EU:n nuorisotesti on väline, jolla pyritään varmistamaan, että nuoret voivat osallistua päätöksentekoon nykyistä laajemmin. EU:n nuorisotestiin ETSK:ssa osallistuvien järjestöjen haku on juuri päättynyt, ja ETSK:n nuorisoryhmän puheenjohtaja Katrīna Leitāne kertoo, mitä testaaminen merkitsee ETSK:n toimintaan mukaan pääseville nuorisojärjestöille.

ETSK:n nuorisoryhmän puheenjohtaja Katrīna Leitāne

Nuorten edut ovat ympäri maailman aliedustettuina poliittisessa päätöksenteossa, mutta nuoret ovat valmiita, halukkaita ja kykeneviä antamaan panoksensa. Ottamalla nuorten näkökulma huomioon ETSK:n kannanotoissa pyritään siihen, että EU:n toimintapolitiikoista saadaan edustavampia ja tuleviin tarpeisiin joustavasti vastaavia. Euroopan kansalaisyhteiskunnan kokoontumispaikkana ETSK:n tulisi olla tärkein nuorten näkemyksiä edustava EU:n elin. 

ETSK on jo muutaman vuoden ajan pohtinut, miten nuorten eurooppalaisten näkemykset voitaisiin ottaa paremmin huomioon sen työssä ja EU:n päätöksentekoprosessissa. Nuorten osallistumisen virallistamista varten ETSK:hon perustettiin vuosi sitten nuorisoryhmä. Syyskuussa 2022 julkaistulla lausunnolla ”EU-tason nuorisotesti” ETSK:sta tuli ensimmäinen EU:n elin, joka sitoutui testin täytäntöönpanoon. Huhtikuussa 2024 ETSK otti jälleen suuren askeleen eteenpäin hyväksymällä ETSK:n menetelmän EU:n nuorisotestin soveltamiseksi. 

EU:n nuorisotesti on väline, jonka tarkoituksena on vahvistaa nuorten osallistumista ja nuorisokysymysten huomioon ottamista kaikessa päätöksenteossa. Siihen liittyy kuulemisia, vaikutustenarviointeja ja lieventäviä toimenpiteitä. ETSK:ssa testaus tarkoittaa sitä, että nuorten edustajat tekevät tiettyjen lausuntojen laadinnassa yhteistyötä ETSK:n jäsenten kanssa. Käytännössä nuorten edustajat osallistuvat kokouksiin ja kuulemisiin, esittävät kirjallisia kannanottoja ja mahdollisesti seuraavat lausuntojen johdosta toteutettavia toimia. Kunkin lausunnon kohdalla yksi nuorison edustaja työskentelee kaikkien mukana olevien nuorisojärjestöjen puolesta. 

Aloite on parhaillaan täytäntöönpanovaiheessa. Tämän vuoden kesäkuussa järjestettiin nuorisojärjestöjen avoin haku, ja ETSK sai yli 100 hakemusta. Mukaan valituille nuorisojärjestöille tiedotetaan säännöllisesti tulossa olevista uusista lausunnoista, ja niiltä kysytään, ovatko ne kiinnostuneita osallistumaan jonkin tulevan lausunnon tiimoilta. Siitä, mille ETSK:n lausunnoille tehdään EU:n nuorisotesti, päättävät viime kädessä komitean jaostojen ja neuvoa-antavan valiokunnan ”teollisuuden muutokset” (CCMI) työvaliokunnat. 

ETSK:n nuorisoryhmä sai menetelmän valmisteluun apua erittäin onnistuneesta pilottihankkeesta. Kukin ETSK:n jaosto ja CCMI valitsi yhden lausunnon, ja niiden valmisteluun osallistui menestyksekkäästi yhteensä 20 nuorison edustajaa. Lausuntojen aiheet vaihtelivat talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta demokratian puolustamiseen. 

ETSK:n nuorisoryhmä pyrkii löytämään parhaan tavan osallistaa nuorisojärjestöt mielekkäästi komitean työskentelyyn. Seuraavaksi aloitamme testin soveltamisen. Menetelmää pohditaan ja parannetaan matkan varrella säännöllisesti.

Lisätietoa on saatavilla EU:n nuorisotestin soveltamista ETSK:ssa käsittelevällä verkkosivulla tai sihteeristöltä (youtheesc@eesc.europa.eu). 

ETSK:n työntekijät-ryhmä 

Suurissa monikansallisissa yrityksissä toimii tällä hetkellä yli 1 200 eurooppalaista yritysneuvostoa. Nämä elimet ovat tärkeitä työpaikkademokratian välineitä, sillä niillä on oikeus saada yrityksen keskushallinnolta tietoa ylikansallisista kysymyksistä ja esittää mielipiteensä. Tällaisia kysymyksiä ovat muun muassa ajankohtainen talous- ja rahoitustilanne sekä työpaikkojen, investointien tai uusien työmenetelmien todennäköiset kehityssuuntaukset. Eurooppalaisilla yritysneuvostoilla ei ole sopimusneuvotteluoikeutta. 

Yritysneuvostoilla on yhä suurempi merkitys, sillä yritysten päätökset tehdään pääasiallisesti päätoimipaikassa mutta pannaan täytäntöön koko yrityksen laajuudelta. Eurooppalaiset yritysneuvostot auttavat työntekijöiden edustajia ymmärtämään paremmin yritysten päätöksiä. Asianmukainen tiedottaminen ja kuuleminen voi myös auttaa yritysjohtoa muokkaamaan päätöksiään niin, että ne voidaan panna sujuvasti täytäntöön kaikissa maissa. 

On kuitenkin käynyt ilmeiseksi, että nykyisessä direktiivissä eurooppalaisesta yritysneuvostosta (vuodelta 2009) ja sen täytäntöönpanossa on vakavia puutteita. Kriittistä on, että monilla eurooppalaisilla yritysneuvostoilla ei ole mahdollisuutta saattaa asiaansa tuomioistuimen käsiteltäväksi, jos niiden oikeuksia loukataan. Aiempien oikeudenkäyntien ja tuomioiden perusteella oikeudellisia epävarmuustekijöitä liittyy erityisesti tiedottamisen, kuulemisen, ylikansallisuuden ja luottamuksellisuuden määritelmiin sekä eurooppalaisten yritysneuvostojen oikeuteen käyttää asiantuntijoita (esim. oikeudellinen apu tai ammattijärjestöjen edustajat). Lisäksi useat säännökset ovat vanhentuneita ja ne on mukautettava nykyiseen globaaliin tilanteeseen. 

Yrityksillä ja niiden työntekijöillä on edessään monitahoisia haasteita, jotka liittyvät digitalisaatioon, ilmastonmuutoksen torjuntatoimiin, väestökehitykseen ja osaamiseen. Näistä juontuvat muutokset saattavat mullistaa toimintaympäristön ja vaikuttaa yrityksen kilpailukykyyn sekä sosiaaliturvaan ja työntekijöiden tuottavuuteen. Tieteellisissä tutkimuksissa on osoitettu, että toteuttamalla työntekijöiden tiedonsaanti-, kuulemis- ja/tai osallistumisoikeuksia tehokkaasti voidaan parantaa yritysten päätösten kestävyyttä ja yritysten kilpailukykyä, mikä puolestaan viittaa siihen, että eurooppalaisilla yritysneuvostoilla voi olla ratkaiseva rooli oikeudenmukaisen siirtymän toteuttamisessa. 

Direktiiviä eurooppalaisesta yritysneuvostosta on siis tarpeen tarkistaa oikeusvarmuuden ja yritysneuvostojen asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi. Panemalla tarkistettu direktiivi nopeasti ja sujuvasti täytäntöön pystytään korjaamaan nykyiset puutteet ja sovittamaan eurooppalaiset yritysneuvostot tulevaisuuden tarpeisiin. ETSK:n lausunnossa arvioidaan komission ehdotusta ja esitetään lainsäätäjille useita konkreettisia ehdotuksia siitä, miten direktiiviä voitaisiin edelleen parantaa.

ETSK on käynnistänyt uuden ohjelman kehittääkseen edelleen suhteitaan kansallisten talous- ja sosiaalineuvostojen yhteisöön. Aloitteen tarkoituksena on mahdollistaa säännöllisempi tietojenvaihto tärkeistä aiheista, suunnitelluista lausunnoista ja kertomuksista sekä hyvistä käytännöistä.

Ensimmäinen tähän ohjelmaan liittyvä vaihto suuntautui viime maaliskuussa Ranskaan, kun ETSK:n nuorisoryhmän puheenjohtaja Katrīna Leitāne teki nuorisopolitiikkaan keskittyneen kaksipäiväisen vierailun Ranskan talous-, sosiaali- ja ympäristöneuvostoon. Mitä vierailusta jäi käteen? Uusia ideoita nuorisoon liittyvien tavoitteiden edistämiseksi EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla ja nuorten odotusten huomioimiseksi kaikessa ETSK:n toiminnassa sekä uusia tuttavuuksia saman aiheen parissa jäsenvaltiossa työskentelevien kollegoiden keskuudessa. 

Katrīna Leitāne kertoo tällä videolla työvierailustaan ja hedelmällisistä keskusteluistaan Ranskan talous-, sosiaali- ja ympäristöneuvoston edustajien kanssa. 

Lisätietoja vaihto-ohjelmasta on ETSK:n verkkosivuilla. 

Lisätietoja saa suhteista kansallisiin talous- ja sosiaalineuvostoihin ja kansalaisyhteiskuntaan vastaavan yksikön (CSS) sihteeristöstä (EESC-ESCS-relations@eesc.europa.eu).

ETSK korostaa, että on tärkeää sisällyttää nuorisonäkökulmat EU:n politiikkoihin, ja kehottaa nuorisojärjestöjä osallistumaan ETSK:n nuorisotestiin, jolla pyritään lisäämään nuorten vaikutusvaltaa päätöksenteossa. 

Avatessaan äskettäin aloitteen hakumenettelyn ETSK kehotti nuorisojärjestöjä hakemaan osallistumismahdollisuutta ETSK:n nuorisotestiin. Hakuaika päättyy 30. kesäkuuta 2024. Valitut organisaatiot valitsevat ETSK:n lausunnot, joihin ne haluavat vaikuttaa osallistumalla kokouksiin ja kuulemisiin ja antamalla kirjallisia kannanottoja. Ollakseen valintakelpoisia järjestöjen on oltava demokraattisesti perustettuja, noudatettava Euroopan ihmisoikeussopimuksen periaatteita ja niillä on oltava nuorten johtamia toimia tai päätöksentekoelimiä. 

ETSK on viime vuoden aikana toteuttanut testin pilottivaiheen, jossa nuorten edustajille eri puolilla Eurooppaa annettiin mahdollisuus osallistua keskusteluihin merkittävistä kysymyksistä, kuten demokratiasta, yhteisestä maatalouspolitiikasta ja EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan nuorisotoiminnasta. Pilottihankkeen onnistuminen on johtanut sen vakiinnuttamiseen pysyväksi välineeksi, ja ETSK kehottaa muita EU:n toimielimiä toteuttamaan vastaavia toimia. 

Äskettäisessä täysistuntokeskustelussa nuorten edustajat ilmaisivat tyytyväisyytensä aloitteeseen, jolla varmistetaan heidän osallistumisensa yleensä nuorisokeskeisiin aiheiden, kuten ilmastokriisin, käsittelyyn. 

ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke julisti aloitteen keskeiseksi poliittiseksi sitoumukseksi ja korosti, että nuorten on päästävä osallistumaan jatkuvasti EU:n päätöksentekoprosessiin. Hän totesi, että vaalit eivät saisi olla ainoa tilaisuus kuulla nuoria ja että nuorisotesti varmistaisi heidän säännöllisen panoksensa EU:n politiikkoihin. 

ETSK:n väliaikaisen nuorisoryhmän puheenjohtaja Katrīna Leitāne totesi, että nuorten kannan huomioimisessa EU:n päätöksenteossa on edistytty ja että nuorisotestiä kehitetään kertyvän kokemuksen myötä. Euroopan nuorisofoorumin varapuheenjohtaja Elias Dray kiitti ETSK:ta sen johtajuudesta ja kannusti nuorisojärjestöjä liittymään aloitteeseen, jotta ne voivat varmistaa, että niiden näkökulmat tulevaisuuteen muovaavat ETSK:n tulevia lausuntoja. 

Myös Albanian nuoriso- ja lapsiasiainministeri Bora Muzhaqi osallistui ETSK:n täysistuntoon. Hänen maansa pyrkimyksenä on toimia mallina nuorisopolitiikan alalla ja osoittaa, miten tärkeää on, että virassa on ihmisiä, jotka vastaavat pelkästään nuorisoasioista. ”Olen todella sitä mieltä, että työskennellessämme nuorten kanssa ja nuorten hyväksi valmistamme heitä tulevaisuuteen... annamme heille mahdollisuuden toimia nykypäivän johtajina ja varmistaa, että he perivät kestävän ja ekologisesti monimuotoisen maapallon.”

ETSK:lla on erinomaiset yhteistyösuhteet Albaniaan, jotka osoittavat kansainvälisen kumppanuuden keskeistä roolia nuorten osallistumisen edistämisessä kaikilla hallintotasoilla.

ETSK on sitoutunut tähän aloitteeseen syyskuusta 2022 lähtien, jolloin se antoi lausunnon EU:n nuorisotestistä. ETSK:n meneillään olevat toimet, kuten vuotuinen Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi -tapahtuma, osoittavat, että se on sitoutunut lisäämään nuorten osallistumista EU:n päätöksentekoprosessiin. 

Maaliskuussa 2024 järjestetyn tapahtuman tämänvuotiset suositukset on osoitettu tuleville EU-päättäjille, ja ne ovat saatavilla verkossa. (ks)

Euroopan komissio on ehdottanut tavoitteeksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä, jotta ilmastoneutraalius voitaisiin saavuttaa vuoteen 2050 mennessä. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) antoi kannatuksensa tälle tavoitteelle toukokuun täysistunnossa ja painotti, että tavoitteet noudattavat tieteellisiä suosituksia, joiden mukaan maapallon lämpeneminen pitää saada rajattua 1,5 celsiusasteeseen. 

ETSK tarjosi tukeaan tähän työhön ja painotti, että kaikkien tulee osallistua oikeudenmukaisella panoksella maailmanlaajuisiin ilmastotoimiin. Samalla on kuitenkin turvattava Euroopan teollisuuden kilpailukyky siirryttäessä vähähiiliseen talouteen. Lausunnon ”EU:n ilmastotavoite vuodeksi 2040” esittelijä Teppo Säkkinen muistutti hiilettömän sähköjärjestelmän tarpeesta ennen vuotta 2040, jotta teollisuus, liikenne ja rakennusala voisivat irtautua hiilestä, ja kannatti aitoja päästövähennyksiä, joita saadaan aikaan luopumalla fossiilisista polttoaineista. 

ETSK varoitti, ettei hiilipoistumien varaan tulisi laskea liikaa muun muassa metsäpalojen ja tuholaisten kaltaisten riskien vuoksi, ja peräänkuulutti päästövähennysten ja hiilipoistumien tasapainoista huomioon ottamista. EU:n ilmastopolitiikan seuraavassa vaiheessa olisi panostettava investointeihin, joilla luodaan vankka talous, parannetaan energiavarmuutta ja luodaan laadukkaita työpaikkoja. Sitä varten on olennaisen tärkeää, että saavutetaan vuodeksi 2030 asetettu 55 prosentin päästövähennystavoite ja pannaan täytäntöön 55-valmiuspaketti. 

ETSK katsoo, että EU:n sähköntuotannon olisi oltava hiilivapaata vuoteen 2040 mennessä, ja lämmityksen ja jäähdytyksen vuoro on sen jälkeen. Puhdas, kohtuuhintainen energia on välttämätön edellytys hiilestä irtautumiselle teollisuudessa, rakennusalalla ja liikenteessä. 

ETSK ehdotti myös päästövähennystavoitetta maatalouselintarvikealalle. Siitä sovittaisiin viljelijöiden ja sidosryhmien kanssa käytävässä vuoropuhelussa kiinnittäen huomiota tarpeeseen taata elintarviketurva ja ottaen huomioon erilaiset luonnonolot eri puolilla EU:ta. 

Suuren yleisön tuki ja sidosryhmien osallistuminen ovat ratkaisevan tärkeitä asioita vuoden 2040 tavoitteen saavuttamiseksi. ETSK kehottaakin käymään tavoitteiden asettamisesta ja toimintapolitiikkojen laatimisesta laajaa vuoropuhelua, johon myös työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunta ja kansalaiset osallistuvat. 

ETSK korostaa, että EU:n tulee vuoden 2040 tavoitetta koskevan säädösehdotuksen valmisteluvaiheessa tehdä kattava kilpailukykytarkastus, jossa tilannetta verrataan muihin suuriin talousalueisiin, jotta Euroopan maailmanlaajuinen kilpailukyky ja teollinen perusta voidaan säilyttää korkeatasoisten ympäristö- ja sosiaalinormien soveltamisesta huolimatta. (ks)

ETSK antoi toukokuun täysistunnossa kaksi lausuntoa, joissa painotetaan koheesiopolitiikan – EU:n aluekehityksen tärkeimmän rahoitusvälineen – ratkaisevaa roolia tulevissa laajentumisissa. ETSK peräänkuuluttaa muun muassa vaatimusten noudattamisen varmistamiseen tähtäävien välineiden sisällyttämistä liittymissopimuksiin liittymisen jälkeisten mahdollisten haasteiden, esimerkiksi maastamuuttoon ja oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvien huolenaiheiden ratkaisemiseksi. 

ETSK korostaa uusissa suosituksissaan, että koheesiorahastojen tehokkaan käytön varmistamiseksi on tärkeää ottaa mukaan kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja lisätä niiden vaikutusmahdollisuuksia. Koheesiopolitiikan onnistumista mitataan pelkkien taloudellisten investointien lisäksi myös alueellisilla ja sosiaalisilla tuloksilla. Julkishallinnon valmiuksien vahvistaminen on ratkaisevan tärkeää yhteenkuuluvuuden saavuttamiseksi. 

Täysistuntokeskustelussa, johon osallistuivat koheesio- ja uudistusasioista vastaava komissaari Elisa Ferreira ja Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja Vasco Alves Cordeiro, korostettiin liittymistä valmistelevan tuen ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen merkitystä. 

ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke ja muut puhujat painottivat, että EU:n laajentumisen haasteiden ratkaisemiseksi ja EU:n hajaantumisen estämiseksi tarvitaan vahvaa koheesiopolitiikkaa. Tuen räätälöinti ehdokasmaiden alueille on olennaisen tärkeää rauhan ja vaurauden kannalta. Keskeisiin suosituksiin kuuluvat muun muassa koulutuksen vahvistaminen, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistaminen ja erityisten mekanismien käyttö Ukrainan kaltaisia maita varten. 

ETSK pani myös merkille laajentumisen laajemmat vaikutukset nykyisiin jäsenvaltioihin ja tähdensi lisärahoituksen tarvetta alueille, joilla vaikutukset tuntuvat. Yhdeksännessä koheesiokertomuksessa kehotetaan mukautumaan uusiin haasteisiin investoimalla pk-yrityksiin, parantamalla paikallishallintoa ja tukemalla tasapuolisia mahdollisuuksia työnsaantiin. Dynaaminen koheesiopolitiikka on elintärkeää, jotta voidaan hyödyntää EU:n taloudellista potentiaalia ja varmistaa uusien jäsenvaltioiden todellinen integroituminen. (tk)

Isotooppilääketiede ja radioisotooppien toimitukset on määritettävä ensisijaisiksi painopistealoiksi Euroopan unionissa. Se on edellytys sille, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet syöpähoitoihin Euroopassa. 

EU:n ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että lääketieteelliseen säteily- ja ydinteknologiaan on saatavilla rahoitusta. Samalla niiden olisi myös tehostettava yhteistyötään, jotta voidaan poistaa radioisotooppien toimituksiin liittyviä sääntelyesteitä ja vähentää riippuvuutta kolmansista maista peräisin olevista lähtöaineista. 

ETSK:n lausunnossa ”EU:n syöväntorjuntasuunnitelma: lääketieteellisten radioisotooppien toimitusvarmuuden edistäminen”, joka hyväksyttiin toukokuun täysistunnossa, korostetaankin, ettei syövän torjunnassa pidä jättää yhtään kiveä kääntämättä. 

Esittelijät Alena Mastantuono ja Philippe Charry ovat vakaasti sitä mieltä, että ainoa tapa turvata radioisotooppien toimitukset Euroopassa ja vastata terveydenhuollon kasvavaan kysyntään, on uskaltaa tehdä rohkeita poliittisia päätöksiä ja saada aikaan vakaata sääntelyä. 

Joka vuosi jopa kymmenen miljoonaa eurooppalaista potilasta saa isotooppilääketieteen kuvantamisen perusteella diagnoosin jostakin sairaudesta, muun muassa syövästä tai sydäntaudista. Radioisotooppeja hyödyntävällä säteily- ja ydinteknologialla on erittäin tärkeä merkitys syövän torjunnassa kaikissa hoitovaiheissa, kuten syövän varhaisessa havaitsemisessa, diagnosoinnissa, varsinaisessa hoidossa ja palliatiivisessa hoidossa. (mp)

Kirjoittanut: Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työnantajat-ryhmän puheenjohtaja Stefano Mallia 

Pöly EU-vaalien jälkeen on nyt laskeutunut, ja tilanne on monelta kannalta varsin haasteellinen. Konservatiivien voitto esti äärioikeistovyöryn, mutta keskustaoikeiston torjuntavoitosta huolimatta äärioikeistolla on uudessa Euroopan parlamentissa enemmän valtaa kuin koskaan. Tärkeistä kysymyksistä äänestämisestä tulee nyt entistä monimutkaisempaa. Tästä saatiin esimakua viime vuonna, kun EPP melkein onnistui keräämään oikeistoenemmistön ja blokkaamaan luonnon ennallistamista koskevan lain. 

Yrityksille tärkeimpiä asioita ovat teollisuuspolitiikan edistäminen ja talouden turvaaminen erityisesti teknologian, kriittisten raaka-aineiden, puolijohteiden, sähköajoneuvojen, talouden häiriönsietokyvyn ja yleisen kilpailukyvyn näkökulmasta. Sisämarkkinoiden vahvistaminen ja yksityisten investointien lisääminen luomalla todellinen pääomamarkkinaunioni on olennaisen tärkeää. Pystyykö uusi parlamentti tähän? 

Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kilpailla Kiinan ja Yhdysvaltojen kaltaisten maailmanmahtien kanssa. 

Euroalueen ja Yhdysvaltain bruttokansantuotteet (BKT) olivat vuonna 2008 samalla tasolla: euroalueella käypinä hintoina 14,2 biljoonaa dollaria (13,1 biljoonaa euroa) ja Yhdysvalloissa 14,8 biljoonaa dollaria (13,6 biljoonaa euroa). Viisitoista vuotta myöhemmin euroalueen BKT on vain hieman yli 15 biljoonaa dollaria, kun Yhdysvaltain BKT on ampaissut 26,9 biljoonaan dollariin. Jos Euroopan viisi suurinta talousaluetta – Saksa, Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska, Italia ja Espanja – olisi pysynyt Yhdysvaltain tuottavuuden kasvuvauhdissa vuosina 1997–2022, niiden BKT asukasta kohden olisi keskimäärin lähes 13 000 dollaria (12 000 euroa) korkeampi ostovoimapariteettina mitattuna. Nämä luvut kertovat paljon. 

EU:n kauppatase oli monien vuosien ajan positiivinen. Monet ajattelivat sen vuoksi, ettei Euroopan kilpailukyky ollut uhattuna. Luotimme tasapuolisiin toimintaedellytyksiin maailmankaupassa ja sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestykseen, ja odotimme, että muut tekisivät samoin. Nyt maailma on kuitenkin muuttumassa nopeasti, ja EU:n on kiristettävä peliään ja vastattava viipymättä kaikkiin varoitusmerkkeihin, joihin se ei tähän mennessä ole reagoinut. Toivomme, että uusi parlamentti on tehtäviensä tasalla eikä tyydy pelkkään puoluepoliittiseen näpertelyyn.