Komission uusi strategia järjestämättömien lainojen käsittelemiseksi ei sovellu covid-19-aikaan

ETSK suhtautuu myönteisesti komission esittämään uuteen järjestämättömiä lainoja koskevaan toimintasuunnitelmaan mutta katsoo, että siinä ei ole juurikaan uusia covid-19-pandemian aikaan sopivia ehdotuksia, minkä vuoksi Eurooppa joutuu toimimaan poikkeuksellisena aikana tavanomaisia aikoja varten laadittujen sääntöjen perusteella.

Täysistunnossa 25. maaliskuuta annetussa lausunnossa ETSK analysoi järjestämättömien lainojen käsittelemiseksi laadittua strategiaa. Euroopan komissio on tuonut esiin pääasialliset huolensa tietyistä talouden aloista, kuten pankeista, luotonostajista ja luotonhallinnoijista. ETSK puolestaan tarkastelee asiaa laajojen eurooppalaisten yhteiskuntapiirien näkökulmasta.

”Pankkisektorin vakaus on ETSK:lle hyvin tärkeä asia”, sanoi lausunnon esittelijä Kęstutis Kupšys. ”Komitea on kuitenkin huolissaan myös velkaantuneista yrityksistä, jotka eivät enää pysty maksamaan velkojaan, sekä elinkelpoisista yrityksiä, jotka saattavat tarvita lisärahoitusta pankeilta. Komitea ajattelee myös haavoittuvassa asemassa olevia kansalaisia, jotka ovat velkauduttuaan joutumassa ’korppikotkarahastojen’ uhreiksi. Komitea ei ole myöskään unohtanut veronmaksajia. Kun – tai pikemmin jos – julkisia varoja käytetään järjestämättömien lainakantojen ostoon, juuri he maksavat pankkien pelastamisen luottotappioista.”

ETSK kehottaa puuttumaan ensisijaisesti järjestämättömien lainojen perimmäisiin syihin, jotta voidaan estää tällaisten lainojen tuleva kasvu. Se voidaan välttää tehokkaimmin pyrkimällä jatkuvasti parantamaan kilpailukykyä, keskittymällä liiketoiminnan jatkuvuuteen ja talouden elpymiseen ja varmistamalla vakaat sosiaaliturvajärjestelmät, torjumalla köyhyyttä, ylivelkaantumista ja työttömyyttä, takaamalla riittävät palkat ja toteuttamalla kriisiaikoina vastasyklisiä talouspoliittisia toimenpiteitä.

Kun muistetaan koronaviruksen vaikutukset EU:n talouteen, järjestämättömien lainojen määrän odotetaan kasvavan kaikkialla EU:ssa. Kielteisten seurausten vaimentamiseksi ETSK kehottaa toteuttamaan samaan aikaan luottolaitoksille tarkoitettujen tukitoimien kanssa sellaisille lainanottajille suunnattuja julkisia tukitoimenpiteitä, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin yksinomaan pandemian vuoksi.

Vaikka Euroopan komissio ehdottaa ongelmallisten omaisuuserien jälkimarkkinoiden kehittämistä edelleen, ETSK huomauttaa, että tarvetta luoda järjestämättömille lainoille EU:n laajuiset, rajatylittävät markkinat on yliarvioitu. On vaarallista myöntää velkojen perijöille EU:n laajuinen toimilupa ilman asianmukaista valvontaa sekä näiden kotimaassa että vastaanottavassa maassa. Tämä voisi olla perusteltua vain, jos vastapainoksi toteutetaan joukko toimenpiteitä, joilla autetaan suojelemaan vaikeuksiin joutuneita lainanottajia – EU:n laajuinen kuluttajansuojastandardi velkojen perintään.

On lisäksi erittäin kyseenalaista, tarjoavatko luotonostajien rajatylittävät toimet konkreettisia taloudellisia hyötyjä koko talousjärjestelmälle eivätkä pelkästään pankeille, luotonostajille ja luotonhallinnoijille.

ETSK katsoo, että mahdollisuuden myydä järjestämättömiä lainoja omaisuudenhoitoyhtiöille (joita arkikielessä kutsutaan myös roskapankeiksi) tulee pysyä poikkeustapauksena. Etusijalle täytyy asettaa luottolaitosten ja lainanottajien kahdenväliset velkajärjestelysopimukset, ja ratkaisussa on pyrittävä ennen muuta liiketoiminnan jatkuvuuteen ja talouden elpymiseen.

Kęstutis Kupšysin mukaan Euroopan komission asiakirjassa käsitellään kapea-alaisesti ja teknokraattisesti kysymystä, joka vaikuttaa moniin yhteiskunnan osiin ruohonjuuritasolla. ”Komitean viesti on, että järjestämättömien lainojen ongelmaa ei pidä yhdistää rahoitusvakauden säilyttämiseen liittyviin kysymyksiin”, hän toteaa. ”Pohjimmiltaan katsomme, että järjestämättömät lainat on asianmukaisinta käsitellä pankkien sisällä, eikä lainoja pidä kumota markkinoille heti, kun ne alkavat epäilyttää. Lainoista ei saa tulla kauppatavaraa!” (na)