Kristýna Bulvasová

Epävarmassa maailmassa, jossa pitkään olemassa olleet ajatusmallit ovat murenemassa ja jossa aiemmin jaetut arvot eivät enää yhdistä vaan jakavat meitä, nuorille on annettava tässä ja nyt mahdollisuus mielekkääseen osallistumiseen, jotta voidaan tarttua lukuisiin kiireellisiin kysymyksiin, joiden määrä kasvaa jatkuvasti. YEYS 2025 -tapahtuman keskustelut osoittivat selvästi, että yhtä erillistä aihetta ei voida määritellä ”nuorten aiheeksi” ja että nuoret ovat syystäkin huolissaan monista erilaisista ongelmista, jotka vaihtelevat korruption torjunnasta ja tasa-arvon edistämisestä ilmastonmuutoksen torjuntaan, kirjoittaa YEYS-tapahtumaan osallistunut tšekkiläinen opiskelija Kristýna Bulvasová.

Kuinkahan monta kertaa olen Z-sukupolven nuorena kuullut sanat ”sukupolvellanne on ennennäkemättömiä ongelmia” tai ”teidän on autettava ratkaisemaan nykyiset haasteet”.  Panokset ovat kovat, mutta niin ovat myös edessämme olevat haasteet: vertaansa vailla oleva demokratian taantuminen, yhteiskuntiemme polarisoituminen asioissa, jotka ovat aiemmin olleet ”yhteisiä arvoja”, pitkäaikaisten ajatusmallien ja järjestelmien horjuminen sekä epävarmuuden lisääntyminen.

Korkeat odotukset kohdistuvat paitsi nuoriin myös alirahoitettuihin kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin ja niiden ratkaisevaan rooliin nuorten arvojen ohjaamisessa sekä koulutusjärjestelmiin. Virallisessa koulutuksessa nuorille olisi voitava antaa taidot ja välineet, joita he tarvitsevat tullakseen nykypäivän ja tulevaisuuden ongelmanratkaisijoiksi ja johtajiksi. Pelkäänpä, että monet koulutusjärjestelmät ovat liian jäykkiä täyttääkseen 2000-luvun vaatimukset, koska kouluissa ei anneta opetusta ilmastonmuutoksesta tai terveyteen liittyvistä kattavista kysymyksistä – olipa kyse sitten mielenterveydestä tai lisääntymisterveydestä. Kouluissa ei ole myöskään käytössään uusinta teknologiaa eivätkä ne pysty saavuttamaan asianmukaisesti haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä.

Jopa kysymys siitä, kenen katsotaan olevan haavoittuvassa asemassa, on politisoitunut – tai mikä vielä pahempaa, välineellistynyt – ja se on aiheuttanut lisärasitusta niille, joilla on siihen vähiten varaa ja joita ei pitäisi jättää jälkeen.

Yhteiskuntamme eivät enää ole samaa mieltä siitä, mitä haavoittuvuus tarkoittaa tai miten se tunnistetaan. Sain tästä ensi käden kokemusta, kun johdin lähellä Tšekin ja Slovakian rajaa sijaitsevassa koulussa työpajaa, jossa käsittelin sukupuolten palkkaeroa ja muuta sukupuoleen liittyvää eriarvoisuutta. Opiskelijat ja opettajat suhtautuivat tähän syvästi epäillen ja jopa torjuivat jyrkästi ajatuksen siitä, että yhteiskunnassamme olisi eriarvoisuutta. Olenkin sitä mieltä, että on tarpeen keskustella lisää nykyisistä haavoittuvuuksista ja eriarvoisuudesta ja kehittää niihin liittyviä valmiuksia ikäryhmästä riippumatta.

Nuorten – myös heikommassa asemassa olevien naisten ja tyttöjen, vammaisten henkilöiden ja maahanmuuttajataustaisten nuorten – yhtäläiset koulutusmahdollisuudet ja muut mahdollisuudet ovat edelleen kaukainen unelma. Jos yhteinen tavoitteemme on tarjota nuorille vankka perusta, jotta he voivat hyödyntää mahdollisuuksiaan ja saavuttaa unelmansa, meidän on ryhdyttävä toimiin. Ratkaisua ei ole helppoa löytää, mutta vahvistamalla EU:n jäsenvaltioiden ja kansalaisyhteiskunnan välisiä suhteita erityisesti epävirallisen koulutuksen alalla voitaisiin auttaa kuromaan eroja umpeen, kunhan on ensin määritelty, missä ovat suurimmat haavoittuvuudet. Opettajien ja kaikkien nuorisotyöntekijöiden uudelleenkoulutus yhteisöjen kehittämistä koskevien käytäntöjen alalla voisi luoda kehyksen joillekin kohdennetuille ja systeemisille ratkaisuille.

Kansalaisyhteiskunta on ottanut roolin aktiiviseen kansalaisvaikuttamisen kannustamisessa, mutta nuorten osallistuminen päätöksentekoon ja demokraattiseen hallintoon on edelleen vähäistä. Nuorten toiveiden ja niiden täyttämiseksi käytettävissä olevien tilojen ja mahdollisuuksien välillä on selvä kuilu. Pelkillä vaaleilla ei saavuteta toivottuja tuloksia, koska taistelu vallitsevaa poliittista kulttuuria ja disinformaatiota vastaan on joissakin maissa edelleen haastavaa. Äänestämättä jättäminen ei kuitenkaan tarkoita, ettei olisi mielipiteitä tai ratkaistavia ongelmia. Nuorten kannustamiseksi aktiivisen kansalaisuuteen nuoret tarvitsevat paitsi myönteisiä kokemuksia demokraattisesta toiminnasta myös konkreettisia tuloksia ilman nuorten näennäistä edustusta, tokenismia tai valikoivuutta. Olen edelleen toiveikas sen suhteen, että EU:n jäsenvaltiot pystyvät luomaan tällaisia tiloja ja kenties pääsemään yli siitä, että nuorten on odotettava, että heille annetaan tilaisuuksia mielekkääseen osallistumiseen yhteiskehittämiseen. On kuitenkin varmistettava, että tähän ei mene kolmea, viittä tai kymmentä vuotta. Muutoksen on tapahduttava nyt, jotta estetään yhteiskunnallisia eroja kasvamasta entisestään.

YEYS 2025 -tapahtumassa minulla oli ilo osallistua erityisesti ilmastonmuutokseen liittyvän suosituksen laatimiseen; olen nimittäin itse sitä mieltä, että maapallon kolminkertainen kriisi on yksi ihmiskunnan suurimmista haasteista. Yhtenäisen ilmastonmuutosstrategian laatiminen EU:lle oli yksi viidestä YEYS-tapahtuman suosituksesta samoin kuin korruption torjuminen avoimuuden ja nuorten osallistumisen avulla, aktiivinen kansalaisuus, tasa-arvo ja ajatus, jonka mukaan ”nuoret ansaitsevat oman paikkansa”. Koska asia päätyi yleisesti hyväksyttyjen suositusten joukkoon, on selvää, että YEYS-tapahtumaan osallistuneet nuoret pitävät sitä ratkaisevana haasteena, johon on vastattava. Tämä on kuitenkin jo jossakin määrin vaikutusvaltaisen nuorisoryhmän näkökulma, eikä sitä voida pitää kaikkia EU:n jäsenvaltioita edustavana. Jotkut saattavat ajatella, että juuri tämä suositus olisi YEYS 2025 -tapahtuman osallistujille tärkein, mutta lopullisessa äänestyksessä se sijoittui viimeiselle sijalle. Tämä saa toimia muistutuksena siitä, että mitään yksittäistä aihetta ei voida pitää ”nuorten aiheena”. Nuoret ovat oikeutetusti huolissaan kaikista ajankohtaisista ongelmista, ja nuorten asialista on luonnostaan laaja ja monialainen.

Osa nuorista tiedostaa ympäristön suojelun ja kestävyyden merkityksen, kun taas toisilla ei ole varaa priorisoida sitä, koska he kamppailevat täyttääkseen perustarpeensa. Olen maininnut maapallon kolminkertaisen kriisin yhtenä ihmiskunnan suurimmista haasteista, mutta tilanne näyttää erilaiselta, kun otetaan huomioon tarve puuttua kaikkiin tärkeisiin kysymyksiin samanaikaisesti tehokkaiden ratkaisujen löytämiseksi. Nykyinen geopoliittinen tilanne ja EU:n pyrkimykset saavuttaa maailmanlaajuinen kilpailukyky suuntaavat huomion toisaalle ja hidastavat siirtymäprosesseja. Loppujen lopuksi meillä ja tulevilla sukupolvilla ei ole kuitenkaan planeetta B:tä, jossa nämä ongelmat voitaisiin ratkaista, eikä meillä ole enää varaa ylittää maapallon kestävyyden rajoja.

Palatakseni suuriin panoksiin nuorten olisi kaikessa moninaisuudessaan pystyttävä edelleen nauttimaan nuoruudestaan ja kaikista siihen liittyvistä etuoikeuksista ja haasteista ja elämän kauneudesta. YK:n tuore raportti osoittaa kuitenkin, että nuorten aikuisten onnellisuus ja tyytyväisyys elämäänsä ovat heikentyneet selvästi viime vuosikymmenen aikana. Vaikka meillä on vakavia haasteita, olen vakaasti sitä mieltä, että jos voimme innostaa nuoria osoittamalla, että heidän toimensa tuottavat konkreettisia tuloksia, meillä on hyvät mahdollisuudet puuttua kiireellisiin ongelmiin ja parantaa kaikkien elämänlaatua.

Kristýna Bulvasová on kestävän kehityksen alalla toimivan European Sustainable Development Youth Network -verkoston jäsen. Hän on toiminut Euroopan neuvoston paikallis- ja aluehallintoasiain kongressin nuorisovaltuutettuna ja Tšekkiä edustavana YK:n nuorisovaltuutettuna. Hän on Tšekin ja Saksan yhteisen nuorisofoorumin entinen tiedottaja ja edelleen aktiivisesti mukana vahvistamassa Tšekin ja Saksan välistä yhteistyötä. Kristýna on nuorisoaktivisti, jonka erikoisaloja ovat tulevaisuuteen suuntautuva koulutus ja kestävyys. Hän johtaa nykyään tšekkiläistä valtiosta riippumatonta ”MOB – Young Citizens” -järjestöä ja suorittaa opintoja Kaarlen yliopistossa Prahassa ja Regensburgin yliopistossa. Sen lisäksi, että Kristýna osallistui aktiivisesti YEYS-tapahtuman ohjelmaan, hän käytti myös puheenvuoron ETSK:n kansalaisyhteiskuntaviikolla istunnossa, jossa käsiteltiin ennakointia osallistavan oikeudenmukaisen siirtymän ja vihreän ja sinisen kasvun edistämiseksi.

Nuori moldovalainen Mădălina-Mihaela Antoci oli yksi EU:n ehdokasmaiden edustajista tämän vuoden ETSK:n vuotuisessa nuorisotapahtumassa Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi (YEYS). Hän osallistui myös ETSK:n kansalaisyhteiskuntaviikkoon, jossa hän piti avauspaneelissa inspiroivan puheen Yhä moninaisuudessaan yhtenäinen. Moldovan Erasmus-opiskelijoiden verkoston puheenjohtaja ja maan kansallisen nuorisoneuvoston hallituksen jäsen Mădălina-Mihaela kertoi, mitä EU merkitsee nuorille moldovalaisille ja kuvaili tehtäväkseen kannustaa maansa nuoria opiskelemaan ulkomailla ja omaksumaan maailmanlaajuisen ajattelutavan.

1. Kannustaako Moldovan kansallinen nuorisoneuvosto nuoria keskustelemaan EU:hun yhdentymisestä? Miten nuoret moldovalaiset suhtautuvat EU:hun?

Ilman muuta kannustaa! Moldovan kansallinen nuorisoneuvosto varmistaa, että nuorten ääni kuuluu Moldovan EU:n yhdentymisprosessissa kuulemisten, vaikuttamiskampanjoiden ja suoraan päätöksentekijöiden kanssa tehtävän yhteistyön kautta. EU edustaa monille nuorille moldovalaisille edistystä, uusia näkökulmia ja tulevaisuutta, jossa heidän lahjakkuutensa tunnustetaan ja sitä arvostetaan. Tietoisuudessa on kuitenkin edelleen puutteita, ja työmme liittyy juuri siihen: muutamme uteliaisuuden aktiiviseksi osallistumiseksi.

Järjestämme foorumeita, keskusteluja ja työpajoja EU:hun yhdentymisestä, politiikasta ja nuorten oikeuksista.
Kehotamme ottamaan nuoret mukaan kansallisiin päätöksentekoprosesseihin.
Käynnistämme kampanjoita tiedottaaksemme ja valistaaksemme nuoria moldovalaisia EU:n jäsenyyden eduista.

2. Esittelisitkö lyhyesti työtäsi Moldovan Erasmus-opiskelijoiden verkostossa?

Moldovan Erasmus-opiskelijoiden verkoston puheenjohtajana tehtäväni on saattaa nuoret elämää muuttavien kansainvälisten mahdollisuuksien ääreen. Ryhmämme pyrkii edistämään liikkuvuutta, luomaan vaihto-opiskelijoille kutsuvan ympäristön ja edistämään kansainvälistä koulutusta. Yksi tärkeimmistä aloitteistani on Erasmus kouluissa, jossa innostamme lukiolaisia ulottamaan haaveensa maan rajojen ulkopuolelle ja omaksumaan maailmanlaajuisen ajattelutavan.

3. Kertoisitko, kuinka moni moldovalainen opiskelija on tähän mennessä hyötynyt Erasmus+-ohjelmasta joko kaiken kaikkiaan tai vuosittain?

Moldovassa ei ole tällä hetkellä Erasmus+-opiskelijoita, mutta omat nuoremme ovat tarttuneet tilaisuuteen. Vuosittain 500–700 moldovalaista opiskelijaa opiskelee tai suorittaa harjoitteluja EU:n parhaissa oppilaitoksissa Erasmus+-ohjelman kautta. Ohjelman käynnistymisen jälkeen tuhannet ovat saaneet kansainvälistä kokemusta ja palanneet kotimaahansa mukanaan innovaatioita, johtajuutta ja uusia näkökulmia. Erasmus kouluissa ‑ohjelman myötä pyrin tekemään liikkuvuudesta nuorille moldovalaisille aiempaa todellisemman mahdollisuuden ja osoittamaan, että maailma on heille avoin.

4. Mikä on mielestäsi tällaisten akateemisten vaihto-ohjelmien arvo Moldovan kaltaisessa ehdokasvaltiossa asuville nuorille?

Erasmus+ on koulutusohjelma ja toisaalta Moldovan tulevaisuuden ponnahduslauta. Nuoret saavat siinä enemmän kuin vain koulutuksen. He omaksuvat sopeutumiskyvyn, selviytymiskyvyn ja eurooppalaisen perspektiivin. Moldovan kaltaisessa ehdokasvaltiossa on tärkeää luoda sukupolvi, joka näkee rajoitteiden yli, innovoi, tekee yhteistyötä ja on valmis johtamaan maatamme kohti eurooppalaista tulevaisuutta.

5. Millaisia odotuksia sinulla oli YEYS-tapahtumasta ja kansalaisyhteiskuntaviikosta?

Odotin vahvaa keskustelua, rohkeita ideoita ja todellista sitoumusta siihen, että nuoret otetaan mukaan päätöksentekoon. Tällaiset tapahtumat eivät ole pelkkiä kokouksia, vaan ne ovat foorumeita, joissa nuoret muutoksentekijät haastavat vallitsevan tilanteen ja vaativat vahvempaa ja osallistavampaa Eurooppaa. Moldovalle tämä on jälleen yksi askel kohti paikallisen todellisuuden ja eurooppalaisten tavoitteiden välisen kuilun umpeen kuromista. Osoitamme, että nuoremme eivät odota tulevaisuutta – me luomme sen itse.

Mădălina-Mihaela Antoci on 21-vuotias nuorisojohtaja, joka suhtautuu intohimoisesti koulutukseen, kansalaisvaikuttamiseen ja nuorten voimaannuttamiseen. Hän toimii tällä hetkellä Moldovan Erasmus-opiskelijoiden verkoston puheenjohtajana ja on Moldovan kansallisen nuorisoneuvoston hallituksen jäsen.

Erasmus+-ohjelman väsymättömänä puolestapuhujana hän on menestynyt loistavasti työssään, jossa hän kannustaa nuoria tarttumaan kansainvälisiin mahdollisuuksiin ja korostaa samalla koulutuksen arvoa kotimaassa. Hän on ponnisteluillaan innostanut satoja opiskelijoita lähtemään opiskelemaan ulkomaille ja olemaan aktiivisesti mukana paikallisyhteisöissään.

Vuoden 2025 Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi tapahtuma (YEYS) kokosi yhteen noin 90 opiskelijaa EU:sta, ehdokasmaista ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Ukrainalainen Valeriia Makarenko tuli edustamaan maataan sodan runtelemasta Harkovasta. Hän kertoi meille, miksi YEYS-tapahtumaan osallistuminen on erittäin tärkeää ukrainalaisnuorille. Makarenko toivoo, että hänen sukupolveaan, jonka selviytymiskykyä ja yhtenäisyyttä sota-aika on vahvistanut, odottaa valoisampi tulevaisuus.

1) Miksi on mielestäsi tärkeää, että nuoret osallistuvat YEYS-tapahtuman kaltaisiin EU:n tapahtumiin?

Minusta on ratkaisevan tärkeää, että nuoret osallistuvat tällaisiin tapahtumiin, koska niissä he pääsevät ilmaisemaan mielipiteensä, käymään merkityksellisiä keskusteluja ja muokkaamaan aktiivisesti Euroopan tulevaisuutta. Nämä tapahtumat tarjoavat korvaamattomia mahdollisuuksia oppia päätöksentekoprosesseista, kehittää johtamistaitoja ja luoda yhteyksiä eri maista tuleviin nuoriin. Ukrainalaisten nuorten osallistuminen on vieläkin merkityksellisempää, koska sen myötä voimme jakaa aitoja kokemuksiamme, edistää Ukrainan yhdentymistä Euroopan unioniin ja vahvistaa eurooppalaisten nuorten välistä solidaarisuutta.

2) Miten sota on mielestäsi vaikuttanut Ukrainan nuoriin?
Täysimittainen sota on epäilemättä muuttanut merkittävästi nuorten elämää Ukrainassa ja vaikuttanut heidän koulutukseensa, mielenterveyteensä ja yleiseen turvallisuuden tunteeseen. Monet ovat esimerkiksi joutuneet sopeutumaan opiskeluun verkossa tai muuttamaan uudelle paikkakunnalle, ja olosuhteet ovat usein epävakaat. Sota on kuitenkin myös vahvistanut selviytymiskykyä, ja nuorista ukrainalaisista on tullut vahvuuden ja voiman symboleja. Lisäksi nuoret osallistuvat aiempaa enemmän vapaaehtoistoimintaan, aktiiviseen poliittiseen toimintaan ja jälleenrakentamiseen, kuten kaupunkisuunnitteluhankkeisiin. Vaikeuksista huolimatta suojelemme edelleen määrätietoisesti identiteettiämme ja edistämme maamme tulevaisuutta.

3) Mitä toiveita sinulla on ukrainalaisnuorten tulevaisuuden suhteen?
Kysymys tulevaisuudesta askarruttaa varmasti lähes jokaista ukrainalaista teini-ikäistä. Minä ja edustamani yhteisö toivomme, että kaikilla Ukrainan nuorilla on mahdollisuus laadukkaaseen koulutukseen, ammatilliseen kasvuun ja turvalliseen tulevaisuuteen vahvassa, itsenäisessä Ukrainassa. Toivon myös, että kansainvälinen yhteisö tukee edelleen Ukrainan jälleenrakentamista, jotta nuoret voivat menestyä pelkän selviytymisen sijaan. Ukrainalaiset nuoret ovat todella vahvoja, joten on innostavaa nähdä yhä useampien nuorten osallistuvan erilaisiin hankkeisiin esimerkiksi koulutuksen, tieteen ja infrastruktuurin kunnostamisen parissa. Ennen kaikkea toivon, että edustamani selviytymiskykyinen ja yhtenäinen sukupolvi vie Ukrainaa kohti valoisampaa, innovatiivisempaa ja demokraattisempaa tulevaisuutta.

4) Mitä haluaisit lopuksi sanoa tapahtumasta?  

Minusta tapahtuma oli todella innostava. Keskusteltuani muiden osallistujien kanssa ja kuunneltuani ja analysoituani heidän puheitaan, olen vakuuttunut siitä, että tapahtumalla on merkittävästi vaikutusvaltaa. Yhdistämällä voimamme me nuoret voimme näyttää, mihin todella kykenemme. Tiettyjen tapahtumassa tehtyjen projektitöiden yhteydessä myös opimme ymmärtämään muita maita paremmin. En ollut koskaan aiemmin saanut niin paljon eri maita koskevaa tietoa. Olen ylpeä siitä, että sain olla mukana. 

Valeriia Makarenko on 16-vuotias opiskelija Ukrainan Harkovasta. Hän on 10. luokalla Harkovan lukiossa numero 99.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on antanut talouspolitiikan EU-ohjausjakson 2025 syyspakettia koskevia keskeisiä suosituksia, joissa kehotetaan tekemään strategisia investointeja ja tiiviimpää yhteistyötä ja parantamaan sitä kautta EU:n häiriönsietokykyä ja kilpailukykyä.

ETSK esitti suosituksensa helmikuun täysistunnossa hyväksymässään lausunnossa, jossa painotetaan kestävyyttä, työmarkkinauudistuksia sekä kansallisten ja EU:n toimintapolitiikkojen parempaa yhteensovittamista ja vaaditaan kansalaisyhteiskunnalle parempia osallistumismahdollisuuksia.

ETSK piti valitettavana, ettei kestävästä kasvusta ollut julkaistu vuotuista selvitystä, vaikka se on tärkeä poliittinen asiakirja. Komitea korosti, että EU:n toimielinten olisi varauduttava geopoliittisiin riskeihin, jotka voivat vaikuttaa kauppaan, inflaatioon ja kasvuun.

ETSK antoi tukensa kilpailukykykompassia koskevalle aloitteelle ja kehotti tekemään investointeja energia- ja digitaalialoille sekä perustamaan Euroopan strategisten investointien rahaston. Lisäksi se kehotti parantamaan talouspolitiikkaa ja tuottavuutta edistämällä kansalaisyhteiskunnan tiiviimpää osallistumista, tekemällä käytännönläheisen arvioinnin elpymis- ja palautumistukivälineestä ja tehostamalla jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä. (tk)

Eurooppa tarvitsee kasvavien turvallisuusuhkien keskellä kiireellisesti yhtenäisen rahoitusstrategian puolustusta varten. Vastauksena EU:n neuvoston puheenjohtajavaltion Puolan pyyntöön ETSK antoi lausunnon, jossa vaaditaan toteuttamaan rohkeita toimia: lisäämään investointeja nykyaikaisiin järjestelmiin, syventämään Nato-yhteistyötä ja myöntämään enemmän rahoitusta EU:n rahoituskehyksen puitteissa.

Euroopan turvallisuusriskien kasvaminen lisää sen riippuvuutta ulkopuolisista puolustusalan toimittajista – 78 prosenttia 75 miljardin euron summasta, jonka EU-maat käyttivät puolustushankintoihin yhden vuoden aikana, suuntautui EU:n ulkopuolisille toimittajille. Riippuvuuden vähentämiseksi on olennaisen tärkeää, että Euroopan puolustusalan teollista ja teknologista perustaa vahvistetaan.

”Nykyisiin haasteisiin vastaaminen edellyttää EU:n puolustuksen rahoitusmekanismien uudistamista”, selittää ETSK:n lausunnon Puolustusrahoitus EU:ssa esittelijä Marcin Nowacki. ”Voimassa olevat talousarviosäännöt rajoittavat rahoituksen osoittamista sotilasmenoihin, ja vaikka Euroopan puolustusrahaston ja Euroopan rauhanrahaston kaltaiset aloitteet merkitsevät edistysaskelta, ne eivät riitä nykyisten suurten uhkien torjumiseen.”

Naton kanssa tehtävä yhteistyö on olennaisen tärkeää yhteentoimivuuden ja yhtenäisen strategian kannalta. Yhteishankinnat, kyber- ja avaruusturvallisuuteen liittyvät kumppanuudet ja IRIS2-satelliittihanke parantavat häiriönsietokykyä. Puolustusrahoituksen on oltava laajempien EU:n painopisteiden mukaista, eikä se saa vaarantaa sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä tavoitteita. Strategiset investoinnit, innovointi ja pitkän aikavälin suunnittelu ovat avainasemassa pyrittäessä varmistamaan Euroopan turvallisuus ja riippumattomuus. (tk)

Koheesiopolitiikka on pitkään ollut Euroopan yhdentymisen kulmakivi, jonka avulla on edistetty taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhtenäisyyttä kaikkialla EU:ssa. Sitä onkin olennaisen tärkeää uudistaa vuoden 2027 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä laadittaessa, jotta voidaan parantaa tehokkuutta, kestävyyttä ja kykyä vastata uusiin haasteisiin.

ETSK korostaa hiljattain antamassaan lausunnossa ”Vuoden 2027 jälkeisen koheesiopolitiikan tulossuuntautuneisuuden vahvistaminen – haasteet, riskit ja mahdollisuudet”, että koheesiopolitiikassa on omaksuttava tulossuuntautunut toimintamalli, jotta se tuottaa jatkossakin konkreettisia hyötyjä ja siitä on apua eriarvoisuuden vähentämisessä ja kestävän kilpailukyvyn edistämisessä.

”Koheesiopolitiikan on säilyttävä EU:n keskeisenä aluekehityksen välineenä. Tulossuuntautuneisuuden avulla varmistetaan, että jokainen käytetty euro auttaa edistämään taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia”, lausunnon esittelijä David Sventek totesi.

Vuoden 2028 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä on uudistettava merkittävästi nykyiseen verrattuna, jotta aluekehitystä, vihreää ja digitaalista siirtymää sekä taloudellista kilpailukykyä voidaan tukea. Koska investointitarpeet ovat yli 750–800 miljardia euroa vuodessa, mittava EU-rahoitus on välttämätöntä.

ETSK kehottaa säilyttämään EU:n rahoituskapasiteetin nykyisessä 1,8 prosentissa suhteessa unionin BKT:hen ja lisäämään koheesiopolitiikkaan osoitettavaa rahoitusta. Keskeisiä painopisteitä ovat mm. yhteistyöhön perustuva hallinto, räätälöidyt aluepolitiikat, tulosperusteinen rahoitus ja yksinkertaistetut prosessit.

Tulossuuntautunut toimintamalli auttaa lisäämään tehokkuutta mutta vaatii entistä parempaa täytäntöönpanoa ja valvontaa. Koheesiopolitiikan vaikuttavuutta saadaan parannettua sovittamalla kilpailukyky ja sosiaaliset investoinnit tasapainoisesti yhteen, vahvistamalla teknistä tukea ja huolehtimalla avoimuudesta, ja näin voidaan myös edistää talouden kestokykyä ja vähentää eroja kaikkialla EU:ssa. (tk)

Matkailu on EU:n talouden voimatekijä, joka voi parantaa Euroopan kilpailukykyä. Matkailualalla on kuitenkin nyt tehtävä suunnanmuutos ja siirryttävä kestävästä matkailusta uudistavaan matkailuun, jossa tavoitteena ei ole vain matkakohteiden selviäminen vaan niiden uusi kukoistus.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kehottaa Euroopan unionia toteuttamaan matkailualalla siirtymän, jossa keskeisessä asemassa ovat kestävä kehitys ja uudistava toiminta, sillä nämä voivat tuoda pitkän aikavälin taloudellisia ja ympäristöhyötyjä.

Matkailu on elintärkeä EU:n talouden peruspilari erityisesti matkailusta erittäin riippuvaisilla alueilla. ETSK vaatiikin lausunnossaan Matkailu EU:ssa: kestävä kehitys pitkän aikavälin kilpailukykyä parantavana tekijänä nopeuttamaan siirtymistä kestävään matkailuun ja uudistaviin matkailustrategioihin.

”Matkailulla on jatkossakin oltava roolinsa Euroopan kilpailukyvyn parantamisessa. Tämä on välttämätöntä, sillä matkailulla on niin suuri painoarvo monien jäsenvaltioiden ja alueiden BKT:ssä ja niiden arvoketjuissa”, totesi lausunnon esittelijä Isabel Yglesias.

Yglesiasin mukaan lausunto pohjautuu Palman julistukseen, joka annettiin Espanjan toimiessa neuvoston puheenjohtajana vuoden 2023 jälkipuoliskolla. Julistuksessa saavutettiin laaja yksimielisyys siitä, miten kestävän kehityksen asema matkailun tulevaisuuden ytimessä saadaan varmistettua.

Tätä varten EU:n toimielinten sekä valtio-, alue- ja paikallisten viranomaisten on aktiivisesti tuettava matkailualan siirtymää ja käytävä jatkuvaa vuoropuhelua kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa. Myös työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua on vahvistettava.

Kestävä matkailu on ollut tavoitteena jo pitkään, mutta monet suositut matkakohteet ovat joutuneet kovaan paineeseen pandemian jälkeisen matkailubuumin vuoksi. Alueilla on nyt suurempia vaikeuksia sovittaa yhteen talouskasvu ja kestävä kehitys, kun samaan aikaan haasteina ovat henkilöstöpula ja avointen työpaikkojen ja osaamisen kohtaamattomuus.

Tästä syystä ETSK kehottaa myös siirtymään kohti uudistavaa matkailua ja sisällyttämään sen eurooppalaiseen kestävän matkailun strategiaan, joka Euroopan komission on määrä esittää lähikuukausina.

Toisin kuin perinteisessä kestävässä matkailussa, jossa tavoitteena on vähentää ympäristöhaittoja, uudistavassa matkailussa tavoitteena on ennallistaa ja vahvistaa luonnonpääomaa sekä sosiaalista ja taloudellista pääomaa. Kyse on tulevaisuuteen suuntautuvasta ajattelutavasta, jossa sovelletaan kiertotalouden periaatteita ja pyritään jättämään pysyvä myönteinen jälki matkakohteisiin ja paikallisyhteisöihin. (ll)

Eurooppalaisten maataloustuottajien vaivana ovat alati lisääntyvät kriisit äärimmäisistä sääoloista aina markkinoiden epävakauteen ja epäreiluun kilpailuun. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) varoittaa, että EU:n nykyiset toimintapolitiikat eivät suojele maataloustuottajia, ja kehottaa toteuttamaan pikaisesti uudistuksia tulojen turvaamiseksi, neuvotteluvoiman vahvistamiseksi ja kestävän maatalouden varmistamiseksi.

ETSK peräänkuuluttaa EU:n puheenjohtajavaltio Puolan pyynnöstä laatimassaan lausunnossa entistä kestävämpää maatalousjärjestelmää, jonka keskiössä ovat maataloustuottajat.

”Maatalous on jalo ammatti, jolla on kaksi päätavoitetta: tuottaa korkealaatuista ja turvallista ruokaa ihmisille sekä ylläpitää ja kohentaa ympäristöä. Vastineeksi vaadimme vain reilun palkan rehellisestä työstä, kunnioitusta sekä oikeudenmukaisen hinnan tuottamistamme elintarvikkeista”, totesi Joe Healy, yksi lausunnon kolmesta esittelijästä.

ETSK katsoo, että yhteisellä maatalouspolitiikalla (YMP) ei pystytä vastaamaan nykyisiin haasteisiin. Lausunnossa suositellaan maataloustuottajia tukeviksi rahoitusvälineiksi muun muassa julkisia vakuutuksia luonnonkatastrofien varalta, vastasyklistä tukea ja suoraa tukea. Eräissä EU-maissa jo käytössä olevat keskinäiset rahastot voisivat tarjota täydentävän turvaverkon, jota maataloustuottajat, teollisuus, aluehallintotahot ja EU rahoittaisivat yhdessä.

YMP:tä on tarkoitus tarkistaa vuoden 2027 jälkeen, ja ETSK katsoo, että sen määrärahat olisi palauttava tasolle, joka vastaa vähintään 0,5:tä prosenttia EU:n BKT:stä. Kaupan säännösten on oltava tiukempia, jotta voidaan varmistaa, että tuontituotteet täyttävät EU:n ympäristö- ja työnormit.

Toinen keskeinen huolenaihe on alihintaan myyminen, joka aiheuttaa maataloustuottajille suuria taloudellisia paineita. ETSK kehottaa EU:n poliittisia päättäjiä harkitsemaan vakavasti kustannukset alittavaan hintaan tehtävien hankintojen kieltämisen, jotta voidaan estää se, että suuret vähittäiskauppiaat puristavat maataloustuottajat ulos markkinoilta. Mallina voidaan käyttää elintarvikeketjusta Espanjassa annettuja lakeja.

Avoimuuden lisäämiseksi ja maataloustuottajien markkinavoiman vahvistamiseksi ETSK ehdottaa, että perustetaan EU:n digitaalinen keskus seuraamaan hintoja, kustannuksia ja voittomarginaaleja. Komitea kannattaa myös kollektiivisia hintaneuvotteluja ja tuen lisäämistä osuuskunnille ja tuottajaorganisaatioille. EU:n maatalousalalla on lisättävä taloudellista riippumattomuutta ja parannettava kilpailukykyä.

Vaikka ilmastotavoitteet ovat tärkeitä, maataloustuottajat eivät voi vastata kustannuksista yksin. Kestävän kehityksen rahasto voisi auttaa tuottajia siirtymään vihreämpiin käytäntöihin. Lausunnossa varoitetaan hiilivuodon riskistä, sillä EU:n tiukat säännöt asettavat paikalliset maataloustuottajat epäedulliseen asemaan EU:n ulkopuolisiin kilpailijoihin nähden.

ETSK pitää tärkeänä investoida maaseudun kehittämiseen, innovointiin ja YMP:n sääntöjen yksinkertaistamiseen. Maataloustuottajat ovat yhä suuremman paineen alla, joten on selvää, että EU:n johtajien on toimittava kiireesti ennen kuin lisää maatiloja katoaa. (ks)

EU on kriittisessä tienhaarassa tekoälyn kehittämisessä. Yhdysvaltalaiset yritykset hallitsevat generatiivisen tekoälyn markkinoita – ne saavat 80 prosenttia maailmanlaajuisista yksityisistä investoinneista – ja myös Kiina etenee alalla nopeasti. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on julkaissut uuden tutkimuksen yhteistyössä Centre for European Policy Studies ‑tutkimuskeskuksen (CEPS) kanssa tunnistaakseen keinot sen varmistamiseksi, että Eurooppa pysyy kilpailukykyisenä.

Tutkimus valmisteltiin ETSK:n ”sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus” -jaoston (INT) puitteissa, ja siitä on keskusteltu säännöllisesti ETSK:n digitaalisten sisämarkkinoiden seurantaryhmässä. Tavoitteena oli tutkia keskeisiä mahdollisuuksia, haasteita ja politiikkatoimia, joilla Euroopan tekoäly-ympäristöä laajennetaan.

Keskeiset suositukset EU:lle:

• Tekoälyinvestointien ja laskentatehon lisääminen – Euroopan on lisättävä investointeja tekoälyinfrastruktuuriin innovoinnin edistämiseksi.
• Kolmeen potentiaaliseen alaan keskittyminen – Tekoäly voi edistää kasvua autoteollisuuden, puhtaan energian ja koulutuksen aloilla.
• Avoimen lähdekoodin tekoälyn edistäminen – Avointen tekoälymallien edistäminen parantaa saavutettavuutta ja kilpailua.
• Tutkimus- ja kehittämistoimien parempi integroiminen kaikkialla EU:ssa.

Kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksien lisääminen tekoälyn hallinnoinnissa
– Tutkimuksessa nostetaan esiin kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden merkitys tekoälypolitiikan ja -hallinnoinnin muotoilussa. Osallistavan ja eettisen tekoälyn käyttöönoton edistämiseksi tutkimusraportissa suositellaan seuraavia toimia:

• Tekoälylukutaito-ohjelmia – Koulutusta ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevia aloitteita työntekijöiden ja kansalaisten voimaannuttamiseksi.
• ”Sisäänrakennettu sosiaalisuus” ‑lähestymistapa – Tekoälyn kehittäminen tavalla, joka on ihmiskeskeinen ja yhteiskunnan tarpeiden mukainen.
• Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden rahoituksen lisääminen – Tekoälyteknologian ja julkisen ymmärryksen välistä kuilua umpeen kurovien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen tukeminen.
• Eettisen tekoälyn käyttöönotto – Luotettavien, eurooppalaisten arvojen mukaisten tekoälyjärjestelmien priorisoiminen.

ETSK:n potentiaalin hyödyntäminen tekoälypolitiikan alalla
– ETSK:lla on hyvät mahdollisuudet helpottaa kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden järjestelmällistä osallistumista tekoälypolitiikkaan. Tutkimuksessa suositellaan edistämään avoimen lähdekoodin tekoälyä ja eettistä innovointia julkisten hankintojen ja rahoitusjärjestelmien avulla. ETSK toimii keskeisenä keskuksena, joka tekee yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja avoimen lähdekoodin yhteisöjen kanssa ja lisää tietoisuutta tekoälyn vaikutuksesta yhteiskuntaan.

Tutkimuksessa esitellään myös yhtenäinen tekoälysanasto, jolla luodaan yhteinen kieli ja varmistetaan tehokas viestintä päätöksentekijöiden, kehittäjien ja käyttäjien välillä. Tämä on ensisijaisen tärkeää tekoälyn vastuullisen kehittämisen, hallinnoinnin ja käyttöönoton kannalta kaikilla aloilla.

Tutkimus jaetaan tärkeimmille EU:n toimielimille, ja sen odotetaan vaikuttavan tulevaan tekoälypolitiikkaan. Lue koko raportti täältä. (vk)

ETSK:n kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmä

ETSK:n on oltava alusta alkaen mukana kansalaisyhteiskunnan kanssa tehtävän yhteistyön vahvistamiseen tähtäävissä Euroopan komission aloitteissa. Tulevasta ETSK:n tutkimuksesta Mapping civil dialogue practices in the EU institutions, jossa kartoitetaan kansalaisvuoropuhelun käytäntöjä EU:n toimielimissä, voidaan ETSK:n kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän mukaan saada arvokasta palautetta.

EU:n uuden poliittisen syklin alettua ja kun komission työohjelmassa oli ilmoitettu kansalaisyhteiskunnan tukemista, suojelemista ja voimaannuttamista koskevan EU:n strategian julkaisemisesta vuoden 2025 kolmannelle neljännekselle, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmä järjesti konferenssin, jossa korostettiin toimikaudella 2024–2029 tarvittavia keskeisiä toimia. Maaliskuun 3. päivänä järjestettyyn tapahtumaan osallistui noin 100 jäsenvaltioiden ja EU:n kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajaa sekä kansalaisia.

Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän puheenjohtaja Séamus Boland totesi, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tehtävänä on osaltaan varmistaa, että päätöksenteko perustuu tietoon ja että sillä vastataan ihmisten tarpeisiin. Hän toisti ryhmän ja komitean kehotuksen ottaa ETSK mukaan komission suunnittelemaan kansalaisyhteiskuntafoorumiin.

”Kun otetaan huomioon ETSK:n kokemus ja sen tarjoama foorumi, olisi sen oltava alusta alkaen mukana kansalaisyhteiskunnan kanssa tehtävän yhteistyön vahvistamiseen tähtäävissä Euroopan komission aloitteissa. ETSK:n on osallistuttava kansalaisyhteiskuntafoorumin perustamista koskevan aloitteen hallinnointiin ja oltava keskeinen osa tätä aloitetta”, Boland totesi.

Hän katsoi, että jäsennellyn, säännöllisen, avoimen ja osallistavan kansalaisvuoropuhelun olisi perustuttava olemassa oleviin rakenteisiin ja tuotava yhteen kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät. EU:n toimielinten olisikin perustettava ETSK:n tuella kansalaisvuoropuhelua käsittelevä työryhmä.

”Kansalaisvuoropuhelua käsittelevä työryhmä voisi laatia suunnitelman kansalaisyhteiskunnan organisaatioille suotuisamman toimintaympäristön luomiseksi politiikan laatimisprosessissa”, Boland totesi.  Tämä voisi olla ensimmäinen askel kohti jäsennellympää kansalaisvuoropuhelua, ja työryhmässä voitaisiin pohtia, ketä kuullaan, mistä aiheista, millä aikataululla ja mitä tuloksia sillä tavoitellaan.

Ehdotettu työryhmä voisi lisäksi hyödyntää ETSK:n tulevaa tutkimusta Mapping civil dialogue practices in the EU institutions, jossa kartoitetaan nykyisiä kansalaisvuoropuhelun käytäntöjä.

ETSK tilasi tutkimuksen kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän pyynnöstä. Tulosten odotetaan olevan saatavilla heinäkuusta 2025 alkaen. Tutkimuksessa kartoitetaan kattavasti kansalaisvuoropuhelun käytäntöjä EU:n toimielimissä, eli millaisia prosesseja tällä hetkellä järjestetään kansalaisjärjestöjen osallistamiseksi ja millaisia menetelmiä niissä käytetään. Nykyisiä käytäntöjä koskevaa tietämystä olisi hyödynnettävä jäsennellymmän kansalaisvuoropuhelun kehittämiseksi uudella vaalikaudella. Berta Mizsei Euroopan politiikan tutkimuskeskuksesta (CEPS) esitteli konferenssissa jo tutkimuksen alustavia tuloksia.

Konferenssissa korostettiin myös, että vuoropuhelu sekä yhteyden luominen päättäjien ja kansalaisten tarpeiden välille edellyttää kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden talouden vakautta. Niiden rahoitusvakaus ja riippumattomuus on taattava.

Konferenssin päätelmät ja suositukset ovat saatavana ETSK:n verkkosivustolla.