Maj ja ympäristö-, energia- ja ilmastonmuutosasioista vastaava johtaja Karolina Zubel, kertovat keskeisistä havainnoistaan.

Mitä tämä ETSK:n teettämä tutkimus koskee, ja miksi se on merkityksellinen?

Tutkimuksessa tarkastellaan kohtuuhintaisten ja kestävien asuntojen tarvetta EU:ssa ja korostetaan digitalisaation (tekoäly, digitaaliset rakennusluvat, asiaankuuluvat tietokannat) ja yhteisötalouden rakenteiden merkitystä. Tapaustutkimusten avulla tuodaan esiin innovatiivisia pyrkimyksiä tehdä asumisesta kohtuuhintaisempaa ja parantaa asuntojen saatavuutta ja kestäväpohjaisuutta. Tutkimuksessa esitetään EU:n ilmastokestävyyttä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja talouskasvua koskevien tavoitteiden mukaisia, toteuttamiskelpoisia suosituksia vuosiksi 2030 ja 2050. Se tarjoaa strategista tietoa, jonka pohjalta asuntopolitiikkaa voidaan mukauttaa muuttuviin haasteisiin ja yhteisöjen hyvinvointia voidaan edistää.

Mitkä ovat tutkimuksen tärkeimmät tulokset?

Digitalisaatio tarjoaa merkittävän mahdollisuuden tehostaa asuntojen suunnittelua, rakentamista ja hallinnointia, mikä voi vähentää kustannuksia ja parantaa kestävyyttä. Tällä hetkellä sen vaikutus kustannussäästöihin on kuitenkin vähäinen. Digitaalisten ratkaisujen käyttöönoton esteenä ovat ennen kaikkea sidosryhmien vanhoilliset näkemykset, investointien heikoksi mielletty tuotto, korkeat täytäntöönpanokustannukset sekä kannustimien, koulutuksen ja sääntelyn puute. Digitalisaation koko potentiaalin hyödyntäminen edellyttää lisäinvestointeja digitaaliseen infrastruktuuriin esimerkiksi digitaalisten alustojen yhteentoimivuuden varmistamiseksi.

Yhteisötalouden toimijoiden, kuten rajoitetusti voittoa tavoittelevien asuntoyhtiöiden, yleishyödyllisten organisaatioiden tai osuuskuntien, osallistuminen on lupaava esimerkki innovatiivisesta politiikasta nykyisten asumiseen liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. Nämä toimijat tarjoavat kustannustehokkaita ja hyvin suunniteltuja asumisratkaisuja, jotka edistävät yhteisöllisyyttä ja asuntotarjonnan pitkäkestoista vakautta. Esimerkiksi Wienissä voittoa tavoittelemattoman ja rajoitetusti voittoa tavoittelevan asuntotuotannon osuus kaupungin koko asuntotuotannosta on 30 prosenttia, millä on ratkaiseva merkitys asuntomarkkinoiden vakauttamisen ja hinnannousun hillitsemisen kannalta. Tämä auttaa pitämään vuokrat kohtuullisina ja ehkäisee markkinoiden vääristymistä.

Mitkä ovat tärkeimmät toiminta- ja jatkotutkimussuositukset?

EU:n asuntopolitiikassa olisi keskipitkällä aikavälillä asetettava etusijalle kohtuuhintaista sosiaalista asuntotarjontaa koskevan uuden eurooppalaisen sopimuksen laatiminen ja asuntodirektiivin antaminen, jotta voidaan varmistaa yhtenäinen lähestymistapa kaikissa jäsenvaltioissa. Jäsenmaissa olisi tuettava innovatiivisia malleja, kuten osuuskuntia ja rajoitetusti voittoa tavoittelevaa asuntotarjontaa, osoitettava joustavaa rahoitusta asuntohankkeita varten ja otettava käyttöön digitaalisia välineitä parempien asumisratkaisujen tarjoamiseksi.

Pitkällä aikavälillä asuntopolitiikassa olisi omaksuttava strateginen ja kestävä lähestymistapa, jossa painotetaan paikallisia ratkaisuja ja jatkuvaa seurantaa. Digitalisaatiota on yhdenmukaistettava lainsäädännön keinoin, ja lisäksi tarvitaan kiertotalouteen liittyviä käytäntöjä, esimerkiksi pankkilainoja, joiden ehtona on, että rakennukset ovat kiertotalousperiaatteiden mukaisia, sekä energiatehokkuuteen perustuvia vuokrakannustimia ja ruohonjuuritason rahoitusaloitteita. Sosiaalisen monimuotoisuuden edistämiseksi ja alueiden keskiluokkaistumisen ehkäisemiseksi sosiaalisen asuntotarjonnan käsitettä olisi laajennettava niin, että kattaisi Wienissä sovellettavan mallin mukaisesti myös keskituloiset perheet. Jotta asuntotarpeet saadaan katettua, olisi uudisrakentamisen ja asuntokannan peruskorjauksen lisäksi tärkeää valjastaa käyttämättömät rakennukset uusiin käyttötarkoituksiin.

Tulevassa tutkimuksessa olisi keskityttävä osallistaviin lähestymistapoihin kaupunkisuunnittelussa, rakentamisessa ja asuntotarjonnassa, jotta asuntojen saatavuutta ja esteettömyyttä saataisiin parannettua kaikkien kansalaisten kannalta. Olisi myös tutkittava uusien teknologioiden, kuten tekoälyn ja automaation, vaikutusta asuinrakentamisen ja asuntojen hallinnoinnin tehokkuuteen ja mahdollisiin kustannussäästöihin. Lisäksi olisi kartoitettava innovatiivisia asumismalleja kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja yksilöitävä strategioita, joilla voidaan parantaa sekä asumisen kohtuuhintaisuutta että kestävyyttä.

ETSK teetti tutkimuksen kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän pyynnöstä.

Euroopan edistyminen kohti kestävän kehityksen tavoitteita on hidastunut merkittävästi, mikä herättää huolta vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamisesta. YK:n Sustainable Development Solutions -verkoston (SDSN) julkaisemasta Euroopan kestävän kehityksen raportista 2025 (ESDR) käy ilmi, että edistyminen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa eteni vuosina 2020–2023 puolet hitaammin kuin edellisellä kaudella.

Vuosina 2016–2019 edistyttiin 1,9 prosenttiyksikköä, mutta seuraavina vuosina edistyminen jäi vain 0,8 prosenttiyksikköön. Hidastuminen johtuu kasvavista ekologisista, sosiaalisista ja geopoliittisista haasteista. Kestävän kehityksen tavoite 2 (ei nälkää) on edelleen suuri huolenaihe, sillä kaikkialla Euroopassa esiintyy yhä elintarviketurvaan ja kestävyyteen liittyviä ongelmia.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle (ETSK) tehdyssä erillisessä tutkimuksessa korostetaan tarvetta ruokavaliomuutoksiin kestävän maatalouden ja kansanterveyden tukemiseksi.

Asiantuntijat vaativat EU:n uudelta johdolta vahvempia toimintapolitiikkoja ja investointeja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen vauhdittamiseksi. Maailmanlaajuista yhteistyötä ja rahoitusta pidetään ratkaisevan tärkeinä, ja Espanjassa kesäkuussa 2025 järjestettävän neljännen kansainvälisen kehitysrahoituskonferenssin odotetaan käsittelevän kestävyyttä tukevan rahoitustuen laajentamista.

SDSN:n varapuheenjohtaja ja raportin vastaava laatija Guillaume Lafortune varoittaa, että lisääntyvät geopoliittiset jännitteet vaikeuttavat kestävyyttä tukevia toimia, mutta hän on edelleen optimistinen.

”Maailma on yhä vaarallisempi, epävakaampi ja epävarmempi”, hän sanoi. ”Samaan aikaan ihmiset, erityisesti nuoret, haluavat kestävää kehitystä. Maailmantalouden koon ja käytettävissä olevien teknologioiden ansiosta maailmalla on mahdollisuus saavuttaa kestävä kehitys.”

”Kestäväpohjaiset elintarvikejärjestelmät ovat ratkaiseva tekijä kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa. Toimien vauhdittamiseksi tarvitaan kunnianhimoisempia mekanismeja, joilla turvataan maataloustuottajien, elintarvikkeiden pientuottajien ja elintarvikeketjun muiden sidosryhmien toimeentulo. Meidän on kuitenkin puututtava myös epäoikeudenmukaiseen jakeluun ja varmistettava oikeudenmukainen siirtymä”, totesi ETSK:n "maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö" -jaoston (NAT) puheenjohtaja Peter Schmidt, joka kehotti myös lisäämään kansalaisyhteiskunnan osallistamista.

Viiden vuoden kuluttua EU:lla on edessään kriittinen päätös: on joko toimittava päättäväisesti tai hyväksyttävä se mahdollisuus, ettei EU pysty täyttämään sitoutumistaan kestävään ja oikeudenmukaiseen tulevaisuuteen. (ks)

Sähkömarkkinat on uudistettava siten, että pyritään muuhunkin kuin vain vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteiden saavuttamiseen. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea pitää erittäin tärkeänä, että turvataan toimitusvarmuus, vakaat ja kohtuulliset hinnat sekä oikeus energiaan haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien suojelemiseksi.

Tammikuussa annetussa Jan Dirxin ja Thomas Kattnigin laatimassa lausunnossa Sähköntoimitusten ja sähkön hinnoittelun tulevaisuus EU:ssa ETSK kannattaa mallia, jossa turvaudutaan tarvittaessa julkiseen sääntelyyn ja mahdollisuuksien mukaan yksityiseen yrittäjyyteen, ja suosittaa sähkömarkkinavälineen käyttöön ottamista.

Sähkömarkkinaväline voisi olla julkisen vallan perustama yritys, joka toimisi markkinatakaajana sähkömarkkinoilla, jolloin voitaisiin saavuttaa ilmastoneutraalius, toimitusvarmuus sekä vakaat ja kohtuulliset hinnat.

Komitean mukaan sähkömarkkinoilla tarvittavat muutokset olisi toteutettava kolmessa vaiheessa:

• Vaihe 1 – nykyhetkestä vuoteen 2030

  Sähkömarkkinavälineen valikoimaa laajennetaan halutulla (hiilidioksidista vapaan) sähköntuotannon yhdistelmällä. Tämän vaiheen aikana sähkökauppaa käydään vuorokausikauppana, mutta sähkömarkkinavälineen vaikutus markkinoilla kasvaa.

• Vaihe 2 – vuodesta 2030 vuoteen 2040

  Sähkömarkkinaväline saavuttaa markkinatakaajan asemansa ja hallitsee asianmukaista osuutta markkinoiden tarjontapuolesta toimitussopimuksin. Vuorokausikauppaa mukautetaan vastaavasti.

• Vaihe 3 – vuodesta 2040 vuoteen 2050

  Sähkömarkkinaväline optimoi sähkön tarjontapuolen varmistaakseen vuodesta 2050 eteenpäin sähkön kestävän, pitkäaikaisen toimittamisen ilmastoneutraalisti ja vakaalla ja ennakoitavissa olevalla hintatasolla. (mp)

EU:n oikeutettuja etuja Euroopan arktisella alueella voidaan parhaiten puolustaa yhdessä sellaisella arktista aluetta koskevalla EU:n strategialla, jolla vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan osallistumista kaikkiin aluetta koskeviin päätöksiin. Myös tiivis yhteistyö Grönlannin kanssa on ratkaisevan tärkeää arktisen alueen kestävien investointien, vaurauden ja selviytymiskyvyn varmistamiseksi.

ETSK hyväksyi tammikuun täysistunnossaan oma-aloitteisen lausunnon ”Arktista aluetta koskevan eurooppalaisen strategian kehittäminen vuorovaikutuksessa kansalaisyhteiskunnan kanssa”. Lausunnossa korostetaan arktisen alueen merkitystä Euroopan strategisen riippumattomuuden, selviytymiskyvyn ja kilpailukyvyn kannalta.

Lausunnon esittelijä, ETSK:n jäsen Anders Ladefoged totesi: ”Komitea esittää uudessa lausunnossaan EU:n arktisesta politiikasta kansalaisyhteiskunnan näkemyksen siitä, millä tavoin EU voisi kehittää arktista aluetta koskevia toimintalinjojaan, jotta yhtäältä huolehdittaisiin unionin omista eduista ja toisaalta autettaisiin turvaamaan alueen selviytymiskyky ja vauraus paikallisten asukkaiden hyväksi.”

ETSK kannattaa myös arktisen alueen alkuperäiskansojen edustajien kattavaa kuulemista ja kannustaa tekemään laajaa yhteistyötä heidän kanssaan. Yhteisesittelijänä toiminut ETSK:n jäsen Christian Moos sanoi: ”Euroopan arktisten maiden etuja voidaan parhaiten puolustaa yhdessä, tekemällä yhteistyötä EU:n pohjoisten jäsenvaltioiden kesken ja arktista aluetta koskevan eurooppalaisen strategian puitteissa. Strategiassa on turvattava kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuudet sekä paikallis- ja alkuperäisyhteisöjen oikeudet.”

Grönlannilla, jota lausunnossa niin ikään käsitellään, ja arktisen alueen EU:hun kuuluvalla osalla on alueen nopean muutoksen yhteydessä samanlaisia haasteita ja mahdollisuuksia.

Yhteisesittelijä Moos totesi Grönlannista: ”Tehostettu eurooppalainen yhteistyö, jossa myös Grönlanti on mukana, on ratkaisevan tärkeää Euroopan arktisen alueen kestävien investointien, vaurauden ja selviytymiskyvyn varmistamiseksi.”

Grönlantilaisten keskeisiin tavoitteisiin kuuluu kansakunnan itsemääräämisoikeuden vahvistaminen iskulauseella ”ei mitään meitä koskevaa ilman meitä”. EU nähdään joka tapauksessa läheisenä liittolaisena, jolla on samat perusarvot, kuten ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu. (at)

EU:n on panostettava enemmän kilpailupolitiikkaan, jotta se voisi parantaa maailmanlaajuista kilpailukykyään, tehostaa tuottavuuttaan ja varmistaa, että sisämarkkinat ovat edelleen taloudellisen menestyksen tukipilari.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) hyväksyi tammikuun täysistunnossaan lausunnon aiheesta Kilpailupolitiikka EU:n kilpailukyvyn ytimessä. Lausunnossa vaaditaan kansallisten talouksien syvempää yhdentämistä ja järkeviä valtiontukistrategioita, jotta Euroopan taloudellinen potentiaali saataisiin käyttöön ja pystyttäisiin vastaamaan suuriin globaaleihin haasteisiin, kuten digitalisaatioon, ilmastonmuutokseen ja kriisinkestävyyteen.

ETSK painotti, että kilpailupolitiikalla on keskeinen merkitys innovoinnin, kestävän kehityksen ja talouskasvun edistämisessä. ”Kilpailun ja kilpailukyvyn välillä ei ole ristiriitaa”, totesi esittelijä Isabel Yglesias. ”Kilpailupolitiikka voi tehokkaiden menettelyiden, joustavien välineiden ja riittävien resurssien avulla lisätä EU:n yritysten ja kansalaisten vaurautta.”

EU on jo antanut uusia kilpailusääntöjä, kuten digimarkkinasäädöksen ja ulkomaisia tukia koskevan asetuksen, joilla pyritään korjaamaan markkinoiden vääristymiä ja parantamaan unionin maailmanlaajuista asemaa. ETSK kehottaa kuitenkin toteuttamaan lisätoimia, joilla uudistetaan yrityskeskittymien arviointia ja varmistetaan innovaatiovetoisten keskittymien tehokas valvonta, vaikka ne jäisivät EU:n nykyisten raja-arvojen alle.

Lausunnossa korostetaan valtiontuen keskeistä roolia vihreän ja digitaalisen siirtymän tukemisessa. Huonosti koordinoidut tuet saattavat kuitenkin heikentää tuottavuutta ja kasvua. Tutkimukset osoittavat, että koordinoinnin parantaminen EU:ssa voisi lisätä tuottavuutta yli 30 prosenttia. ETSK suosittaa tukien yhdenmukaistamista kaikissa jäsenvaltioissa eurooppalaisten arvoketjujen tukemiseksi ja tehottomuuteen puuttumiseksi.

Euroopan yhteistä etua koskevat tärkeät hankkeet (IPCEI) ja ehdotettu Euroopan kilpailukykyrahasto olisi suunniteltava yleiseurooppalaisesta näkökulmasta, jotta ne tukisivat laajamittaista teollista innovointia. Välineillä on varmistettava, että hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisesti kaikkialle unioniin, ja edistettävä kestävää kehitystä ja kriisinkestävyyttä.

Jotta EU pääsisi maailmanlaajuiseen johtoasemaan, ETSK pitää tarpeellisena

• tiivimpää yhdentymistä väärin kohdennettujen tukien vähentämiseksi ja tuottavuuden lisäämiseksi
• vahvempia sääntöjä, joilla eurooppalaista innovointia suojellaan ulkomaisten hankintojen yhteydessä
• yksinkertaisempia ja nopeampia kilpailu- ja valtiontukimenettelyjä toiminnan tehostamiseksi
• tasapainoista yrityskeskittymäpolitiikkaa, jolla tuetaan innovointia, kestävää kehitystä ja infrastruktuuri-investointeja. (ll)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on kehottanut muuttamaan Euroopan unionin valtiontukisääntöjä, jotta yhteisötalouden toimijoiden tarpeet voitaisiin tunnistaa ja ottaa paremmin huomioon, sillä kyseisillä toimijoilla on ratkaiseva rooli pyrittäessä vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin.

ETSK varoittaa tammikuun täysistunnossa hyväksytyssä lausunnossaan Miten tukea yhteisötalouden toimijoita valtiontukisääntöjen mukaisesti: pohdintoja Enrico Lettan raportissa esitettyjen ehdotusten pohjalta, että nykyiset säännöt eivät tarjoa asianmukaista tukea yhteiskunnallisille yrityksille, jotka usein sijoittavat voittonsa takaisin yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävään toimintaan sen sijaan, että ne jakaisivat voitot sijoittajille.

”Haluamme lisätä ihmisten tietoisuutta siitä, mitä hyötyjä tehokkaat kilpailu- ja valtiontukisäännöt tuovat yhteiskunnallisille yrityksille ja yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen koko järjestelmälle”, sanoo lausunnon esittelijä Giuseppe Guerini.

Yhteisötalouden toimijat, jotka voivat olla osuuskuntia, keskinäisiä yhtiöitä ja säätiöitä, työllistävät EU:ssa yli 11 miljoonaa ihmistä eli 6,3 prosenttia työssäkäyvästä väestöstä. Ne toimivat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen, uusiutuvan energian ja köyhyyden torjunnan kaltaisilla aloilla. Monet yhteisötalouden toimijat kohtaavat kuitenkin antamastaan panoksesta huolimatta systeemisiä esteitä pitkäaikaisen sijoituspääoman turvaamisessa ja julkisissa hankintamenettelyissä, koska nykyisessä sääntelykehyksessä ei useinkaan oteta huomioon niiden voittoa tavoittelematonta tai yhteisvastuullista luonnetta.

ETSK:n lausunnossa korostetaan muun muassa sitä, että viranomaiset hyödyntävät liian vähän olemassa olevia välineitä, kuten yleistä ryhmäpoikkeusasetusta ja yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviin palveluihin myönnettävää tukea koskevaa oikeudellista kehystä.

Tästä syystä komitea kehottaa yksinkertaistamaan ja nykyaikaistamaan yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen liian monimutkaisia ja vanhentuneita sääntöjä epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämisen tukemiseksi joidenkin sisämarkkinoita koskevan Lettan raportin suositusten mukaisesti.

ETSK suhtautuu myönteisesti vähämerkityksisen tuen enimmäismäärän äskettäiseen mukauttamiseen 300 000 euroon tavanomaisella alalla ja 750 000 euroon yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottavien toimijoiden osalta, mutta katsoo myös, että ryhmäpoikkeusasetuksen ja yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviin palveluihin myönnettävää tukea koskevien erityismääräysten kaltaisten räätälöidympien välineiden avulla voitaisiin esimerkiksi terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen alalla toimivien yhteisötalouden toimijoiden tarpeisiin vastata paremmin. (ll)

Stefano Mallia, ETSK:n työnantajat-ryhmän puheenjohtaja

Euroopan komissio hyväksyi 29. tammikuuta kilpailukykykompassin, joka on ratkaisevan tärkeä ja ajankohtainen toimi Euroopan talouden saamiseksi jälleen vetämään. Kompassi näyttää EU:lle suuntaa seuraavien viiden vuoden ajan.

EU:n työnantajat ovat peränneet kattavaa kilpailukykyohjelmaa jo pitkään, ja ryhmämme onkin tyytyväinen kompassin kolmeen pilariin, jotka ovat innovaatio- ja tuottavuuskuilun umpeen kurominen, vähähiilistämisen nivominen yhteen kilpailukyvyn kanssa sekä riippuvuuden vähentäminen toimitusketjujen turvaamiseksi. Toteuttamalla nämä tavoitteet voidaan varmistaa, että Eurooppa pärjää maailmanlaajuisessa kilpailussa ja pystyy houkuttelemaan osaajia pysyvästi unionin alueelle sekä edistämään innovointia.

Kompassin tavoitteiden saavuttaminen riippuu kuitenkin viime kädessä siitä, saadaanko konkreettisia toimenpiteitä toteutettua ajoissa. Keskeisillä aloitteilla, kuten sääntelyä yksinkertaistavalla omnibus-paketilla, puhtaan teollisen kehityksen ohjelmalla ja horisontaalisella sisämarkkinoita syventävällä strategialla, on ratkaiseva rooli. Uudistetut strategiat ja vetävät otsikot eivät kuitenkaan yksin riitä suojelemaan Eurooppaa edessä olevilta haasteilta.

Esimerkiksi sääntelykehyksen yksinkertaistaminen on ensimmäinen ja kiireellisin askel. On olennaisen tärkeää vähentää raskasta byrokratiaa ja nopeuttaa ja joustavoittaa toimintaa. EU:n yritykset ovat joutuneet liian pitkään kamppailemaan kohtuuttoman monimutkaisen sääntelyn ja laahaavan päätöksenteon kanssa. Lisäksi kilpailukykytarkastukset tulee toteuttaa mielekkäällä tavalla niin, että varmistetaan, että uudet lainsäädäntö- ja sääntelytoimenpiteet tukevat eivätkä jarruta yritysten kasvua.

Kompassissa keskitytään oikeutetusti edistämään innovointia vahvan pääomamarkkinaunionin avulla ja puuttumaan rakenteellisiin esteisiin, jotta saadaan vapautettua Euroopan potentiaali syväteknologian, puhtaan energian ja kehittyneen valmistuksen aloilla samalla kun luodaan hedelmällinen ekosysteemi start-up- ja scale-up-yrityksille.

Pääomamarkkinaunioni, jota ei ole vieläkään saatu valmiiksi, on muistutus siitä, ettei viivytyksiin ole varaa. Kilpailukykykompassi on omiaan edistämään jäsenvaltioiden julkisten investointien parempaa koordinointia, mutta siltä puuttuu selkeä suunnitelma, jonka mukaisesti kehitettäisiin muita yhteisiä rahoituslähteitä. Maailma ei kuitenkaan odota meitä.

Kilpailu on jo käynnissä, ja nyt onkin aika laittaa iso vaihde päälle. Kilpailukyvyn pidäkkeistä eroon pääseminen ei ole vain taloudellinen välttämättömyys vaan myös kaikkia hyödyttävän yhteisen vaurauden keskeinen edellytys. Eurooppalaiset yritykset ovat nyt ja myös tulevaisuudessa osa ratkaisua. 

Välimeren alueen nuoret on otettava mukaan politiikanteon kaikkiin vaiheisiin päätösten tekemisestä aina täytäntöönpanoon saakka. He vaikuttavat politiikan lisäksi myös alueen elämään, kuten Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa (ETSK) käydyssä keskustelussa korostettiin.

ETSK:n tammikuun täysistunnossa käyty keskustelu liittyi aihetta ”Nuorten osallistuminen työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun ja kansalaisvuoropuheluun Välimeren alueella” käsittelevän lausunnon hyväksymiseen. Kyse on ensimmäisestä ETSK:n lausunnosta, jossa on otettu Välimeren alueen nuorten edustajien näkemykset huomioon. Lausunnon laadintaan osallistui kahdeksan nuorten edustajaa.

Välimeren alueesta vastaava komission jäsen Dubravka Šuica korosti keskustelussa nuorten merkitystä alueen hyvinvoinnille, vakaudelle ja kestokyvylle: ”Välimeren alueen tulevaisuus on alueen nuorten käsissä. Jos haluamme rakentaa yhteistä ja kestävää tulevaisuutta, meidän on oltava suoraan yhteydessä nuoriin sukupolviin ja huolehdittava siitä, että heidän näkemyksensä antavat politiikallemme ja painopisteillemme suuntaa. Investoimalla koulutukseen, työpaikkoihin ja kasvuun muovaamme yhdessä uutta Välimeren alueen sopimusta.”

ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke antoi tukensa Dubravka Šuican esittämälle uudelle sopimukselle, joka koskee investointeja, kestävyyttä ja muuttoliikettä, ja lisäsi, että kansalaisyhteiskunta on otettava aktiivisesti mukaan sopimuksen suunnitteluun. ”Nuorten osallistuminen on olennaisen tärkeää alueen tulevaisuuden kannalta, ja ETSK on sitoutunut varmistamaan, että heidän äänellään on vaikutusta politiikkaan ja päätöksentekoon. Pyrimme yhdessä Välimeren unionin ja Anna Lindh -säätiön kanssa rakentamaan rauhallista ja hyvinvoivaa Välimeren aluetta.”

Anna Lindh -säätiön puheenjohtaja Rym Ali korosti nuorten edustajien antaneen komitean lausuntoon merkittävän panoksen ja totesi, että yhteistyö nuorten kanssa on paitsi tärkeää myös kiireesti tarpeen ja hedelmällistä. ”Pelissä on valtavan paljon. Nuoret on otettava mukaan ja heille on tarjottava mahdollisuuksia tasavertaiseen osallistumiseen, muuten emme löydä ratkaisuja tulevaisuutta varten. Heillä on oltava paikka keskusteluissa”, Ali totesi.

Lausunnon laadintaan osallistunut nuorten edustaja ja Unescon käynnistämän, kestävän kehityksen tavoitteeseen 4 keskittyvän nuoriso- ja opiskelijaverkoston neuvonantaja Eliane El Haber kannatti ETSK:n aloitetta ottaa toimintaan aktiivisesti mukaan koulutus- ja kulttuuritaustaltaan erilaisia ja eri sukupuolia edustavia nuoria erilaisilta alueilta.