Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) järjesti 17.–18. lokakuuta keskeisen vuotuisen viestintätapahtumansa Connect EU -seminaarin, joka kokoaa yhteen kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tiedottajia. Tämänvuotisen tapahtuman aiheena oli ”Journalismi demokratian linnakkeena: miten auttaa sitä selviytymään ja menestymään”, ja seminaarissa käsiteltiin tiedotusvälineiden nykytilannetta ja niiden asemaa yhteiskunnassa. Siinä tuotiin esiin, että toimittajiin kohdistuu yhä enemmän painetta sellaisten hallitusten ja yksityisten toimijoiden taholta, jotka pyrkivät rajoittamaan tiedotusvälineiden vapautta. Tavanomaisten esteiden lisäksi haasteena on myös generatiivisen tekoälyn käytön yleistyminen: tekoälystä on hyötyä, mutta se on uhka journalismin taloudelliselle perustalle.

”Mikä on totuus? Tämä ikuisuuskysymys on tekoälyn myötä noussut jälleen esiin, kun valeuutiset, salaliittoteoriat ja autoritaariset hallitukset vievät järjestelmällisesti pohjaa tietojen paikkansapitävyydeltä sekä tietopohjaiselta ja kunnioittavalta keskustelulta. Nyt on juuri oikea aika kokoontua yhteen ja käsitellä kysymyksiä ja etsiä vastauksia, jotka yhdistävät meitä EU:ssa”, ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke totesi.

”Kukapa olisi 20 vuotta sitten osannut ennustaa, että vuonna 2024 useimmat meistä eivät enää lue aamukahvilla sanomalehteä vaan selaavat älypuhelimiaan lukeakseen uutisia uutissivustoilta ja yhä useammin sosiaalisesta mediasta”, sanoi viestinnästä vastaava ETSK:n varapuheenjohtaja Aurel Laurenùiu Plosceanu. ”Uusien haasteiden lisäksi myös vanhat ongelmat kaipaavat yhä ratkaisua. Toimittajat kamppailevat edelleen vanhojen vihollistensa kanssa, olipa kyse sitten sensuurista, tiedotusvälineiden epäselvistä omistussuhteista, riittämättömästä rahoituksesta, tiedotusvälineiden kannalta haitallisesta lainsäädännöstä tai monista muista.”

Euroopan journalistiliiton pääsihteeri Ricardo Gutiérrez korosti, että toimittajien työtä olisi pidettävä ”julkisena palveluna” tai ”julkishyödykkeenä”, jota uhkaavat taloudelliset ongelmat, häirintätarkoituksessa nostetut kanteet (SLAPP-kanteet) ja suora väkivalta (14 toimittajaa on saanut EU:ssa surmansa vuoden 2015 jälkeen).

”Toimittajan ammatista on tulossa vaarallisempi kuin koskaan”, eurooppalaisen demokratiarahaston pääjohtaja Jerzy Pomianowski totesi ja viittasi toimittajien vainoon Valko-Venäjällä. Valkovenäläinen elokuvantekijä, aktivisti ja toimittaja Andrei Gnyot, joka on tällä hetkellä kotiarestissa Belgradissa ja jota uhkaa luovutus kotimaahansa, sanoi videoviestissään, että suurin uhka journalismille on ”raakaan voimaan perustuva pyrkimys tuhota totuus ja säädyllisyys”. Hanna Ljubakova, joka on niin ikään valkovenäläinen toimittaja ja joka on tuomittu poissa olevana 10 vuoden vankeusrangaistukseen, taas kertoi, että Valko-Venäjän vankiloissa on 33 toimittajaa ja että pelkästään hänen somekanavansa seuraamisesta saattaa saada vankeutta.

Pitkän uran tehnyt toimittaja, riippumaton neuvonantaja, mediatutkija ja Euroopan yleisradioliiton (EBU) raportin ”Trusted Journalism in the Age of Generative AI” pääasiallinen laatija Alexandra Borchardt esitti omien sanojensa mukaan ”provokatiivisen” väitteen, että ”journalismi ja generatiivinen tekoäly ovat ristiriidassa keskenään, koska journalismissa on kyse faktoista ja generatiivinen tekoäly taas laskee todennäköisyyksiä, joten siinä ei ole kyse faktoista”. ”Siksi tekoälyn kohdalla tarvitaan faktantarkistusta”, hän totesi pääpuheenvuorossaan ”Luotettava tieto generatiivisen tekoälyn aikakaudella”.

Borchardt varoitti tiedotusvälineitä ”digitaalisesta kahtiajaosta”, jossa osa ihmisistä suhtautuu tekoälyaikaan suopeasti ja muut taas vastustavat sitä. Jos tiedotusvälineet eivät kykene mukautumaan, ne saattavat hävitä tekoälyn käyttöä koskevan kamppailun, jossa on kyse ajan hermolla pysymisestä ja yleisön tavoittamisesta. Generatiivinen tekoäly aiheuttaa tiedotusvälineille muun muassa sellaisia haasteita kuin toimittajien näkyvyyden heikentyminen tekoälypohjaisessa liiketoimintamallissa ja sisällön puutteellinen hallinta.

Tekoäly pystyy tuottamaan valtavia määriä tietoa, ja tämä tietotulva saattaa johtaa yleisön liialliseen kuormittumiseen. ”Haluavatko nuoret ryhtyä toimittajiksi, jos se tarkoittaa sitä, että he joutuvat kilpailemaan tekoälyn kanssa?” Borchardt kysyi. (ll)

Tässä numerossa:

• Sandra Parthie: Tekoäly ”made in Europe” – mahdollista, mutta vaatii toimia
• Alexandra Borchardt: Luotettava journalismi generatiivisen tekoälyn aikakaudella
• Lukáš Diko: Toimittajien murhat eivät estä totuuden julkituloa
• Daphne Caruana Galizia -journalismipalkinto – tunnustus erinomaisesta journalismista

Connecting EU -seminaari järjestettiin tänä vuonna Daphne Caruana Galizia -journalismipalkinnon tuella. Euroopan parlamentti myöntää palkinnon vuosittain lokakuussa tunnustuksena rohkeasta tutkivasta journalismista. Lue lisää palkinnosta ja vuoden 2024 palkinnonjakotilaisuudesta, joka järjestetään 23. lokakuuta.

Lyhyesti

Daphne Caruana Galizia -journalismipalkinto perustettiin vuonna 2021 kunnianosoituksena maltalaiselle toimittajalle ja bloggaajalle, joka murhattiin vuonna 2017. Palkinto myönnetään vuosittain tunnustuksena erinomaisesta journalistisesta työstä, jossa heijastuvat Euroopan unionin keskeiset periaatteet ja arvot, kuten vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet.

Vuoden 2024 palkinnonsaaja julkistetaan palkinnonjakotilaisuudessa, joka pidetään 23. lokakuuta kello 18.00 Euroopan parlamentissa Strasbourgissa. Tilaisuutta voi seurata suorana täältä. Eri puolilta Eurooppaa peräisin olevista toimittajista ja viestintäasiantuntijoista koostuva riippumaton palkintolautakunta on valinnut loppukilpailuun 13 työtä.

Euroopan parlamentin (palkinnosta vastaava) varapuhemies Pina Picierno toivottaa osallistujat tervetulleiksi, minkä jälkeen Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola pitää avauspuheenvuoron. Sitten palkintolautakunnan jäsen kertoo lyhyesti palkinnosta ja viimevuotisen palkinnon saajan edustaja luovuttaa palkinnon tämänvuotiselle voittajalle.

Aiempien vuosien palkinnot

Kaikkien aikojen ensimmäinen Daphne Caruana Galizia -journalismipalkinto myönnettiin Forbidden Stories -toimittajaryhmän koordinoimalle Pegagus-hankkeelle, ja vuoden 2022 palkinnon saivat Clément Di Roma ja Carol Valade dokumenttielokuvastaan ”The Central African Republic under Russian influence”. Vuonna 2023 palkinto myönnettiin kreikkalaisen Solomon-tutkimuslaitoksen yhdessä Forensisin, saksalaisen yleisradioyhtiön StrgF/ARD:n ja brittiläisen The Guardian -sanomalehden kanssa tekemästä tutkinnasta, joka koski pakolaisveneen haaksirikkoa Pýloksen edustalla.

Lehdistöseminaari

Euroopan parlamentin mediapalveluyksikkö järjestää ennen palkinnonjakotilaisuutta lehdistöseminaarin tiedotusvälineiden vapauden turvaamisesta (23. lokakuuta kello 15.00). Tilaisuuteen osallistunee noin 65 toimittajaa, siellä pidetään mielenkiintoisia puheita ja käydään antoisia keskusteluja, ja mukana on myös Daphne Caruana Galizian poika, toimittaja Matthew Caruana Galizia.

Seminaarissa kuullaan toimittajia, jotka ovat kohdanneet työssään erilaisia uhkia. Yksi heistä on italialainen toimittaja Stefania Battistini, joka on äskettäin joutunut Venäjän etsintäkuuluttamien henkilöiden listalle sotaa käsittelevän raporttinsa takia. Seminaari lähetetään suoratoistona verkossa.

Yksi tutkivaa journalismia käsitelleen Connecting EU 2024 -seminaarin puhujista oli Lukáš Diko, joka on Ján Kuciakin mukaan nimetyn tutkivan journalismin keskuksen johtaja. Hän kertoi tutkivien toimittajien työstä tämän päivän Slovakiassa, missä Ján Kuciakin murhan jälkeinen alkuvaiheen tuki vapaalle lehdistölle ja korruption torjunnalle on vaihtunut epäluottamukseen riippumattomia tiedotusvälineitä kohtaan ja toimittajiin kohdistuvaan vihamieliseen ilmapiiriin.

1.  Kolleganne Ján Kuciakin murha, joka oli ensimmäinen toimittajan murha Slovakiassa sen itsenäistymisen jälkeen, aiheutti järkytystä paitsi maassanne myös koko EU:ssa. Mitkä on viimeisimmät tiedot rikoksentekijöitä vastaan käytävästä oikeusjutusta?

Kuusi ja puoli vuotta tulee kuluneeksi siitä, kun Ján Kuciak ja hänen kihlattunsa Martina Kušnírová murhattiin Jánin tekemän tutkimustyön vuoksi. Oikeudenkäynti jatkuu kuitenkin edelleen ja saattaa kestää vielä pitkään. Tällä haavaa murhaaja, hänen kuljettajansa ja välikätensä on tuomittu pitkiin vankeusrangaistuksiin. Oikeudenkäynnit murhan väitettyä varsinaista suunnittelijaa, liikemies Marian Kočneria ja hänen läheistä liikekumppaniaan, tutkinnan mukaan murhan tilannutta Alena Zsuzsováa vastaan odottavat kuitenkin korkeimman oikeuden muutoksenhakupäätöksiä. Zsuzsová tuomittiin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa, kun taas Kočner vapautettiin syytteistä. Myös uusi oikeuskäsittely on mahdollinen riippuen tulevasta päätöksestä. Sekä Kočner että Zsuzsová ovat jo kärsineet pitkiä vankeusrangaistuksia muista rikoksista. Olemme Ján Kuciakin tutkivan journalismin keskuksessa (ICJK) seuranneet oikeudenkäyntiä hyvin tiiviisti, sillä yksi päätavoitteistamme on säilyttää Janin perintö jatkamalla hänen tutkimustyötään.

2. Mikä on mielestänne muuttunut yleisessä mielipiteessä alkuvaiheen järkytyksen ja silloisen pääministerin Robert Ficon eroamiseen johtaneiden murhien vastaisten mielenosoitusten jälkeen niin, että Fico on pystynyt palaamaan valtaan?

Jánin ja Martinan murhien jälkeen vuonna 2018 koko yhteiskunta oli järkytyksen vallassa. Slovakiassa järjestettiin laajimmat mielenosoitukset sitten vuoden 1989 samettivallankumouksen, joka johti kommunistisen järjestelmän kaatumiseen. Protestointi johti pääministeri Robert Ficon ja sisäministeri Robert Kaliňákin eroamiseen. Kansalaiset ilmaisivat tukensa toimittajille, kaikki halusivat olla tutkivia toimittajia ja ihmiset olivat korruptiosta huolissaan. Oppositio osasi hyödyntää tätä liikehdintää ja voitti vaalit vuonna 2020 korruptionvastaisella ohjelmalla. Pian tämän jälkeen alkoi kuitenkin covid-19-pandemia kaikkine ongelmineen, hallinnoinnin epäkohtineen ja poliittisine myllerryksineen. Kokeneena poliitikkona Robert Fico hyödynsi rokotuksenvastaisia mielenosoituksia, joita hän käytti ponnahduslautana. Sodan alettua Ukrainassa hän myös lisäsi Venäjä-myönteisiä kannanottojaan, jotka auttoivat hänen Smer-puoluettaan saamaan uudelleen kannatusta. Slovakia on erityisen haavoittuva propagandalle ja disinformaatiolle, ja nämä tekijät auttoivat osaltaan Robert Ficoa ja hänen puoluettaan voittamaan vuoden 2023 vaalit.

3. Kuinka vaarallista on nykyisin olla tutkiva toimittaja Slovakiassa? Millaisia uusia uhkia kohtaatte työssänne?

Viime vuosina EU:n jäsenvaltioissa on murhattu neljä tutkivaa toimittajaa: Daphne Caruana Galizia Maltassa vuonna 2017, Ján Kuciak Slovakiassa vuonna 2018, Giorgos Karaivaz Kreikassa vuonna 2021 ja Peter de Vries Alankomaissa vuonna 2021. Tutkivana toimittajana toimimisesta on tullut vaarallista Euroopassa. Voimme kuitenkin myös havaita, että toimittajia murhaamalla ei onnistuta vaientamaan totuuden ääntä ja että totuus nousee aina lopulta pintaan. Olemme nähneet tämän kaikissa näissä maissa.

Näistä hirvittävistä murhista huolimatta toimittajiin kohdistuu Slovakiassa yhä enemmän sanallisia tai verkkohyökkäyksiä, ja usein niihin yllyttävät poliitikot, pääministeri mukaan luettuna, jotka usein kannustavat toimittajiin kohdistuvaan häirintään ja mustamaalauskampanjoihin. Tämä toimittajiin ja riippumattomaan mediaan kohdistuva vihamielinen ilmapiiri johtaa muunlaisiin toimiin heitä vastaan. Viime aikoina strategiset häirintätarkoituksessa nostetut kanteet (SLAPP-kanteet) ovat lisääntyneet, ja esimerkiksi pääministeri Fico on haastanut Aktuality.sk:n päätoimittajan oikeuteen hänen valokuvansa käyttämisestä kirjan kannessa. Äskettäisin tapaus koski lainvalvontaviranomaisten väärinkäyttöä toimittajien pelottelemiseksi, mikä tapahtui ICJK:ssa työskentelevälle kollegallemme. Kaikki nämä hyökkäykset heikentävät kansalaisten luottamusta riippumattomaan mediaan ja johtavat yleisesti toimittajiin kohdistuvaan vihamieliseen ilmapiiriin. Tämän seurauksena tutkivien toimittajien määrä maassa vähenee, eivätkä monetkaan nuoret ole halukkaita ryhtymään tutkiviksi toimittajiksi. Myönteisistä seikoista sanottakoon, että olemme käynnistäneet ICJK:ssa Safe.journalism.sk-hankkeen, joka tarjoaa toimittajille koulutusta henkilökohtaisen ja digitaalisen turvallisuuden alalla sekä oikeudellista ja psykososiaalista apua uhkia ja hyökkäyksiä kohtaaville toimittajille.

Lukáš Diko on Ján Kuciakin tutkivan journalismin keskuksen (ICJK) päätoimittaja ja puheenjohtaja. Lukáš on tutkiva toimittaja ja media-alan huippuedustaja, jolla on yli 20 vuoden kokemus. Hän on aiemmin työskennellyt Slovakian yleisradioyhtiön RTVS:n uutisista, urheilusta ja yhteiskuntasuhteista vastaavana johtajana. Lukáš on myös yksi vuonna 2011 hyväksyttyjen slovakialaisten toimittajien eettisten sääntöjen laatijoista.

Kirjoittanut: Alain Coheur

Terveys on EU:n selviytymiskyvyn ja hyvinvoinnin peruspilari. Se ei suinkaan ole toissijainen aihe, vaan keskeinen painopiste jokaiselle eurooppalaiselle, sillä me kaikki tarvitsemme terveydenhuoltojärjestelmiämme jossain vaiheessa elämää. Koronapandemian aikana terveys oli kaiken keskipiste. Puheenjohtaja von der Leyen ei kuitenkaan hyödyntänyt asemaansa ja tarttunut tähän ainutlaatuiseen tilaisuuteen, jossa terveydestä olisi voitu tehdä olennainen osa kaikkia muita politiikanaloja edistämällä terveyspolitiikan huomioimista monialaisesti.

Lokeroitumisesta on päästävä eroon. On kehitettävä johdonmukaisempi, yhtenäisempi ja osallistavampi eurooppalainen malli, jolla tuetaan oikeudenmukaista siirtymää kaikille ja jossa ketään ei jätetä jälkeen. Kaikki sidosryhmät on koottava yhteen, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua on vahvistettava ja kansalaisyhteiskunta on otettava mukaan politiikan suunnittelusta aina sen täytäntöönpanoon ja arviointiin.

Komitea vaatii terveyttä edistävän eurooppalaisen lippulaivahankkeen luomista. Se olisi yhtenäisyyttä luova, eurooppalaiseen solidaarisuuteen pohjautuva aloite terveydenhuoltojärjestelmien lujittamiseksi, terveyserojen torjumiseksi ja tulevilta kriiseiltä suojautumiseksi. Kokonaisvaltaisen aloitteen osa-alueita olisivat seuraavat:

• Asetetaan eurooppalainen hoito- ja terveystakuu eli lupaus jokaiselle eurooppalaiselle tasavertaisesta pääsystä korkealaatuiseen hoitoon.
• Omaksutaan yhteinen terveys -malli: ihmisten terveys liittyy erottamattomasti eläinten, kasvien ja ympäristön terveyteen. Ilmastonmuutos, pandemiat ja biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen ovat kaikki uhkia, joiden torjumiseksi kokonaisvaltainen ajattelu on välttämätöntä.
• Modernisoidaan terveydenhuoltojärjestelmiä ottamalla käyttöön digitaalisia välineitä ja tekoälyä, huolehtien siitä, että prosessissa keskeisellä sijalla ovat kyberturvallisuus ja kansalaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten digitaitojen parantaminen.
• Tehdään strategisia sosiaali- ja terveysinvestointeja: terveysinvestoinnit vaikuttavat myönteisesti kansalaisten hyvinvointiin ja Euroopan kilpailukykyyn.
• Varmistetaan lääkkeiden saatavuus ja rakennetaan innovatiivinen ja kilpailukykyinen EU:n valmistusteollisuus, jonka kehittämisessä terveys ja yleinen etu ovat etusijalla ja joka vähentää Euroopan riippuvuutta globaaleista toimitusketjuista. Valmistus EU:ssa on olennaisen tärkeää omavaraisuuden takaamiseksi terveysalalla.
• Huolehditaan siitä, että EU:ssa on riittävästi hyvin koulutettuja ja hyvin palkattuja terveydenhuollon ammattilaisia, luomalla houkuttelevat työolot ja -ehdot, investoimalla koulutukseen, rakentamalla antoisia työuria ja tarjoamalla jatkuvaa tukea terveydenhuollon työntekijöille.
• Parannetaan työterveyttä ja -turvallisuutta erityisesti työterveyshuollon ja työpaikoilla tehtävien seulontaohjelmien avulla sekä suojelemalla työntekijöitä syöpää aiheuttavilta ja perimän muutoksia aiheuttavilta tekijöiltä.
• Priorisoidaan ei-tarttuvien tautien ehkäiseminen ja harvinaisten sairauksien haasteeseen vastaaminen, sillä kyse on monista eri syistä johtuvan terveydellisen eriarvoisuuden torjumisesta.