ETSK:n kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmä

ETSK:n on oltava alusta alkaen mukana kansalaisyhteiskunnan kanssa tehtävän yhteistyön vahvistamiseen tähtäävissä Euroopan komission aloitteissa. Tulevasta ETSK:n tutkimuksesta Mapping civil dialogue practices in the EU institutions, jossa kartoitetaan kansalaisvuoropuhelun käytäntöjä EU:n toimielimissä, voidaan ETSK:n kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän mukaan saada arvokasta palautetta.

EU:n uuden poliittisen syklin alettua ja kun komission työohjelmassa oli ilmoitettu kansalaisyhteiskunnan tukemista, suojelemista ja voimaannuttamista koskevan EU:n strategian julkaisemisesta vuoden 2025 kolmannelle neljännekselle, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmä järjesti konferenssin, jossa korostettiin toimikaudella 2024–2029 tarvittavia keskeisiä toimia. Maaliskuun 3. päivänä järjestettyyn tapahtumaan osallistui noin 100 jäsenvaltioiden ja EU:n kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajaa sekä kansalaisia.

Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän puheenjohtaja Séamus Boland totesi, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tehtävänä on osaltaan varmistaa, että päätöksenteko perustuu tietoon ja että sillä vastataan ihmisten tarpeisiin. Hän toisti ryhmän ja komitean kehotuksen ottaa ETSK mukaan komission suunnittelemaan kansalaisyhteiskuntafoorumiin.

”Kun otetaan huomioon ETSK:n kokemus ja sen tarjoama foorumi, olisi sen oltava alusta alkaen mukana kansalaisyhteiskunnan kanssa tehtävän yhteistyön vahvistamiseen tähtäävissä Euroopan komission aloitteissa. ETSK:n on osallistuttava kansalaisyhteiskuntafoorumin perustamista koskevan aloitteen hallinnointiin ja oltava keskeinen osa tätä aloitetta”, Boland totesi.

Hän katsoi, että jäsennellyn, säännöllisen, avoimen ja osallistavan kansalaisvuoropuhelun olisi perustuttava olemassa oleviin rakenteisiin ja tuotava yhteen kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät. EU:n toimielinten olisikin perustettava ETSK:n tuella kansalaisvuoropuhelua käsittelevä työryhmä.

”Kansalaisvuoropuhelua käsittelevä työryhmä voisi laatia suunnitelman kansalaisyhteiskunnan organisaatioille suotuisamman toimintaympäristön luomiseksi politiikan laatimisprosessissa”, Boland totesi.  Tämä voisi olla ensimmäinen askel kohti jäsennellympää kansalaisvuoropuhelua, ja työryhmässä voitaisiin pohtia, ketä kuullaan, mistä aiheista, millä aikataululla ja mitä tuloksia sillä tavoitellaan.

Ehdotettu työryhmä voisi lisäksi hyödyntää ETSK:n tulevaa tutkimusta Mapping civil dialogue practices in the EU institutions, jossa kartoitetaan nykyisiä kansalaisvuoropuhelun käytäntöjä.

ETSK tilasi tutkimuksen kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän pyynnöstä. Tulosten odotetaan olevan saatavilla heinäkuusta 2025 alkaen. Tutkimuksessa kartoitetaan kattavasti kansalaisvuoropuhelun käytäntöjä EU:n toimielimissä, eli millaisia prosesseja tällä hetkellä järjestetään kansalaisjärjestöjen osallistamiseksi ja millaisia menetelmiä niissä käytetään. Nykyisiä käytäntöjä koskevaa tietämystä olisi hyödynnettävä jäsennellymmän kansalaisvuoropuhelun kehittämiseksi uudella vaalikaudella. Berta Mizsei Euroopan politiikan tutkimuskeskuksesta (CEPS) esitteli konferenssissa jo tutkimuksen alustavia tuloksia.

Konferenssissa korostettiin myös, että vuoropuhelu sekä yhteyden luominen päättäjien ja kansalaisten tarpeiden välille edellyttää kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden talouden vakautta. Niiden rahoitusvakaus ja riippumattomuus on taattava.

Konferenssin päätelmät ja suositukset ovat saatavana ETSK:n verkkosivustolla.

ETSK:n työntekijät-ryhmä

Puolustus- ja sosiaalimenojen olisi kuljettava käsi kädessä, eikä puolustusmenoja tule lisätä hyvinvointivaltion kustannuksella. Vahva hyvinvointivaltio on edelleen keskeinen väline, jonka avulla voidaan torjua äärioikeistolaisten puolueiden pyrkimyksiä jäljitellä Venäjän kaltaista itsevaltaista järjestelmää EU:ssa.

Ukrainan neljännen sotavuoden alettua ja erityisesti Yhdysvalloissa tapahtuneiden poliittisten muutosten jälkeen monet tahot ovat vaatineet puolustusmenojen lisäämistä. Euroopan maiden suojelu ei enää vaikuta olevan taattu. Tämän myötä on jo rikottu monia tabuja, jotka koskevat paitsi sotilaallisia kysymyksiä EU:n tasolla myös velkaantumisen lisääntymistä.

Osa tahoista on kuitenkin esittänyt asian nollasummapelinä hyvinvointivaltion kannalta, aivan kuin Yhdysvaltojen sotilaallinen vahvuus johtuisi siitä, ettei maassa ole asianmukaista sosiaaliturvaa, tai Euroopan sotilaalliset valmiudet olisivat heikentyneet eläkkeiden ja sosiaaliturvan rahoittamisen vuoksi.

Työntekijät-ryhmä haluaa korostaa kahta asiaa:

• EU-maiden sotilasmenot ovat yhteenlaskettuina maailman toiseksi suurimmat. Vaikka joissakin tapauksissa saatetaan tarvita yhteisiä tai ylimääräisiä menoja, aivan erityisesti tarvitaan koordinointia ja yhteisiä hankkeita strategisen riippumattomuuden varmistamiseksi. Meidän on puolustettava itseämme eikä kilpailtava maailmanlaajuisesti Yhdysvaltojen kanssa.
• Moitteettomasti toimiva hyvinvointivaltio sekä toimet köyhyyden ja eriarvoisuuden torjumiseksi ovat keskeisiä välineitä äärioikeiston valtaannousun estämiseksi monissa jäsenvaltioissa. Nousussa olevat äärioikeistolaiset puolueet eivät juurikaan perusta demokratiasta. Ne suhtautuvat avoimen vihamielisesti useimpia arvojamme kohtaan ja pyrkivät jäljittelemään Venäjän kaltaista autokratiaa unionin jäsenvaltioissa. Valtaan päästyään nämä puolueet pitävät huolen siitä, ettei koordinoitua puolustuspolitiikkaa saada aikaan.

Jäsenvaltioiden onkin nähtävä puolustusinvestoinnit ja sosiaaliset investoinnit toisiaan vahvistavina ja toistensa mahdollistavina osa-alueina.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) järjesti naisten oikeuksia käsittelevän korkean tason foorumin, jossa johtavat naisten oikeuksien puolustajat käsittelivät asiaan liittyviä kiireellisiä kysymyksiä ja hahmottelivat tärkeimpiä painopisteitä ennen naisten asemaa käsittelevän YK:n toimikunnan kokousta.

Naisten oikeuksia käsittelevän ETSK:n korkean tason foorumin viesti oli yksiselitteinen: edistystä on tapahtunut, muttei tarpeeksi. Vaikka EU on toteuttanut toimia naisten ja tyttöjen suojelemiseksi, kovalla työllä saavutettuja edistysaskeleita uhkaavat Euroopassa rakenteellinen epätasa-arvo, sukupuolistereotypiat ja naisten oikeuksien heikennykset. Naisten täysi osallistuminen yhteiskuntaan ei ole mahdollista niin kauan kun sille on rakenteellisia esteitä.

ETSK:n täysistunnon yhteydessä 26. helmikuuta pidettyyn korkean tason foorumiin osallistuivat tasa-arvoa käsittelevän ETSK:n väliaikaisen ryhmän puheenjohtaja Sif Holst, ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke ja yhdenvertaisuudesta, varautumisesta ja kriisinhallinnasta vastaava Euroopan komission jäsen Hadja Lahbib sekä Carlien Scheele (Euroopan tasa-arvoinstituutin johtaja), Florence Raes (YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin Brysselin-toimiston johtaja), Ayşe Yürekli (Turkin naisyrittäjien järjestön KAGIDERin EU-edustaja), Mary Collins (European Women’s Lobby -naisasiajärjestön pääsihteeri) ja Cianán Russell (ILGA-Europe-järjestön johtava politiikkavastaava).

Foorumin aikana pidettiin kaksi vilkasta paneelikeskustelua, joissa käsiteltiin päivänpolttavia sukupuolten tasa-arvoon liittyviä haasteita, joilla oli myös yhteys täysistunnossa hyväksyttyihin ETSK:n lausuntoihin. Asiantuntijat, aktivistit ja poliittiset päättäjät kokoontuivat jakamaan näkemyksiä, ehdottamaan ratkaisuja ja vahvistamaan sitoutumista naisten oikeuksien ajamiseen Euroopassa ja muualla maailmassa.

Ensimmäisen paneelin aiheena oli naisten asemaa käsittelevän YK:n toimikunnan (UNCSW) tuleva 69. istunto, ja toisessa paneelissa käsiteltiin naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa ihmisoikeuskysymyksenä. Täysistunnossa foorumin jälkeen hyväksyttiin kaksi aiheeseen liittyvää lausuntoa: ETSK:n panos EU:n painopisteisiin naisten asemaa käsittelevän YK:n toimikunnan (UNCSW) 69. istunnossa ja Naisiin kohdistuva väkivalta ihmisoikeuskysymyksenä. (lm)

ETSK:n lippulaivapalkinnolla halutaan tuoda esiin kansalaisyhteiskunnan merkittävä panos eurooppalaisen identiteetin ja EU:n kansalaisuuden vaalimisessa ja vahvistamisessa. Kansalaisyhteiskuntapalkinnon teemaksi valitaan vuosittain jokin yhteiskunnallisesti merkittävä ajankohtainen ETSK:n työhön liittyvä aihe.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) palkitsi 20. maaliskuuta kolme kansalaisyhteiskunnan järjestöä Slovakiasta, Belgiasta ja Ranskasta uraauurtavista hankkeistaan, joilla torjutaan yhteiskunnan haitallisen polarisoitumisen lisääntymistä kaikkialla Euroopan unionissa.

Palkintosumma oli yhteensä 32 000 euroa, ja se jaettiin kolmen palkittavan kesken.

ETSK myönsi 14 000 euron pääpalkinnon slovakialaisen Slovak Debate Association ‑järjestön edelläkävijäaloitteelle ”The Critical Thinking Olympiad”, jolla vahvistetaan slovakialaisten nuorten kykyä torjua misinformaatiota. Hankkeessa järjestetään kolmelle eri ikäluokalle opiskelijakilpailu, jossa opiskelijoille annetaan todellista mediasisältöä ja heidän tehtävänään on arvioida sitä luotettavuuden näkökulmasta.

Kaksi muuta palkittua saivat kumpikin 9 000 euroa.

Ranskan Reporters d’Espoirs sijoittui toiseksi hankkeellaan ”Prix Européen Jeunes Reporters d’Espoirs”, joka on ranskankielinen ratkaisukeskeisen journalismin koulutusohjelma.

Kolmas palkinto myönnettiin belgialaiselle FEC Diversité asbl ‑järjestölle hankkeesta ”ESCAPE GAME EXTREME DROITE pour se désintoxiquer”, joka on laajennetun todellisuuden peli, jossa torjutaan äärioikeistolaista ideologiaa.

ETSK:n 15. kansalaisyhteiskuntapalkinto

ETSK:n 15. kansalaisyhteiskuntapalkinnossa tuotiin valokeilaan yksityishenkilöiden, yksityisten yritysten ja kansalaisjärjestöjen toteuttamia voittoa tavoittelemattomia hankkeita, jotka auttoivat torjumaan yhteiskunnan haitallista polarisoitumista kaikkialla Euroopan unionissa.

Eurooppa on viime vuosina kohdannut monia kriisejä, kuten Venäjän Ukrainassa käymä hyökkäyssota, energian hintojen ja elinkustannusten nousu sekä covid-19-pandemian yhä jatkuvat taloudelliset ja sosiaaliset jälkiseuraukset. Tällaiset kriisit voivat heikentää luottamusta julkisiin instituutioihin ja synnyttää haitallista polarisaatiota koko yhteiskunnassa.

Polarisaatiolla voi olla paikkansa avoimessa ja moniarvoisessa yhteiskunnassa, mutta kasvava populismi ja kielteinen polarisaatio ovat merkittäviä haasteita eurooppalaisille demokratioille. Euroopan haasteena ovat myös perinteisen mediaympäristön jatkuva murentuminen, lisääntyvä misinformaatio sekä hyökkäykset tiedotusvälineiden vapautta vastaan. Nämä kaikki uhkaavat demokraattisia arvoja entisestään.

Tämän vuoden palkinnonsaajat valittiin 15:tä jäsenvaltiota edustavien yli 50 vahvan ja monipuolisen ehdokkaan joukosta. Palkitut hankkeet valittiin niiden poikkeuksellisen luovasta, innostuneesta ja omistautuneesta tavasta torjua haitallista polarisoitumista eurooppalaisissa yhteiskunnissa.

”Järjestäytyneellä kansalaisyhteiskunnalla on keskeinen rooli eurooppalaisen demokratian turvaamisessa, kuten tämän vuoden merkittävät ja monipuoliset hankkeet ovat jälleen osoittaneet”, sanoo viestinnästä vastaava ETSK:n varapuheenjohtaja Aurel Laurenţiu Plosceanu.

ETSK isännöi 6. maaliskuuta keskustelua Euroopan komission puhtaan teollisen kehityksen ohjelmasta juuri neuvostossa 12. maaliskuuta käytyjen keskustelujen alla. Poliittiset päättäjät tarkastelivat yhdessä teollisuusjohtajien ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa, voidaanko ohjelmalla todella tukea Euroopan puhtaan teknologian alaa, energiavaltaista teollisuutta ja strategista riippumattomuutta.

Geopoliittisen epävakauden ja transatlanttisten suhteiden muutoksen vuoksi Euroopan on entistä tärkeämpää saavuttaa kiireesti strateginen riippumattomuus. Puhtaan teollisen kehityksen ohjelman tavoitteena on nopeuttaa hiilestä irtautumista, edistää kiertotaloutta ja parantaa samalla teollisuuden kilpailukykyä muun muassa alentamalla energian hintaa. Ohjelman toteutettavuudesta ja sen rahoituksesta ei ole edelleenkään selvyyttä.

”Kyse ei ole siitä, että pitäisi valita strategisen riippumattomuuden, kilpailukyvyn tai vihreän ja digitaalisen siirtymän välillä. Muutos koskee kaikkia teollisuuden aloja, ja niiden on mukauduttava siihen omaan tahtiinsa, mutta tehtävä selkeät sitoumukset”, sanoi neuvoa-antavan valiokunnan ”teollisuuden muutokset” (CCMI) puheenjohtaja Pietro De Lotto ja totesi haasteeseen vastaamisen vaativan tasapainottelua.

Komissio on korostanut, että on geopoliittisesti välttämätöntä tulla energian suhteen riippumattomaksi Venäjästä, mutta Euroopan taantuva teollisuus aiheuttaa yhä enemmän huolta. Teollisuuden tuotannon ja ulkomailta tulevien suorien investointien virrat ovat vähentyneet merkittävästi kahden viime vuoden aikana.

Rahoitus tulee olemaan suuri haaste. Ohjelman tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yhteistyötä EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden ja teollisuuden välillä. Vaikka Euroopan investointipankki on antanut 500 miljoonaa euroa vastatakauksia ja 1,5 miljardia euroa energiaverkkojen parantamiseen, kansallisten hallitusten on mobilisoitava lisäresursseja.

Siirtymän sosiaalinen vaikutus on myös keskeinen kysymys erityisesti energiavaltaisessa teollisuudessa, jossa on menetetty merkittävästi työpaikkoja. Kansalaisyhteiskunnan edustajat pohtivat, johtaako energiaverojen alentaminen, joka on yksi ohjelman keskeisistä ehdotuksista, koulutuksen ja terveydenhuollon rahoituksesta leikkaamiseen.

Puhtaan teollisen kehityksen ohjelman pitkän aikavälin tavoitteisiin liittyvästä optimismista huolimatta asiantuntijat sanoivat olevansa huolissaan sen kyvystä vastata lyhyen aikavälin haasteisiin. Nopeus ja yksinkertaistaminen on ratkaisevan tärkeää, sillä korkeat energiakustannukset ja sääntelyesteet voivat hidastaa edistymistä. Haasteena ovat edelleen hajanaiset kansalliset toimintapolitiikat, ja puhtaan teollisen kehityksen ohjelmassa saatetaan menettää ratkaiseva mahdollisuus yhdenmukaistaa teollisuuspolitiikkaa Euroopassa.

Teknologiariippumattomuus herättää myös huolta, ja keskusteluja käydään oikeasta tasapainosta uusiutuvien energialähteiden, vedyn ja biopolttoaineiden välillä. Vaikka on tervetullutta keskittyä uusiutuviin energialähteisiin, lisäksi tarvitaan vahvaa sitoutumista energiatehokkuuteen. Uusiutuvat energialähteet ovat jo säästäneet eurooppalaisilta kuluttajilta 100 miljardia euroa vuosina 2021–2023, ja EU:n pitäisi jatkaa eteenpäin tämän menestyksen pohjalta. (jh)

Vuonna 2025 Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) vuotuinen Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi -nuorisotapahtuma järjestettiin 13. ja 14. maaliskuuta teemalla ”Nuorten ääni kuuluville”, ja siinä keskityttiin nuorten rooliin muovattaessa yhdessä selviytymiskykyistä tulevaisuutta. 

Tämän vuoden tapahtuma kokosi yhteen lähes 100 nuorta eri puolilta EU:ta, EU:n yhdeksästä ehdokasmaasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Osallistujat edustivat nuorisojärjestöjä, kansallisia nuorisoneuvostoja ja toisen asteen oppilaitoksia, ja näin ollen tapahtumassa tuotiin esiin monenlaisten ryhmien huolenaiheita. Monilla osallistujista oli laaja kokemus nuorten oikeuksien puolestapuhujina, mutta toisille tapahtuma oli tärkeä ensimmäinen askel osallistavan demokratian edistämisessä heidän omissa yhteisöissään ja niiden ulkopuolella.

Useissa työpajoissa fasilitaattoreiden opastamat nuoret yksilöivät kiireellisimmät kysymykset, joihin poliittisten toimijoiden olisi heidän mielestään puututtava. Kysymykset vaihtelivat korruption torjunnasta johdonmukaisen ilmastostrategian laatimiseen ja yhtäläisten oikeuksien varmistamiseen kaikille. Koska korruptio rapauttaa luottamusta instituutioihin ja heikentää demokratiaa, on välttämätöntä tukea tutkivaa journalismia ja parantaa veronmaksajien rahojen käytön avoimuutta.

”Meidän on varmistettava vastuuvelvollisuus. Meillä ei ole varaa olla ainoastaan sivustakatsojia, koska toimimattomuudesta aiheutuvat kustannukset ovat liian korkeat. Meidän on taisteltava ja voitettava”, sanoi eräs YEYS-tapahtuman osallistuja.

Nuoret toivat esiin myös yhteisten tavoitteiden tarpeen ilmastonmuutoksen torjunnassa ja korostivat tarvetta ”turvata olemassaolo vailla ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia”. He peräänkuuluttivat arvoihin perustuvia opetussuunnitelmia, joilla olisi myönteinen vaikutus verkkokäyttäytymiseen ja jotka vähentäisivät disinformaation vaikutusta. YEYS-tapahtuman osallistujat kannattivat myös yhtäläisiä oikeuksia, yhtäläistä kohtelua ja yhtäläisiä mahdollisuuksia sekä kaikkien osallistamista kaikilla aloilla. Mitä tulee nuorten puutteelliseen edustukseen poliittisissa päätöksentekoprosesseissa, nuoret korostivat, että demokratia edellyttää kaikkien äänten kuulluksi tulemista.

Puolentoista päivän mittainen tapahtuma huipentui päätösistuntoon, jossa sitoutuneiden ja määrätietoisten nuorten joukko esitteli suosituksensa ETSK:n puheenjohtajalle Oliver Röpkelle ja EU:n nuorisokoordinaattorille Biliana Sirakovalle. Nuorisotapahtuman osallistujat asettivat äänestyksessä viisi painopistettä tärkeysjärjestykseen.

1) Korruption torjunta avoimuuden ja nuorten osallistumisen avulla

2) Aktiivinen kansalaisuus, joka ulottuu luokkahuoneista yhteisöihin

3) Kaikkia koskeva yhdenvertaisuus

4) Nuorille ansaittu paikka päätöksenteossa

5) Johdonmukaisen ilmastonmuutosstrategian laatiminen

Puheenjohtaja Röpke korosti, että nämä suositukset voisivat muovata ETSK:n neuvoa-antavaa työtä, ja painotti sukupuolten tasa-arvoa komitean keskeisenä painopisteenä. Biliana Sirakova totesi, että suositukset vaikuttaisivat myös osaltaan EU:n työskentelyyn. (cpwb)

Nyt kun tulee kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun Venäjä aloitti raa'an ja provosoimattoman hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan – hyökkäyksen, joka ei kohdistu vain itsenäiseen valtioon vaan myös sellaisiin perusarvoihin kuin demokratia, ihmisarvo ja sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys, seisomme edelleen solidaarisina Ukrainan kansan rinnalla, ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke totesi komitean täysistunnossa helmikuussa antamassaan julkilausumassa.

Olemme hyökkäyksen ensimmäisestä päivästä lähtien seisseet Ukrainan rinnalla paitsi symbolisesti myös toteuttamalla konkreettisia toimia. Vahvistamme tänään jälleen kerran horjumattoman sitoumuksemme tukea Ukrainan itsenäisyyttä, demokratiaa ja eurooppalaista tulevaisuutta ja kehotamme EU:ta jatkamaan ja lisäämään poliittista, taloudellista ja sotilaallista tukeaan ja humanitaarista apuaan.

Ukrainan kansa on osoittanut poikkeuksellista rohkeutta ja sitkeyttä puolustaessaan maataan sekä periaatteita, jotka yhdistävät meitä eurooppalaisia. ETSK, sen jäsenet ja sen edustama eurooppalainen kansalaisyhteiskunta ovat hyökkäyksen alkamisesta lähtien tukeneet Ukrainaa paitsi symbolisesti myös konkreettisin toimin.

Geopoliittisen epävarmuuden lisääntyessä Yhdysvaltojen edustajien viimeaikaiset lausunnot, joissa kyseenalaistetaan Naton kollektiivinen puolustussitoumus, ovat erittäin huolestuttavia. Euroopalla ei kuitenkaan ole varaa itsetyytyväisyyteen.

Ukraina ei taistele vain oman selviytymisensä vaan koko Euroopan mantereen turvallisuuden puolesta.

ETSK kehottaa EU:n johtajia tarttumaan tilaisuuteen ja vahvistamaan Euroopan turvallisuus- ja puolustusvalmiuksia, määrittelemään strategisen riippumattomuuden uudelleen, puolustamaan monenvälisyyttä ja syventämään yhteistyötä Yhdistyneiden kansakuntien kanssa sekä luomaan vankempia maailmanlaajuisia kumppanuuksia Euroopan ulkopuolisten demokraattisten liittolaisten kanssa.

Euroopan on toimittava nyt.

Päättämättömyys ei ole vaihtoehto, sillä itsevaltiaat ja hyökkääjät hyötyvät epäröinnistä.

Demokraattisten valtioiden on pysyttävä yhtenäisinä ja lujina.

ETSK kehottaa EU:ta vahvistamaan strategista riippumattomuuttaan, puolustamaan demokratiaa ja perusoikeuksia sekä seisomaan päättäväisesti Ukrainan rinnalla. Unionin on nyt aika ryhtyä strategisiin geopoliittisiin toimiin.

Julkilausuma kokonaisuudessaan on luettavissa täällä. (at)

Yli 800 kansalaisjärjestöjen ja sidosryhmien edustajaa eri puolilta Eurooppaa osallistui 17.–20. maaliskuuta 2025 Euroopan talous- ja sosiaalikomitean järjestämään kansalaisyhteiskuntaviikkoon. Osallistujien joukossa oli nuorisojärjestöjä, kansalaisjärjestöjä ja toimittajia. Avausistunnossa käsiteltiin kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien suojelua oikeudellisin keinoin ja tuotiin jälleen esiin kansalaisyhteiskunnan keskeinen rooli vallanpitäjien vastuuseen saattamisessa, siltojen rakentamisessa, sosiaalisen selviytymiskyvyn tukemisessa ja äänen antamisessa niille, jotka jäävät liian usein huomiotta.

Vuoden 2025 kansalaisyhteiskuntaviikon teemana oli yhteenkuuluvuuden ja osallistumisen vahvistaminen polarisoituneissa yhteiskunnissa. Tapahtuma rakentui kolmen keskeisen aloitteen eli yhteysryhmän paneelikeskustelujen, eurooppalaisen kansalaisaloitteen päivän ja kansalaisyhteiskuntapalkinnon ympärille, ja tavoitteena oli

• keskustella lisääntyvästä polarisaatiosta, jota finanssikriisin, ilmastonmuutoksen ja kasvavien tuloerojen vaikutukset ovat viime vuosina vauhdittaneet
• tuoda esiin kansalaisyhteiskunnan keskeistä roolia asian hoitamisessa
• koota yhteen kansalaisyhteiskunnan ratkaisuja ja vaatimuksia EU:n päätöksentekijöille, jotta polarisoitumista saataisiin Euroopassa vähennettyä vahvistamalla yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta ja demokraattista osallistumista yhteiskunnan keskeisillä aloilla.

ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke totesi avauspuheenvuorossaan seuraavaa: ”Kansalaisyhteiskunnan on vastattava haasteeseen. Osallistuminen, vuoropuhelu ja yhteisvastuu eivät ole vain ihanteita, vaan ne luovat perustan selviytymiskykyiselle ja yhtenäiselle Euroopalle. Kokoontuessamme viettämään kansalaisyhteiskuntaviikkoa vahvistamme sitoutumisemme osallisuuteen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Vahva demokratia ei ole riippuvainen vain toimielimistä vaan kaikkien kansalaisten osallistumisesta.”

Albena Azmanova, valtio- ja yhteiskuntatieteiden professori Lontoon City Saint George’s -yliopistosta käsitteli pääpuheenvuorossaan epävarmuuden epidemiaksi kutsumaansa ilmiötä eli kasvavaa taloudellista epävarmuutta, josta valtaosa ihmisistä kärsii. Hän selitti, miksi kansalaisyhteiskunnalla on käsissään ratkaisun avaimet tänä valtavan turvattomuuden aikana.

”Taloudellinen epävarmuus on vienyt useimmilta ihmisiltä tahdon taistella. Kansalaisyhteiskunta tahtoo taistella. Kansalaisyhteiskunnan aktivisteja ohjaa erityisistä epäkohdista kumpuava päämäärätietoisuus. He ovat ne näkyvät kädet ja jalat, jotka vievät demokratiaa eteenpäin”, Azmanova sanoi.

Kuten Euroopan parlamentin varapuhemies Younous Omarjee totesi, ”individualismin lisääntyessä tarvitsemme kansalaisyhteiskuntaa liimaksi kansalaisten välille ja suojamuuriksi äärioikeistolaisten ajatusten leviämistä vastaan”.

EU:n puheenjohtajavaltion Puolan kansalaisyhteiskuntaministeri Adriana Porowska korosti, että kansalaisjärjestöillä on ratkaiseva rooli sosiaalisen selviytymiskyvyn edistämisessä ja että ne tukevat haavoittuvia ja syrjäisillä alueilla asuvia ryhmiä. Hän kertoi myös, millaisia kokemuksia Puolassa on saatu kansalaisyhteiskunnasta kansallisen selviytymiskyvyn turvaajana.

ETSK:n perustaman kansalaisyhteiskunnan eurooppalaisten organisaatioiden ja verkostojen yhteysryhmän toinen puheenjohtaja Brikena Xhomaqi korosti, että EU:n ylpeänä toistamaa mantraa ”moninaisuudessaan yhtenäinen” vaalitaan ruohonjuuritasolla. Hän huomautti kuitenkin, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja kansalaisjärjestöt ovat hyökkäysten kohteena ja että niiden rahoitusta ja roolia on ryhdytty kyseenalaistamaan. ”Kansalaisjärjestöt eivät pysty toimimaan ilman resursseja. Toimielinten on suojeltava kansalaisyhteiskuntaa – kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia on suojeltava oikeudellisen keinoin, jotta yhteiskuntamme pysyy yhtenäisenä ja monimuotoisena.”

Liiketoiminnan laajentaminen EU:ssa yli rajojen tarkoittaa luovimista ristiriitaisten arvonlisäverosääntöjen sokkeloissa ja huomattavaa paperityötä, mikä nostaa kustannuksia. Sääntöjen noudattamisesta aiheutuu pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) suhteettoman suurta rasitetta, mikä vaikeuttaa niiden mahdollisuuksia kasvaa ja kehittää kilpailukykyään. ETSK vaatii helmikuun täysistunnossa hyväksytyissä kahdessa lausunnossaan toteuttamaan kiireellisiä uudistuksia Enrico Lettan ja Mario Draghin raporttien pohjalta. Lausunnoissa ehdotetaan muun muassa yhdenmukaistettuja rahoitussääntöjä, tekoälyä hyödyntävää raportointia ja koordinoitua teollisuuspolitiikkaa.

”Sisämarkkinat ovat Euroopan taloudellisen vaurauden selkäranka, mutta niiden toteuttaminen on edelleen kesken rahoituksen, energian ja digitaalisten palvelujen kaltaisilla keskeisillä aloilla”, sanoi ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke. ”Tämänpäiväisessä keskustelussa korostuu tarve toteuttaa kiireellisiä uudistuksia, jotta voidaan poistaa esteitä ja vahvistaa palvelualaa ja näin varmistaa yritysten tasapuoliset toimintaedellytykset kaikkialla EU:ssa.”

Rahoituspalveluista sekä säästö- ja investointiunionista vastaava komission jäsen Maria Luís Albuquerque kannatti tätä vaatimusta: ”Visioni on, että säästö- ja investointiunionin avulla kansalaisillemme luodaan vaurautta ja yrityksillemme kasvumahdollisuuksia yhdistämällä ne turvalliseen, kilpailukykyiseen, hyvin säänneltyyn ja valvottuun ympäristöön.”

ETSK:n lausunnoissa määriteltiin kaksi kilpailukyvyn kriittistä haastetta: Lettan ja Draghin raporteissa esiin tuotu sisämarkkinoiden pirstoutuminen ja erityisesti pk-yrityksiä rasittava liiallinen byrokratia. Molemmat tekijät jarruttavat innovointia ja talouskasvua.

Mistä sitten kiikastaa?

Yrityksiä kuormittaa kaikkialla Euroopassa monimutkainen ja päällekkäinen sääntely, joka tarkoittaa ajan ja rahan hukkaa, hidastaa vihreän kehityksen ohjelmaa ja rajoittaa keskisuurten yritysten mahdollisuutta saada rahoitusta. Samalla yritykset turhautuvat, kuluttajille aiheutuu korkeampia kustannuksia ja talouskasvu heikentyy.

Sääntelytaakan lisäksi Euroopalla on syvempiä rakenteellisia haasteita, jotka nakertavat sen kilpailukykyä. Sisämarkkinoiden hidas toteuttaminen, erot digitaalisissa infrastruktuureissa ja energiainfrastruktuureissa sekä koordinoidun teollisuuspolitiikan puute rajoittavat EU:n kykyä kilpailla maailmanlaajuisesti. Muiden talousalueiden kyetessä houkuttelemaan nopeasti investointeja ja edistämään innovointia Eurooppa uhkaa jäädä jälkeen.

Miten tilanne voidaan korjata?

Kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää kokonaisvaltaista toimintapolitiikkaa, johon kuuluu esteiden poistaminen rahoituksen ja energian kaltaisilta keskeisiltä aloilta, digitaalisen siirtymän vauhdittaminen ja sen varmistaminen, että pk-yritykset voivat kasvaa ja kilpailla tasapuolisin toimintaedellytyksin.

ETSK:n lausunnoissa ehdotetaan seuraavaa:

• Yksinkertaistetaan sääntelyä sosiaali- tai ympäristönormeja heikentämättä.
• Luodaan tekoälypohjainen alusta, jonka avulla yksinkertaistetaan pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten raportointia ja tehdään sääntöjen noudattamisesta nopeampaa ja helpompaa.
• Yhdenmukaistetaan eri aloilla sovellettavia sääntöjä ja vähennetään näin toistuvaa paperityötä.
• Standardoidaan rahoitussäännöt kaikissa jäsenvaltioissa EU:n koordinoidun teollisuuspolitiikan avulla.
• Uudistetaan hiilirajamekanismia ja tehdään siitä oikeudenmukaisempi ja hallinnollisesti kevyempi järjestelmä. (gb)

Kansalaisyhteiskunnan organisaatioita vastaan hyökätään kautta Euroopan ja Amerikan. EU:n on toimittava nyt puolustaakseen niitä ja turvatakseen demokratian. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) antoi kansainvälisenä kansalaisjärjestöjen päivänä täysistuntokeskustelussaan selkeän viestin: kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat demokratian ensisijaisia puolustajia. Koska rahoitusleikkaukset uhkaavat niiden selviytymistä, EU:n on ryhdyttävä välittömästi toimiin suojellakseen ja tukeakseen niitä.

ETSK järjesti 27. helmikuuta keskustelun aiheesta EU ja kansalaisyhteiskunta: demokratian vahvistaminen ja osallistumisen lisääminen ja tarjosi näin siihen osallistuneille kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajille ja asiantuntijoille sekä Euroopan parlamentin jäsenille tilaisuuden käsitellä ja arvioida kansalaisjärjestöjen roolia tällä tärkeällä alalla.

Renew Europe -ryhmään kuuluva Euroopan parlamentin jäsen Raquel García Hermida-Van Der Walle huomautti, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot edistävät usein keskinäistä valvontajärjestelmää. Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot tarjoavat myös erilaisia sosiaalisen vuorovaikutuksen menetelmiä, jotka voivat mahdollisesti korvata puutteellisia viranomaispalveluja. Tämän seurauksena kansalaisyhteiskunnan organisaatiot joutuvat ensimmäisinä maalitauluiksi, koska ne voivat olla poliittisesti hankalia joillekin hallituksille.

Transparency International EU:n johtaja Nicholas Aiossa totesi, että ”Euroopan parlamentissa on käynnissä järjestetty poliittinen kampanja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden roolin ja toiminnan heikentämiseksi ja häiritsemiseksi sekä niiden rahoituksen lakkauttamiseksi. Taloudellisista väärinkäytöksistä ei ole löytynyt todisteita.”

Euroopan parlamentin keskustaoikeistolainen Euroopan kansanpuolue (EPP) syytti tammikuussa ympäristö- ja ilmastoalan kansalaisjärjestöjä siitä, että Euroopan komissio rahoittaa niiden harjoittamaa parlamentin, muiden EU:n toimielinten ja Euroopan parlamentin jäsenten lobbausta. Syytös herätti närkästystä eurooppalaisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden keskuudessa.

Kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin kohdistuva kritiikki ei ole uutta, mutta viimeaikaiset hyökkäykset ovat lisääntyneet valeuutisten ja misinformaation vuoksi. Kuten ETSK:n yhteysryhmän toinen puheenjohtaja Brikena Xhomaqi totesi, tilanne on kaikille kansalaisyhteiskunnan organisaatioille varoitussignaali tarpeesta toimia yhdessä ja saada aikaan muutos. ”Ihmisillä tulisi olla tieto siitä, että useimmat kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat riippuvaisia vapaaehtoistyöstä, joten emme tuhlaa veronmaksajien rahoja.”

Osallistujat kehottivat myös Euroopan komissiota ottamaan voimakkaammin kantaa tähän aiheeseen ja ehdottivat useita ratkaisuja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden roolin vahvistamiseksi.

García Hermida-Van Der Walle sanoi aikovansa vaatia, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden rooli mahdollistavana edellytyksenä tunnustetaan entistä selvemmin ja sitä vahvistetaan oikeusvaltiota koskevassa kertomuksessa ja ehdollisuusmekanismissa.

EPP-ryhmään kuuluva Euroopan parlamentin jäsen Michał Wawrykiewicz sanoi, että hänen tehtävänään on lisätä tietoisuutta näistä keskeisistä aiheista ryhmänsä sisällä. Toinen asia, jonka hän otti esille, oli päätöksentekijöille tiedottaminen siitä, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja kansalaisjärjestöt ovat paikan päällä toimivia järjestöjä, jotka tarjoavat suoraan ihmisten elämään vaikuttavia elintärkeitä palveluja.

ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke ilmaisi tukensa kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajien kannanotoille ja totesi, että ”meidän on vastustettava pyrkimyksiä poistaa näiltä organisaatioilta legimiteetti tai rajoittaa niiden mahdollisuuksia saada käyttöönsä demokraattisen osallistumisen kannalta välttämättömiä resursseja. On selvää, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot tarvitsevat vahvempaa ja ennustettavampaa tukea jatkaakseen elintärkeää työtään, sillä niihin kohdistuu niin rahoitukseen liittyviä rajoituksia kuin kasvavaa poliittista painostusta.” (at)