Tutkimuskoordinaattori Lorenza Campagnolo ja tutkimukseen osallistunut CMCC-työryhmä
Tutkimus ilmastonmuutoksesta aiheutuvista kustannuksista kotitalouksille ja perheille EU:ssa tarjosi erinomaisen tilaisuuden valottaa sitä, miten sopeutumis- ja hillitsemistoimiin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyvät kustannukset vaikuttavat EU:n kotitalouksiin sen mukaan, millä alueella ne sijaitsevat ja mitkä ovat niiden sosioekonomiset ominaispiirteet. Tutkimuksen mukaan tutkimuskirjallisuudessa on aiheeseen liittyvä aukko, sillä ilmastonmuutoksen kustannuksista ei ole tehty laajaa arviota, jossa keskityttäisiin EU:n kotitalouksiin.
Tutkimuskoordinaattori Lorenza Campagnolo ja tutkimukseen osallistunut CMCC-työryhmä
Tutkimus ilmastonmuutoksesta aiheutuvista kustannuksista kotitalouksille ja perheille EU:ssa tarjosi erinomaisen tilaisuuden valottaa sitä, miten sopeutumis- ja hillitsemistoimiin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyvät kustannukset vaikuttavat EU:n kotitalouksiin sen mukaan, millä alueella ne sijaitsevat ja mitkä ovat niiden sosioekonomiset ominaispiirteet. Tutkimuksen mukaan tutkimuskirjallisuudessa on aiheeseen liittyvä aukko, sillä ilmastonmuutoksen kustannuksista ei ole tehty laajaa arviota, jossa keskityttäisiin EU:n kotitalouksiin.
Tutkimuksessa ehdotetaan myös uudenlaista menetelmää ja uudenlaisia tuloksia, joissa yhdistyvät Eurostatin tiedot kotitalouksien tuloista ja menoista, ilmastoon liittyvät vaarat ja mallintamisvälineet. Tutkimuksessa tarkastellaan sekä kotitalouksien tulonmenetyksiä että ilmastosta johtuvia menoja ilmastonmuutoksen vaikutusten tai sopeutumistarpeiden suorana seurauksena.
Ilmastonmuutos vaikuttaa vuoteen 2050 mennessä eri tavoin EU:n eri alueisiin ja sosioekonomisiin ryhmiin. Maltillisessa ilmastonmuutosskenaariossa on todennäköistä, että kotitalouksien terveydenhuoltomenot kasvavat EU:n pohjois- ja eteläosissa, elintarvikemenot itäisillä, läntisillä ja eteläisillä alueilla, sähkömenot kaikilla alueilla ja vakuutusmenot erityisesti pohjoisessa. Menojen kasvu rasittaa voimakkaasti köyhempiä kotitalouksia, joilla on huonommat edellytykset monipuolistaa kulutusta ja rajalliset mukautumisvalmiudet. Samanaikaisesti eteläisessä EU:ssa on varauduttava työtulojen menetyksiin, ja kokonaistulonmenetykset ovat yleisiä kaikilla alueilla.
Tällä on kielteisiä ja regressiivisiä vaikutuksia (jotka painottuvat enemmän köyhempiin kotitalouksiin kuin rikkaampiin kotitalouksiin) monenlaisiin tavaroihin/palveluihin kohdistuviin menoihin ja tulolähteisiin erityisesti eteläisessä EU:ssa (terveydenhuolto-, sähkö- ja vakuutusmenot sekä kokonaistyötulot) mutta vähäisessä määrin myös itäisillä (elintarvikemenot) ja pohjoisilla alueilla (sähkö- ja vakuutusmenot). Ilmastonmuutos todennäköisesti lisää köyhyysvaarassa olevien ihmisten määrää kaikkialla EU:ssa, mutta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävät skenaariot todennäköisesti heikentävät tätä suuntausta ja edistävät matalan osaamistason työvoiman palkkojen nopeampaa nousua korkeasti koulutettuun työvoimaan verrattuna.
Poliittisille päättäjille suunnattuja tärkeimpiä suosituksia ovat seuraavat: asetetaan etusijalle alueet (esimerkiksi EU:n eteläisissä osissa), joilla ilmenee samanaikaisesti kielteisiä vaikutuksia kotitalouksiin ja regressiivisyyttä, sekä vahvistetaan tulotukitoimenpiteitä ja mukautetaan ne haavoittuvimpiin väestöryhmiin asianomaisilla alueilla. Ilmastonmuutokseen liittyvien kustannusten monialainen luonne edellyttää lisäksi toimintapolitiikkojen horisontaalista integrointia päätöksenteon tehostamiseksi.
Tutkimus, jonka CMCC toteutti ETSK:n kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ‑ryhmän pyynnöstä, ja sen tiivistelmä ovat ladattavissa ETSK:n internetsivuilta.
EU on aina edistänyt määrätietoisesti taloudellista yhdentymistä muun maailman kanssa. Sääntöpohjaiseen järjestelmään perustuvassa rauhanomaisessa maailmassa Euroopasta on tämän strategian ansiosta tullut yksi maailman merkittävimmistä kauppamahdeista ja vauraimmista alueista.
EU on aina edistänyt määrätietoisesti taloudellista yhdentymistä muun maailman kanssa. Sääntöpohjaiseen järjestelmään perustuvassa rauhanomaisessa maailmassa Euroopasta on tämän strategian ansiosta tullut yksi maailman merkittävimmistä kauppamahdeista ja vauraimmista alueista.
Koronapandemia ja sitä seurannut Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat muuttaneet perusteellisesti avoimuuden ja taloudellisen yhdentymisen dynamiikkaa ja enteilleet pitkällisiä vaikeuksia pyrkimyksissä säilyttää EU:n vauraus. Nämä häiriötilanteet ovat osoittaneet, miten tärkeää on vahvistaa EU:n häiriönsietokykyä ja sen kykyä turvata strategiset intressinsä tehokkaasti.
EU valmistautuu vastaamaan haasteisiin, jotka voisivat merkitä loitontumista monenvälisestä ja sääntöpohjaisesta kauppajärjestelmästä, joka on ollut ominainen toisen maailmansodan jälkeen. Lisäksi unionin on määritettävä, mitä strateginen riippumattomuus tarkoittaa.
CEPS:n (Centre for European Policy Studies) toteuttamassa tutkimuksessa paneudutaan näihin monitahoisiin kysymyksiin, tutkitaan Euroopan haavoittuvuuksia ja esitetään suosituksia siitä, miten saavuttaa strateginen riippumattomuus. ETSK tilasi tutkimuksen työnantajat-ryhmänsä pyynnöstä, ja sen laati CEPS.
Kysymyksen kohteena... -otsikon alla ETSK:n jäsen Stoyan Tchoukanov vastasi tammikuun täysistunnossa hyväksyttäväksi suunniteltua lausuntoa koskevaan kysymykseen. ETSK:n kysymys: Olette lausunnon ”Riippumattoman ja kestävän elintarviketuotannon edistäminen: vuoden 2027 jälkeisen yhteisen maatalouspolitiikan strategiat” esittelijä. Mitä kestävää elintarviketuotantoa koskevia ehdotuksia komitea esittää lausunnossaan erityisesti vuoden 2027 jälkeisen YMP:n osalta?
Kysymyksen kohteena... -otsikon alla ETSK:n jäsen Stoyan Tchoukanov vastasi tammikuun täysistunnossa hyväksyttäväksi suunniteltua lausuntoa koskevaan kysymykseen.
ETSK:n kysymys: Olette lausunnon ”Riippumattoman ja kestävän elintarviketuotannon edistäminen: vuoden 2027 jälkeisen yhteisen maatalouspolitiikan strategiat” esittelijä. Mitä kestävää elintarviketuotantoa koskevia ehdotuksia komitea esittää lausunnossaan erityisesti vuoden 2027 jälkeisen YMP:n osalta?
EU:ssa nukkuu kadulla tai asunnottomille tarkoitetussa hätämajoituksessa joka yö lähes 900 000 ihmistä. Asunnottomien määrä on viimeisten 15 vuoden aikana yli kaksinkertaistunut, ja ETSK kehottaakin jäsenvaltioita ja EU:ta ryhtymään toimiin tilanteen korjaamiseksi.
EU:ssa nukkuu kadulla tai asunnottomille tarkoitetussa hätämajoituksessa joka yö lähes 900 000 ihmistä. Asunnottomien määrä on viimeisten 15 vuoden aikana yli kaksinkertaistunut, ja ETSK kehottaakin jäsenvaltioita ja EU:ta ryhtymään toimiin tilanteen korjaamiseksi.
ETSK kehottaa laatimaan EU:lle kattavan asunnottomuusstrategian ja ottamaan nopeasti käyttöön tehokkaita kansallisia asunnottomuuspolitiikkoja, jotta asunnottomuutta, joka on yksi sosiaalisen syrjäytymisen äärimmäisimmistä muodoista, saadaan vähennettyä tuntuvasti vuoteen 2030 mennessä.
”Peräänkuulutamme EU:n asunnottomuusstrategiaa, johon asunnottomuuden vähentämistä käsittelevä eurooppalainen foorumi (EPOCH) nivotaan kiinteästi ja jonka pohjalta kansalliset asunnottomuuspolitiikat voidaan ottaa huomioon eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä”, aihetta EU:n kehys kansallisille asunnottomuusstrategioille käsittelevän ETSK:n lausunnon esittelijä Maria del Carmen Barrera Chamorro sanoi.
Strategian tueksi olisi annettava neuvoston suositus, ja ETSK pyytääkin EU:n uutta puheenjohtajavaltiota Belgiaa aloittamaan sen valmistelun. Lisäksi komitea kehottaa komissiota laatimaan viipymättä ehdotuksen uudeksi monivuotiseksi työohjelmaksi, joka jatkuisi komission tulevalle toimikaudelle ja kattaisi sen kokonaan.
”ETSK haluaa, että asunnottomuus pysyy EU:n sosiaalipoliittisena painopisteenä Euroopan parlamentin vaalien alla ja niiden jälkeenkin. Strateginen painopiste on siirrettävä asunnottomuuden hallinnoimisesta siihen, että ongelmasta päästään kokonaan eroon vuoteen 2030 mennessä”, lausunnon yhteisesittelijä Ákos Topolánszky totesi.
ETSK ehdottaa, että edistetään aktiivisesti asunto ensin -periaatetta kokonaisvaltaisena ratkaisuna pitkäaikaiseen asunnottomuuteen. Asunto ei tämän toimintamallin mukaan tarkoita vain hätämajoitusta, vaan se on yhteiskuntaan sopeuttamisen keskeinen väline. Mallissa asunnottomille tarjotaan pitkäaikainen asunto ilman tuen vastaanottamiseen liittyviä ehtoja tai vaatimusta henkilökohtaisen kehityksen osoittamisesta.
Asuntolähtöinen toimintamalli on jo vahvistettu Lissabonin julistuksessa, jonka kaikki 27 EU:n jäsenvaltiota, EU:n toimielimet ja useat eurooppalaiset valtiovallasta riippumattomat järjestöt allekirjoittivat vuonna 2021. Julistus on EPOCH:n poliittinen perusta, ja sen allekirjoittajat ovat sitoutuneet tekemään asunnottomuutta koskevaa yhteistyötä EU:n tasolla ja pyrkimään siihen, että asunnottomuudesta päästään kokonaan eroon vuoteen 2030 mennessä. ETSK toteaa lausunnossaan kuitenkin, että asunnottomuuteen ei poliittisista ponnisteluista huolimatta edelleenkään puututa riittävän tarmokkaasti sen paremmin Euroopan unionin kuin jäsenvaltioidenkaan tasolla.
Suomi on ainoa maa, joka on onnistunut vähentämään asunnottomuutta johdonmukaisesti viimeksi kuluneina 20 vuotena. (ll)
