ETSK toivoo eurooppalaista terveysalan lippulaivahanketta, ehdottaa Euroopan terveysunionin perustamista ja kehottaa Euroopan komissiota laatimaan harvinaisia sairauksia koskevan toimintasuunnitelman, jossa on selkeitä realistisia tavoitteita.

ETSK keskusteli lokakuun täysistunnossa eurooppalaisesta terveysalan lippulaivahankkeesta ja kehotti EU:ta käynnistämään kunnianhimoisen aloitteen, jonka avulla EU:hun luodaan monialainen terveysalan rakenne. Käsiteltäviin aiheisiin kuului myös harvinaisia sairauksia koskevan eurooppalaisen toimintasuunnitelman laatiminen.

”Kaikilla EU:ssa asuvilla on oltava mahdollisuus saada laadukasta terveydenhuoltoa kohtuulliseen hintaan”, totesi keskustelun avannut ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke. ”Meidän on investoitava innovatiivisiin ja kestäviin terveydenhuoltojärjestelmiin ja ryhdyttävä päättäväisiin toimiin terveysalalla ilmenevän eriarvoisuuden torjumiseksi sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti. Eriarvoisuus ja haavoittuvuus käyvät vieläkin selvemmin ilmi harvinaisten sairauksien kohdalla. Tästä syystä tarvitsemme harvinaisia sairauksia koskevan kattavan eurooppalaisen toimintasuunnitelman.”

”Tarkoituksenamme on nyt tarjota tuleville EU-komissaareille etenemissuunnitelma, jonka avulla on mahdollista taata kaikkien oikeus terveydenhuoltoon ja suojella ihmisiä tulevilta kriiseiltä”, totesi terveyttä edistävästä eurooppalaisesta lippulaivahankkeesta annetun lausunnon esittelijä Alain Coheur. Harvinaisia sairauksia käsittelevän lausunnon esittelijä Ágnes Cser painotti toimintasuunnitelman tarvetta. ”Tarkoituksena ei kuitenkaan ole keskittyä vain harvinaisiin sairauksiin vaan terveyteen, sillä terveys on kilpailukyvyn edellytys. Terveysunioni ei saa jäädä tyhjäksi puheeksi.”

Eurooppalaisesta terveysalan lippulaivahankkeesta annetussa lausunnossa esitetään strategisia pilareita, joilla vahvistetaan jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta ja yhteistyötä terveysalalla. Yksi niistä on eurooppalaisen hoito- ja terveystakuun käyttöönotto ja sen yhteydessä EU-tason monivuotisten terveystavoitteiden asettaminen. Tämä voisi johtaa oikeudellisesti sitovan tekstin (esimerkiksi direktiivin) antamiseen.

Toisena pilarina on yhteinen terveys -mallin käytännön täytäntöönpano. Mallissa yhdistyvät ihmisten, eläinten, kasvien ja ympäristön terveys. Harvinaisten sairauksien torjumista käsittelevässä lausunnossa pyydetään komissiota julkaisemaan tiedonanto, joka sisältää kattavan harvinaisia sairauksia koskevan eurooppalaisen toimintasuunnitelman SMART-tavoitteineen, jotka kyetään saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä. (lm) 

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) isännöi vaikuttavan Voimakkaat kohtaamiset: Kuvitellaan loppu energiaköyhyydelle -valokuvanäyttelyn, jossa on esillä valokuvaaja Miriam Strongin töitä. Näyttely on järjestetty yhteistyössä Euroopan Maan ystävien kanssa ja se korostaa energiaköyhyyttä kohtaavien Euroopan yhteisöjen aktivismia, yhteisöllisyyttä ja voimaannuttamista. Näyttely järjestetään ETSK:n kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän aloitteesta ETSK:n JDE-rakennuksessa Brysselissä, osoitteessa Rue Belliard 99-101, 4.–16. joulukuuta.

ETSK:n viestinnästä vastaava varapuheenjohtaja Aurel Laurenţiu Plosceanu ja ETSK:n kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän puheenjohtaja Séamus Boland korostivat avajaistilaisuudessa ETSK:n sitoutumista köyhyyden poistamiseen, kohtuuhintaisen energian ja systeemisen muutoksen edistämiseen sekä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. 

Boland kertoi puheenvuorossaan elinkustannusten noususta ja köyhyyden lisääntymisestä Euroopassa ja korosti tarvetta uuden Euroopan komission ja Euroopan parlamentin vahvalle poliittiselle vastaukselle. ”Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti uuden Euroopan komission poliittisissa suuntaviivoissaan ensimmäisestä köyhyyden vastaisesta EU:n strategiasta ja puhtaan teollisuuden ohjelmasta. Strategian ja ohjelman on tarjottava kestäviä ratkaisuja käytännön todellisuuteen”, Boland totesi.

Energiaoikeusaktivisti Laia Segura ja Maan ystävien viestintävastaava Yvonne Lemmen korostivat, että kyseinen valokuvanäyttely tarkastelee, miten ihmiset kohtaavat energiaköyhyyden ja taistelevat oikeudestaan kunnollisiin, ilmastokestäviin koteihin, joissa käytetään kohtuuhintaista ja puhdasta energiaa. Lisätietoja saat täältä.

Stefano Mallia, työnantajat-ryhmän puheenjohtaja

Donald Trump voitti Yhdysvaltojen vaalit ja hänestä tulee presidentti toista kertaa. Äänestystulos on selkeä ja sitä on kunnioitettava. Mutta mitä nyt?

EU ja Yhdysvallat ovat edelleen keskeisiä kumppaneita geopolitiikassa ja kaupankäynnissä, koska suhteemme perustuu vastavuoroisuuden periaatteeseen. Nykypäivän yhteenliitetyssä maailmassa ei ole tilaa eristäytymiselle tai protektionismille, koska tällaiset lähestymistavat heikentävät keskinäistä ja maailmanlaajuista yhteistyötä ja taloudellista vaurautta.

EU ja Yhdysvallat ovat toistensa suurimmat kauppakumppanit. EU:n ja Yhdysvaltojen kahdenvälinen kauppa käy historiallisen kuumana: vuonna 2023 sen arvo oli yli 1,6 biljoonaa euroa ja kahdenvälisten sijoitusten kokonaiskannan arvo ylitti 5 biljoonaa euroa. Yhdysvallat on merkittävä suorien ulkomaisten investointien lähde EU:ssa. Yhdysvaltojen suorien ulkomaisten investointien arvon arvioidaan olevan Euroopassa noin 3,6 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria, kun taas EU:n Yhdysvaltoihin tekemien investointien arvo on noin 3 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Tällainen keskinäinen investointi vahvistaa EU:n ja Yhdysvaltojen taloudellista riippuvuutta toisistaan ja luo miljoonia työpaikkoja Atlantin molemmin puolin.

Tästä syystä on tärkeää jatkaa tämän suhteen vaalimista. Trump on ehdottanut 10–20 prosentin tullia kaikista maista, myös EU:sta, peräisin oleville tavaroille. Tällaisten tullimaksujen kantaminen EU:n tavaroiden osalta johtaa umpikujaan. Siksi vaadimme avoimempaa vuoropuhelua ja tulevaisuuteen suuntautuvaa yhteistyösuunnitelmaa.

EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja teknologianeuvosto on helpottanut keskustelua tekoälyn ja puolijohteiden kaltaisista kriittisistä kysymyksistä. Vaikka vuoropuhelua on vahvistettava ja parannettava, EU:n on myös nopeutettava poliittisia uudistuksiaan, ryhdistäydyttävä ja etsittävä paras tapa löytää keinoja tehdä yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa.

Meidän on myös valmistauduttava siihen, että meidän on ehkä toimittava yksin ilmastonmuutoksen ja Ukrainan kaltaisissa tärkeissä asioissa. Tämä on hyvin todellinen mahdollisuus, ja siksi sitä olisi käytännössä alettava pitää uutena todellisuutena.

Seuraavan komission on oltava laajentumiskomissio. Euroopan talous- ja sosiaalikomitean järjestämän laajentumista käsitelleen korkean tason foorumin päätelmissä todetaan, ettei kysymys ole siitä, laajentuuko unioni, vaan siitä, miten se toteutetaan oikealla tavalla. Foorumiin osallistui ETSK:n puheenjohtajan Oliver Röpken ja työllisyysasioista ja sosiaalisista oikeuksista vastaavan komission jäsenen Nicolas Schmitin lisäksi mm. EU:n jäsenvaltioiden ja jäsenehdokasmaiden ministereitä.

ETSK ja Euroopan komissio järjestivät yhdessä laajentumista käsittelevän korkean tason foorumin, joka pidettiin heti ETSK:n lokakuun täysistunnon jälkeen. Yli 140 kansalaisyhteiskunnan edustajaa jäsenehdokasmaista kohtasi ensimmäistä kertaa. Oli selvää, mikä oli osallistujille tärkeintä: kansalaisyhteiskunnalla ja työmarkkinaosapuolilla, jotka jätetään usein liittymisprosessissa huomiotta, on oltava EU:n laajentumisprosessissa keskeinen rooli.

Oliver Röpke korosti, ettei kyse ole vain EU:n laajentumisesta vaan tulevien jäsenvaltioiden valmistelemisesta niin, että ne voivat osallistua aktiivisesti EU:n muokkaamiseen, ja sen varmistamisesta, että nämä maat ovat täysin valmiita vastaamaan tuleviin haasteisiin. Hän totesi, että yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan, työnantajajärjestöjen ja ammattijärjestöjen kanssa luodaan tarvittava perusta osallistavammalle ja vahvemmalle Euroopalle.

Keskustelussa korostettiin tarvetta pitää laajentumisessa yllä viimeaikaista edistymistä, sillä toimikaudella 2024–2029 komissiolla on ratkaiseva rooli laajentumisprosessin loppuun saattamisessa.

Toinen keskustelussa esitetty keskeinen viesti oli sellaisen asteittaisen, ennakoitavan ja ansioihin perustuvan yhdentymisen merkitys, jossa edistyminen tunnustetaan ja palkitaan todellisilla liittymisnäkymillä.

Nicolas Schmit korosti kansalaisyhteiskunnan keskeistä roolia ja totesi, että hyvin toimiva kaksi- ja kolmikantainen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu sekä työmarkkinaosapuolten osallistuminen ovat ratkaisevia tekijöitä EU:hun liittymisessä, koska ne ovat osa sosiaalista markkinatalouttamme.

Saksan työ- ja sosiaaliministeriön hallinnollinen valtiosihteeri Rolf Schmachtenberg totesi, että työllisyyteen liittyvillä ja sosiaalisilla näkökohdilla on keskeinen merkitys onnistuneessa EU:hun liittymisessä ja että ne maat, jotka haluavat parantaa kaikkien kansalaisten elämää, luoda mahdollisuuksia ja torjua sosiaalista eriarvoisuutta, tarvitsevat tehokasta työllisyyspolitiikkaa, hyviä työoloja ja toimivia sosiaaliturvajärjestelmiä sekä vahvoja työmarkkinaosapuolia.

Montenegron työvoimasta, työllisyysasioista ja työmarkkinavuoropuhelusta vastaava ministeri Naida Nišić korosti keskustelun aikana korkean tason foorumin merkitystä vuoropuhelufoorumina, jonka avulla Montenegro voi arvioida edistymistään.

Kreikan työllisyys- ja sosiaalisen suojelun ministeri Niki Kerameus korosti, että oli suuri etuoikeus osallistua tähän tärkeään keskusteluun EU:n laajentumisesta ja siitä tärkeästä roolista, joka työmarkkinaosapuolilla on Euroopan työntekijöiden oikeuksien ja sosiaalisten oikeuksien tulevaisuuden muovaamisessa.

Taloudesta, kulttuurista ja innovoinnista vastaava Albanian varaministeri Olta Manjani totesi, että Albania lisää aktiivisesti läsnäoloaan EU:n toimielimissä, komiteoissa ja työryhmissä, ja neuvoa-antavan sekakomitean perustaminen Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kanssa on yksi näistä toimista.

ETSK on johdonmukaisesti kannattanut EU:n laajentumista. Vuonna 2024 se käynnisti pilottihankkeena jäsenehdokasmaita edustavia jäseniä koskevan aloitteen, jonka ansiosta ehdokasmaiden kansalaisyhteiskunnalla on mahdollisuus osallistua ETSK:n työhön. Aloite osoittaa, miten ehdokasmaiden kansalaisyhteiskunnan aktiivinen osallistuminen vahvistaa laajentumisprosessia.  (mt)

EU:n jäsenvaltioiden olisi helpotettava kansalaisyhteiskunnan kattavaa osallistumista ja lisättävä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä kansalaisyhteiskunnan suuntaan kaikilla radioaktiivisen jätteen käsittelyn (ydinjätehuollon) osa-alueilla. Tämä koskee sekä nykyisiä että mahdollisia tulevia jätteen sijoituspaikkoja, erityisesti kun otetaan huomioon, että syntyvän radioaktiivisen jätteen vuotuisten määrien ennakoidaan kasvavan seuraavan vuosikymmenen aikana ja sen jälkeenkin.

ETSK ottaa asiaan vakaasti kantaa lokakuun täysistunnossa hyväksymässään lausunnossa. Se toteaa, että saatavilla olevilla varoilla olisi kehitettävä kansalaisyhteiskunnan ryhmien, erityisesti ydinlaitosten sijaintialueiden paikallisyhteisöjen, valmiuksia osallistua itsenäisesti hankkeisiin ja tutkimuksiin, joissa arvioidaan ydinjätehuollon osallistamis- ja avoimuuskäytäntöjä.

ETSK suosittaa, että jäsenvaltiot raportoivat avoimuustoimistaan sekä menettelyistään, joiden avulla suurta yleisöä osallistetaan radioaktiivisen jätteen käsittelyä koskevaan päätöksentekoprosessiin. ”Komitea kehottaa jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että radioaktiivisen jätteen käsittelyyn liittyen seurataan ympäristön, kansanterveyden ja sosioekonomisen tilanteen kehitystä ja julkaistaan säännöllisesti seurantatietoja”, totesi esittelijä Alena Mastantuono.

Jäsenvaltioiden olisi kannettava vastuunsa, jotta ydinjätteen käsittelystä aiheutuva taakka ei jää tulevien sukupolvien harteille, olipa kyse minkä luonteisesta, miten pitkäikäisestä ja minkä vaaraluokan jätteestä tahansa.

Koska suuri osa käytetystä ydinpolttoaineesta voidaan jälleenkäsitellä, halkeamiskelpoisia aineita olisi kierrätettävä, jolloin ydinlaitosten käyttöön tarvitaan vähemmän luonnonuraania. Jäsenvaltiot voisivat soveltaa kiertotalousstrategioita ja pitää näin huolen siitä, että käsiteltäväksi päätyy mahdollisimman vähän jätettä.

”Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että arvioissa käytöstäpoistokustannuksista sekä radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen käsittelykustannuksista otetaan huomioon kustannusten kasvaminen ajan mittaan ja että varatut varat riittävät kattamaan todelliset kustannukset”, sanoi yhteisesittelijä Christophe Quarez. (mp)

Geotermisen energian potentiaali on Euroopassa paljolti hyödyntämättä, ja Euroopan unionin olisi ryhdyttävä kiireellisiin toimiin geotermistä energiaa koskevan eurooppalaisen strategian hyväksymiseksi, jotta tämän energiamuodon tarjoamat edut saadaan otettua käyttöön.

ETSK otti lokakuun täysistunnossaan yksiselitteisen kannan energiaan. Komitea korostaa Zsolt Kükedin ja Thomas Kattnigin laatimassa lausunnossa, että geotermisellä energialla voi olla keskeinen rooli EU:n vihreässä siirtymässä, sillä sen tuotannon kasvihuonekaasupäästöt ovat erittäin alhaiset ja sen avulla voidaan vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja helpottaa hiilestä irtautumista.

”Geoterminen energia voi edistää hyödyllisellä tavalla EU:n vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteiden saavuttamista”, Kükedi totesi. ”Sen tarjoamia mahdollisuuksia ei hyödynnetä riittävästi, ja Euroopan komission olisikin välittömästi laadittava kattava strategia, jotta sen tarjoamat resurssit saataisiin käyttöön”, Kattnig totesi.

ETSK huomauttaa, että investoinnit geotermisiin voimalaitoksiin eivät onnistu ilman kansallisen tason taloudellista tukea. Erityisesti alkuinvestointien houkuttelemiseksi ja niihin liittyvien riskien vähentämiseksi tarvitaan julkista rahoitusta ja julkisia kannustimia.

On myös tärkeää huomata, että energiapolitiikan tai -rahoituksen muutokset voivat heikentää geotermisen energian hankkeiden taloudellista houkuttavuutta.

Geotermisten voimaloiden rakentamiseen liittyy riskejä, ja ne on kartoitettava tarkasti, etenkin ympäristövaikutusten osalta. Tästä syystä on olennaisen tärkeää toteuttaa tämä prosessi yhdessä paikallisyhteisöjen kanssa, jotta sille saataisiin laajempi hyväksyntä.

Geotermisen energian ympäristö- ja ilmastohyödyt ovat kuitenkin riskejä suuremmat, sillä geoterminen energia on maankäytön, resurssien käytön ja tuontiriippuvuuden vähentämisen kannalta yksi parhaimmista uusiutuvista energialähteistä. (mp)