Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli ReArm Europe -suunnitelman, jonka 27 jäsenvaltiota hyväksyivät ylimääräisessä huippukokouksessa 6. maaliskuuta. Suunnitelma sisältää viisi pääasiallista ehdotusta, jotka ovat toki mielenkiintoisia mutta joista olisi syytä vielä keskustella.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli ReArm Europe -suunnitelman, jonka 27 jäsenvaltiota hyväksyivät ylimääräisessä huippukokouksessa 6. maaliskuuta. Suunnitelma sisältää viisi pääasiallista ehdotusta, jotka ovat toki mielenkiintoisia mutta joista olisi syytä vielä keskustella.
Ensimmäinen ehdotus koskee vakaus- ja kasvusopimuksen joustavuutta.
Komissio ehdottaa vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoimista, jotta jäsenvaltiot voisivat kasvattaa puolustusmenoja 1,5 prosenttia BKT:stä ilman vaaraa siitä, että niitä vastaan aloitettaisiin liiallista alijäämää koskeva menettely. Odotetut säästöt ovat lähes 650 miljardia euroa neljän vuoden aikana. Ursula von der Leyenin mukaan Euroopan on lisättävä puolustusmenojaan tuntuvasti.
Toinen ehdotus koskee puolustusalan uutta lainarahoitusvälinettä.
Arvoltaan 150 miljardin euron välinettä rahoitettaisiin EU:n talousarviosta myönnettävillä lainoilla makrotaloudellisen rahoitusavun kaltaisen järjestelmän puitteissa. Välineen tarjoamaa rahoitusta olisi tarkoitus käyttää vakavista puutteista kärsivillä ensisijaisilla aloilla, joita ovat ilma- ja ohjuspuolustus (Saksan European Sky Shield -aloite), tykistöjärjestelmät, ohjukset ja ampumatarvikkeet, droonit ja droonien torjuntajärjestelmät, strategiset edellytykset, kriittisen infrastruktuurin (myös avaruusasioihin liittyvän infrastruktuurin) turvaaminen, sotilaallinen liikkuvuus, kybertoiminta, tekoäly ja elektroninen sodankäynti.
Prosessin nopeuttamiseksi komissio ehdottaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 122 artiklan soveltamista: sen mukaan poikkeuksellisissa olosuhteissa päätöksenteko edellyttää ainoastaan jäsenvaltioiden EU:n neuvostossa antamaa hyväksyntää, ja päätöksestä annetaan vain tieto Euroopan parlamentille. Tämä tarkoittaa varsin kyseenalaista demokraattisen prosessin kiertämistä. Suunnitelma Euroopan puolustuksen vahvistamisesta hyväksyttiin jo Versailles’n huippukokouksessa maaliskuussa 2022 eli kolme vuotta sitten. Prosessin kiireellisyyttä on siis vaikea perustella.
Kolmas ehdotus liittyy aluerahastojen hyödyntämiseen.
Komissio painottaa, että Euroopan unioni voi lyhyellä aikavälillä saada EU:n talousarviolla aikaan enemmän kohdentamalla tiettyjen budjettikohtien varoja uudelleen. Se ehdottaa, että jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus käyttää koheesiopolitiikan ohjelmia puolustusmenojen kasvattamiseen, ja haluaa helpottaa vapaaehtoisia siirtoja muihin EU:n rahastoihin puolustustarkoituksissa.
Tämä merkitsee huomattavaa leikkausta nykyiseen monivuotiseen talousarviosuunnitelmaan (2021–2027). Kysymys kuuluukin: onko meidän uhrattava sosiaalinen tai alueellinen yhteenkuuluvuus puolustuksen vuoksi? Tästä olisi syytä keskustella.
Samaan aikaan Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen (STEP) varoja voitaisiin ottaa enemmän käyttöön ulottamalla väline kaikkiin puolustusalan teknologioihin. Toisena mahdollisuutena komissio ehdottaa nykyisten rajoitusten, esimerkiksi kilpailusääntöjen tai ennakko- ja osarahoitussääntöjen, höllentämistä.
Neljäs ehdotus koskee Euroopan investointipankin lainoja.
Euroopan investointipankki ja sen osakkeenomistajat (jäsenvaltiot) ovat toistuvasti ilmaisseet vastustavansa toimia, joilla edistetään lainanantoa puhtaasti sotilaalliselle alalle, ja suosivansa kaksikäyttötuotteiden alaa. Komissio haluaakin muuttaa Euroopan investointipankin politiikkaa.
Viides ehdotus koskee yksityisen pääoman liikkeelle saamista.
Tavoitteena on tarjota puolustusalan yrityksille parhaat mahdollisuudet saada pääomaa ja rahoitusta, sillä rahoituksen saanti on ollut yleinen ongelma alalla. Tämä ajatus olisi sisällytettävä säästö- ja innovaatiounionia käsittelevään tiedonantoon.
ETSK:n jäsen ja lausunnon Puolustusrahoitus EU:ssa esittelijä Marcin Nowacki kertoo, mitä ETSK suosittelee EU:n turvallisuuden vahvistamiseksi. ETSK vaatii yhtenäistä ja vankkaa EU:n puolustusmekanismia turvallisuusuhkien kasvaessa ja liittolaissuhteiden häilyessä. Eurooppa ei voi enää jatkossa tukeutua EU:n ulkopuolisiin asetoimittajiin yhtä laajasti kuin nykyisin. Kyse ei ole kuitenkaan vain siitä, että rahaa tarvitaan enemmän, vaan rahat on myös käytettävä viisaasti ja tehokkaasti.
ETSK:n jäsen ja lausunnon Puolustusrahoitus EU:ssa esittelijä Marcin Nowacki kertoo, mitä ETSK suosittelee EU:n turvallisuuden vahvistamiseksi. ETSK vaatii yhtenäistä ja vankkaa EU:n puolustusmekanismia turvallisuusuhkien kasvaessa ja liittolaissuhteiden häilyessä. Eurooppa ei voi enää jatkossa tukeutua EU:n ulkopuolisiin asetoimittajiin yhtä laajasti kuin nykyisin. Kyse ei ole kuitenkaan vain siitä, että rahaa tarvitaan enemmän, vaan rahat on myös käytettävä viisaasti ja tehokkaasti.
