Globaalien jännitteiden kiristyessä ETSK kehottaa hallituksia kiinnittämään erityistä huomiota biodiversiteettiin keskeisenä ratkaisuna maapallon kolmitahoiseen kriisiin (ilmastonmuutos, biodiversiteetin köyhtyminen, aavikoituminen). ETSK korosti syyskuussa antamassaan lausunnossa, että COP16-kokous tarjoaa ratkaisevan tilaisuuden vauhdittaa maailmanlaajuisia toimia maapallon ekosysteemien suojelemiseksi.
”Ilman biologista monimuotoisuutta ekosysteemit ja taloudet romahtavat, sillä yli puolet maailman BKT:stä ja 40 prosenttia maailman työpaikoista on suoraan riippuvaisia luonnosta”, totesi lausunnon esittelijä Arnaud Schwartz.
ETSK huomauttaa, että biodiversiteetti on ekosysteemien, ihmisten hyvinvoinnin ja talouden perusta, ja se on otettava huomioon eri politiikan aloilla, kuten ilmasto-, maatalous- ja kauppapolitiikassa, eikä sitä pidä käsitellä muista erillisenä. Esimerkiksi kauppasopimuksissa olisi edistettävä kestävyyttä varmistamalla, että tavarat ja teknologiat eivät aiheuta metsäkatoa tai tuhoa elinympäristöille.
On myös varmistettava kiireesti rahoitustuki biodiversiteetin säilyttämiselle. Julkinen rahoitus ei yksinään riitä, joten tarvitaan yhdistelmä julkisia, yksityisiä ja innovatiivisia rahoitusmekanismeja.
ETSK kehottaa EU:ta tukemaan globaalin etelän maita, sillä ne suojelevat biologista monimuotoisuutta, sekä poistamaan asteittain biodiversiteetille haitalliset tuet, erityisesti ne, jotka edistävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Suuntaamalla näitä tukia ekosysteemien ennallistamiseen voitaisiin torjua sekä ilmastonmuutosta että biodiversiteetin köyhtymistä luontoon perustuvien ratkaisujen, kuten uudelleenmetsittämisen, kestävän maatalouden ja kosteikkojen ennallistamisen, avulla.
ETSK korostaa lisäksi ihmisten, eläinten ja ympäristön terveyden yhdistävän ”yhteinen terveys” -mallin merkitystä. Terveet ekosysteemit tarjoavat kriittisiä palveluja, esimerkiksi pölytystä, hiilen sitomista ja veden suodatusta, jotka kaikki edistävät osaltaan ihmisten hyvinvointia. Biologisen monimuotoisuuden väheneminen heikentää ekosysteemien selviytymiskykyä ja lisää zoonoosien, muun muassa covid-19:n, riskiä.
ETSK on myös kehottanut lisäämään nuorten osallistumista päätöksentekoon, ja se ehdottaa, että komissioon nimitetään tulevista sukupolvista vastaava johtava varapuheenjohtaja, jonka tehtävänä olisi varmistaa, että pitkän aikavälin kestävyys ja hyvinvointi asetetaan lyhyen aikavälin hyötyjen edelle. (ks)
Esitimme lausunnon Yleiskäyttöinen tekoäly: tekoälysäädöksen jälkeiset toimet esittelijälle Sandra Parthielle kysymyksiä tekoälysäädöksestä. Miksi on niin tärkeää varmistaa, että säädös pannaan asianmukaisesti täytäntöön yleiskäyttöisten tekoälymallien ja niiden hallinnoinnin osalta? Miten voimme tuottaa kilpailukykyisiä tekoälymalleja EU:ssa ja miksi sillä on merkitystä?
Esitimme lausunnon Yleiskäyttöinen tekoäly: tekoälysäädöksen jälkeiset toimet esittelijälle Sandra Parthielle kysymyksiä tekoälysäädöksestä. Miksi on niin tärkeää varmistaa, että säädös pannaan asianmukaisesti täytäntöön yleiskäyttöisten tekoälymallien ja niiden hallinnoinnin osalta? Miten voimme tuottaa kilpailukykyisiä tekoälymalleja EU:ssa ja miksi sillä on merkitystä?
Krzysztof Balon – ETSK:n lausunnon Sukupolvien välisen solidaarisuuden edistäminen Euroopassa – kohti EU:n monialaista lähestymistapaa esittelijä
Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa todetaan, että unioni edistää ”sukupolvien välistä yhteisvastuuta”.
Ikäsyrjintä, kielteiset asenteet tiettyjä ikäryhmiä kohtaan ja väestökehitys yhdessä useiden kriisien kanssa kuitenkin jakavat eurooppalaisia yhteiskuntia ja luovat esteitä todelliselle osallisuudelle ja osallistumiselle. Nämä kysymykset eivät koske ainoastaan vanhempia sukupolvia vaan ne tulevat vaikuttamaan myös nykyisiin nuoriin sukupolviin.
Samalla sukupolvien välinen vuoropuhelu ja myönteiset vaikutukset talouskehitykseen kattaisivat eri sukupolvien tarpeet kestävällä tavalla ja vahvistaisivat demokratiaa ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Sukupolvien välinen vuoropuhelu toimisi kansalaisvuoropuhelun muotona.
Siksi tarvitsemme uutta poliittista lähestymistapaa sukupolvien väliseen yhteisvastuuseen – tässä ja nyt!
ETSK kehottaakin Euroopan komissiota julkaisemaan vihreän kirjan sukupolvien välisestä yhteisvastuusta. Siihen tulisi sisällyttää ETSK:n lausunnossa Sukupolvien välisen solidaarisuuden edistäminen Euroopassa mainittuja ehdotuksia, jotka liittyvät muun muassa työelämään, eläkejärjestelmiin sekä terveys- ja hoitopalveluihin. Jäsenvaltioita puolestaan kehotetaan vaihtamaan keskenään kyseisten alojen parhaita käytäntöjä. Näiden toimien tukemiseksi sukupolvien välinen yhteisvastuu olisi vahvistettava yhdeksi Euroopan sosiaalirahaston vuosien 2027–2034 täytäntöönpanoasetusten tavoitteista.
Kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla ja työmarkkinaosapuolilla on keskeinen rooli erityisten toimintapolitiikkojen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa. ETSK:n tulisi perustaa sukupolvien välisen solidaarisuuden foorumin, joka tarjoaisi paikan tietojen ja kokemusten vaihdolle ja uusien ideoiden kehittämiselle tiiviissä yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa. Foorumi voisi Euroopan komission avustuksella myös seurata sukupolvien väliseen yhteisvastuuseen perustuvan lähestymistavan täytäntöönpanoa ja kehittämistä kaikkialla EU:ssa.
Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, yksityishenkilöt ja yksityiset yritykset voivat nyt ehdottaa voittoa tavoittelemattomia hankkeitaan eurooppalaisen yhteiskunnan haitallisen polarisoitumisen torjunnalle omistetun ETSK:n palkinnon saajaksi.
Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, yksityishenkilöt ja yksityiset yritykset voivat nyt ehdottaa voittoa tavoittelemattomia hankkeitaan eurooppalaisen yhteiskunnan haitallisen polarisoitumisen torjunnalle omistetun ETSK:n palkinnon saajaksi.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on vastikään käynnistänyt 15. kansalaisyhteiskuntapalkintonsa hakumenettelyn. Tänä vuonna palkitaan nimenomaan sellaisia Euroopan unionissa toteutettuja voittoa tavoittelemattomia aloitteita tai toimia, joilla torjutaan tehokkaasti, innovatiivisesti ja luovasti eurooppalaisen yhteiskunnan haitallista polarisoitumista.
Palkintosumma on yhteensä 50 000 euroa, ja se jaetaan enintään viiden palkinnonsaajan kesken. Hakuaika päättyy 7. marraskuuta 2024 kello 10.00 (Belgian aikaa). Palkintojenjakotilaisuus pidetään ETSK:n kansalaisyhteiskuntaviikolla maaliskuussa 2025.
Hakemuksia voivat jättää kaikki EU:ssa virallisesti rekisteröidyt kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, jotka toimivat paikallis-, alue-, jäsenvaltio- tai unionitasolla. Palkintoa voivat hakea myös EU:ssa asuvat henkilöt ja EU:ssa rekisteröidyt tai toimivat yritykset, kunhan kyse on voittoa tavoittelemattomista hankkeista.
Edellytyksenä on, että aloitteet ja hankkeet toteutetaan EU:ssa. Niiden tulee olla joko jo toteutettuja tai edelleen käynnissä. Kuvaus vaatimuksista kokonaisuudessaan sekä hakulomake ovat saatavilla palkintoa käsittelevällä ETSK:n verkkosivulla.
Palkinnon saajaksi ehdotettavat toimet tai aloitteet voivat liittyä monenlaisiin aiheisiin. Niissä voidaan pyrkiä esimerkiksi kartoittamaan haitalliseen polarisoitumiseen johtavia yksilöllisiä ja kollektiivisia tekijöitä, lisäämään organisaatioiden rahoituksen avoimuutta, torjumaan tiedotusvälineiden moniarvoisuuden vähenemistä, edistämään tiedotusvälineiden vapautta, monimuotoisuutta ja riippumattomuutta sekä torjumaan disinformaatiota ja valeuutisia.
ETSK:n arvostetulla kansalaisyhteiskuntapalkinnolla pyritään lisäämään tietoisuutta kansalaisyhteiskunnan merkittävästä panoksesta eurooppalaisen identiteetin ja kansalaisuuden luomisessa sekä Euroopan yhdentymisen taustalla olevien yhteisten arvojen edistämisessä. Palkinto omistetaan kunakin vuonna jollekin EU:n kannalta erityisen merkittävälle aiheelle. (lm)
Demokratiasta, oikeusasioista ja oikeusvaltioperiaatteesta vastaavan uuden komissaarin nimittämisen jälkeen Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kehotti vahvistamaan EU:n toimia oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien alalla.
Demokratiasta, oikeusasioista ja oikeusvaltioperiaatteesta vastaavan uuden komissaarin nimittämisen jälkeen Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kehotti vahvistamaan EU:n toimia oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien alalla.
ETSK:n syyskuun täysistunnossa käytiin keskustelu demokratiasta. Keskustelussa esitettiin ajatuksia siitä, miten EU voisi puuttua tehokkaammin oikeusvaltioperiaatteen loukkaamisiin ja demokratian rapautumiseen ja viitattiin Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ilmoitukseen pitkään odotetun kansalaisyhteiskuntafoorumin käynnistämisestä.
ETSK on ajanut tällaisen foorumin perustamista vuodesta 2016 lähtien. Foorumin odotetaan parantavan kansalaisyhteiskunnan mahdollisuutta saada äänensä kuuluviin EU:n toimintapolitiikkojen muotoilussa ja tarjoavan järjestöille kipeästi kaivatun mahdollisuuden yhteistyöhön EU:n toimielinten kanssa. Sen on myös tarkoitus auttaa ohjaamaan päätöksentekoa muun muassa sellaisissa keskeisissä kysymyksissä kuin oikeuslaitoksen riippumattomuus ja demokraattiset vapaudet.
Euroopan komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosastoa edustanut Joachim Herrmann esitteli viimeisimmän oikeusvaltiokertomuksen. Hän korosti oikeusvaltioperiaatteen laajentamista koskemaan liittymisneuvotteluja käyviä maita ja sen vaikutusta sisämarkkinoihin.
Kansainvälistä demokratia- ja vaaliapuinstituuttia (IDEA) edustanut Kevin Casas-Zamora kiitti EU:ta tämän ponnisteluista, mutta varoitti demokratian taantumisesta ja kehotti vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan osallistumista ja laatimaan yksityiskohtaisempia oikeusvaltiokertomuksia. Euroopan kansalaisfoorumia edustanut Alexandrina Najmowicz kehotti ehkäisemään demokratian heikentymistä antamalla selkeämpiä suosituksia ja ottamalla käyttöön varhaisvaroitusjärjestelmän.
Keskustelun aikana osallistujat varoittivat liiallisesta huolettomuudesta ja korostivat tarvetta puuttua kasvavaan huoleen autoritarismista, oikeuslaitoksen riippumattomuuteen kohdistuviin uhkiin ja kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien vähenemiseen. Eurooppalaisen demokratiarahaston johtaja Jerzy Pomianowski varoitti, että demokratian sivuuttaminen muuttoliikkeen ja turvallisuuden kaltaisten kiireellisempien huolenaiheiden vuoksi voi kostautua, ja kehotti osoittamaan 5 prosenttia kehitysavusta demokratiaohjelmiin.
ETSK:n keskustelussa korostettiin kansalaisyhteiskunnan elintärkeää roolia oikeusvaltioperiaatteen puolustamisessa ja kehotettiin ottamaan se tiiviimmin mukaan EU:n päätöksentekoon. Kansalaisyhteiskuntafoorumin käynnistämisellä ja uudistetulla sitoutumisella perusoikeuksiin on ratkaiseva merkitys demokratian tulevaisuudelle EU:ssa. (gb)
ETSK kehottaa uutta Euroopan parlamenttia ja komissiota tämänhetkisessä moninkertaisten kriisien tilanteessa hyödyntämään ETSK:n monimuotoista edustusta Euroopan unionin vahvistamiseksi.
Uudella vaalikaudella olisi pyrittävä vahvistamaan EU:n kansainvälistä asemaa, korjaamaan EU:n institutionaalista rakennetta, turvaamaan vakaa perusta EU:n yhteisille arvoille sekä ohjaamaan taloutta kohti kestävää tulevaisuutta, jonka ytimessä on edistyksellinen ja osallistava sosiaalinen malli, joka on elintärkeä edistyksen, yhtenäisyyden ja kilpailukyvyn kannalta.
ETSK pyytää päätöslauselmassa Euroopan unionin toimielimiä laatimaan kuusiosaisen turvallisuuskäsitteen, jonka mukaisesti unioni
suojelee kansalaisiaan ulkoisilta uhilta
suojelee ihmisiä sisäisiltä riskeiltä, pääasiassa terveyteen, väestörakenteen muutokseen ja köyhyyteen liittyviltä riskeiltä, ja tarjoaa kaikille kattavaa sosiaalista suojelua ja hyvinvointia kaikkialla Euroopassa
takaa kilpailukykyisen sosiaalisen markkinatalouden, joka perustuu ekosysteemeihin, joilla varmistetaan tuottavuus, innovointi, laadukkaat työpaikat ja täystyöllisyys
luo häiriönsietokykyisen talouden kaikkien hyväksi
varmistaa työmarkkinaosapuolten, järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten vuoropuhelun ja osallistumisen nykyisistä ja lähitulevaisuuden haasteista ja suurista muutoksista selviytymiseksi
suojelee nykyisiltä ja tulevilta ilmastonmuutokseen, pilaantumiseen ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymiseen liittyviltä uhilta.
Päätöslauselma perustuu ETSK:n maaliskuussa 2024 järjestämän kaikkien aikojen ensimmäisen kansalaisyhteiskuntaviikon tuloksiin. Viikon aikana kuultiin kaikenikäisten eurooppalaisten, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden näkemyksiä. (mp)
ETSK isännöi tiistaina 17. syyskuutaLUX-yleisöpalkinnonvoittajan, The Teachers’ Lounge -elokuvan, esityksen.
Saksalaisen elokuvantekijän İlker Çatakin ohjaamassa elokuvassa käsitellään opettajan kohtaamia haasteita ja tarkastellaan laajemmin koulutusjärjestelmän kysymyksiä. Esityksen jälkeen osallistujat keskustelivat elokuvasta viestinnästä vastaavan ETSK:n varapuheenjohtajan Laurențiu Plosceanun johdolla. Jan Wilker ja Tatjana Babrauskienė käsittelivät puheenvuoroissaan elokuvan teemoja ja niiden merkitystä ajankohtaisten sosiaalisten kysymysten kannalta.
Elokuvaesitys on osa sarjaa, jonka ETSK järjestää yhteistyössä Euroopan parlamentin LUX-yleisöpalkinnon kanssa ja jolla korostetaan ETSK:n sitoutumista ja roolia kiireellisten sosiaalisten kysymysten vuoropuhelun edistämisessä.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) ja Afrikan unionin talous-, sosiaali- ja kulttuurineuvosto (ECOSOCC) esittivät 20. syyskuuta New Yorkissa pidetyssä YK:n tulevaisuushuippukokouksessa yhteisen julkilausuman, jossa korostetaan kansalaisyhteiskunnan ratkaisevaa roolia maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamisessa ja kestävän kehityksen edistämisessä.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) ja Afrikan unionin talous-, sosiaali- ja kulttuurineuvosto (ECOSOCC) esittivät 20. syyskuuta New Yorkissa pidetyssä YK:n tulevaisuushuippukokouksessa yhteisen julkilausuman, jossa korostetaan kansalaisyhteiskunnan ratkaisevaa roolia maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamisessa ja kestävän kehityksen edistämisessä.
ETSK:n ja ECOSOCC:in välisen yhteisymmärryspöytäkirjan puitteissa esitetyssä julkilausumassa hahmotellaan yhteinen visio oikeudenmukaisemmasta, osallistavammasta ja tasapuolisemmasta maailmasta. ETSK:n ja ECOSOCC:in kumppanuuden tarkoituksena on saada aikaan uusia alliansseja ja aloitteita.
Puheenjohtaja Oliver Röpke sanoi, että ”tämä julkilausuma merkitsee pelkän sanahelinän sijaan vahvaa sitoutumista yhteisiin arvoihimme, joita ovat demokratia, osallistavuus ja kestävyys. Kiireellisten maailmanlaajuisten haasteiden edessä tarvitsemme entistä vakaampaa monenvälisyyttä, jonka ytimessä kansalaisyhteiskunta on aidosti mukana.”
Yhteisessä julkilausumassa painotetaan seuraavaa:
Edistymistä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa on nopeutettava laatimalla kattava strategia kyseisten tavoitteiden edistämiseksi.
On edistettävä oikeudenmukaista siirtymistä ilmastoneutraaliuteen ja korostettava, että ilmastoneutraaleihin talouksiin siirryttäessä on tärkeää varmistaa ihmisarvoinen työ ja köyhyyden poistaminen.
On toteutettava maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän globaali rahoitusuudistus, jotta kestävää kehitystä voidaan tukea entistä tehokkaammin erityisesti haavoittuvissa maissa.
On edistettävä sukupuolitietoista politiikkaa vaatimalla sukupuolineutraaleja toimintalinjoja ilmastotoimien ja kehitysohjelmien alalla.
On varmistettava kansalaisyhteiskunnan keskeinen rooli globaalin hallinnon – myös Yhdistyneiden kansakuntien päätöksentekoelinten – uudistamisessa.
On lisättävä nuorten osallisuutta ja edistettävä digitaalista innovointia tulevaisuuden globaalin hallinnon keskeisinä vauhdittajina.
ETSK:n ja ECOSOCC:in kumppanuus virallistettiin yhteisymmärryspöytäkirjassa, joka allekirjoitettiin 17. heinäkuuta 2024 Accrassa Ghanassa. Yhteisymmärryspöytäkirjalla lujitetaan yhteistyötä kestävän kehityksen, ilmastotoimien ja kansalaisyhteiskunnan osallistamisen kaltaisissa keskeisissä kysymyksissä. Siinä esitetään erilaisia toimia, kuten säännöllisiä tapaamisia, EU:n ja Afrikan unionin huippukokouksille laadittavia yhteisiä kannanottoja ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista edistävän pysyvän mekanismin perustamista.
Yhteistyö heijastaa molempien elinten sitoutumista YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja osallistavan hallinnon edistämiseen. Yhteisymmärryspöytäkirjassa korostetaan, että maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja demokratian selviytymiskyvyn varmistamiseen, on löydettävä yhteisiä ratkaisuja ja painotetaan etenkin kansalaisyhteiskunnan roolin vahvistamista EU:n ja Afrikan kumppanuudessa.
ETSK ja ECOSOCC pyrkivät lisäämään kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksia kaikkialla Afrikassa. (at)
