ETSK on antanut ennakkovaroituksen EU:n tulevan laajentumisen vaikutuksista maatalouteen. Tämän laajentumisen taustalla on merkittäviä maailmanlaajuisia haasteita geopoliittisista muutoksista ilmastonmuutokseen sekä siirtymiin energia- ja ympäristöpolitiikassa. ETSK korostaa perusteellisen valmistautumisen ja EU:n arvojen kunnioittamisen tärkeyttä uusien jäsenten unioniin liittymisen yhteydessä. 

ETSK antoi heinäkuun täysistunnossaan lausunnon, jossa korostetaan laajentumisprosessin monimutkaisuutta ja painotetaan varautumisen, kestävän kehityksen varmistamisen sekä niin nykyisten jäsenvaltioiden kuin jäsenehdokasvaltioiden maatalousalalle annettavan tasapainoisen tuen tarvetta. Laajentumisen tavoitteena on vahvistaa EU:n strategista riippumattomuutta ja pienentää maatalouden ympäristövaikutusta. Laajentumiset ovat kuitenkin aiemmin johtaneet vaihteleviin tuloksiin hyödyttäen usein suuria maatalousyrityksiä maaseudun pienten tilojen kustannuksella. 

Tämän tuo esiin lausunnossa sen esittelijä Stoyan Tchoukanov, joka totesi, että vaikka aiemmat laajentumiset ovat yleisesti ottaen onnistuneet, ne eivät ole hyödyttäneet maaseutualueita eivätkä pienviljelijöitä samassa määrin. Hän tähdensi, että maatalousjärjestelmää on hallinnoitava huolellisesti häiriöiden välttämiseksi. 

Mahdollisten virheellisten tietojen torjumiseksi ja sujuvan yhdentymisen varmistamiseksi ETSK kannattaa kattavaa tiedonkeruuta ja maatalousuudistusten seurantaa. Ehdokasmaiden on mukauduttava kehittyvään yhteiseen maatalouspolitiikkaan (YMP), jossa painotetaan nyt ekosysteemipalveluja perinteisten tukien sijasta. Laajentumisen odotetaan kasvattavan EU:n maatalousmaa-alaa merkittävästi erityisesti Ukrainan liittymisen myötä, joka pelkästään lisäisi sitä neljänneksellä. 

ETSK suosittaa asteittaiseen yhdentymiseen tähtäävää lähestymistapaa erillisine määrärahoineen, joilla olisi tuettava niitä maatalouden alasektoreita, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten, erityisesti pk-yrityksiä. YMP:n tulevissa uudistuksissa olisi keskityttävä kestävään kehitykseen ja korvattava hehtaariperusteiset tuet kannustimilla, jotka perustuvat ympäristö- ja yhteiskunnallisiin hyötyihin. 

Kaiken kaikkiaan ETSK peräänkuuluttaa huolellista ja asianmukaisesti tuettua laajentumisprosessia sen varmistamiseksi, että kaikki jäsenvaltiot hyötyvät siitä ja että EU:n maatalouskäytännöt pysyvät kestävinä ja tasapuolisina kasvavien geopoliittisten jännitteiden tilanteessa.

ETSK arvostelee Euroopan komission nykyistä kehittyneiden materiaalien suunnitelmaa rahoituksen, määrällisten tavoitteiden ja kestävyysindikaattorien puutteesta. Asiaa koskevasta komission tiedonannosta antamassaan lausunnossa komitea perää kattavaa strategiaa, jonka turvin EU voi nousta maailmanlaajuiseen johtoasemaan tällä keskeisellä alalla. 

”Kehittyneillä materiaaleilla on ratkaiseva merkitys teollisuudelle, talouskasvulle ja kestävälle kehitykselle EU:ssa. Kaikkia tuotantoprosesseja varten tarvitaan kestävyysindikaattorit, ja on varmistettava, että Euroopassa on oikeanlaista osaamista ja ammattitaitoista työvoimaa”, lausunnon esittelijä Anastasis Yiapanis totesi. 

Komitea pitää komission suunnitelmaa liian ponnettomana ja tavoitetasoiltaan turhan epätarkkana, jotta sen avulla pystyttäisiin turvaamaan EU:n teollisuuden johtoasema. Yhteisesittelijä Gerardo Luís Arroyo Herranz kiinnitti huomiota nimenomaan määrällisten tavoitteiden, aikataulun ja keskeisten tulosindikaattoreiden puutteeseen. ETSK peräänkuuluttaa rohkeaa ja strategista otetta EU:n valmiuksien parantamiseen kehittyneissä materiaaleissa ja ehdottaa terveydenhuollon sisällyttämistä strategiseksi alaksi, koska sillä on merkittävää vaikutusta teollisuuteen. 

Keskeisenä suosituksena on siirtyminen kiertotalouteen riippuvuuden vähentämiseksi raaka-aineissa. Tämä edellyttää yhteistyön tiivistämistä teollisuuden, tiedemaailman ja poliittisten päättäjien välillä, huomattavia t&k-investointeja sekä osaamisen kehittämistä. ”Mikä tahansa hanke voi epäonnistua, jos ei ole työntekijöitä, joilla on tarvittava ammattitaito. EU:n on toteutettava täydennys- ja uudelleenkoulutusohjelmia ja ammatillisen koulutuksen aloitteita”, Arroyo Herranz totesi. 

ETSK pitää Horisontti Eurooppa -puiteohjelman puitteissa kehittyneisiin materiaaleihin ehdotettua 250 miljoonan euron rahoitusta riittämättömänä ja kehottaa lisäämään rahoitusvaroja, luomaan veropohjaisia kannustimia ja yksinkertaistamaan hallinnollisia menettelyjä investointien ja innovoinnin edistämiseksi. Huolena on myös kriittisten raaka-aineiden vakaan tarjonnan varmistaminen. 

ETSK kehottaa vahvistamaan EU:n omia valmiuksia ja monipuolistamaan hankintalähteitä mm. toteuttamalla kumppanuuksia Etelä-Korean ja Yhdysvaltojen kanssa sekä tekemällä pitkäaikaisia sopimuksia pienempien maiden kanssa, jotta mahdollisista toimitushäiriöistä ei aiheutuisi kohtuutonta haittaa. (gb)

Eurooppa-myönteinen enemmistö piti edelleen pintansa EU-vaaleissa, jotka osoittivat kuitenkin myös sen, että äänestäjät eri puolilta EU:ta vaativat pikaista poliittista ja lainsäädännöllistä reagointia vaalikampanjassa esiin tuotuihin haasteisiin. Jos näin ei tapahdu, Eurooppa-myönteinen enemmistö saattaa menettää kansalaisten tuen, ja kansalaiset voivat kääntää yhä enemmän selkänsä valtavirtaa edustaville poliittisille voimille. 

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) järjesti heinäkuun täysistunnossaan demokratian tilaa Euroopassa käsittelevän keskustelun, johon osallistuivat Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola ja vastavalitun Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien edustajat. 

ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke totesi, että ”kesäkuussa pidetyt EU-vaalit olivat meille herätyksenä. Velvollisuutenamme on pohtia demokratian tilaa vaalitulosten perusteella. Olemme vakaasti yhtä mieltä siitä, että Euroopan unioni on ainoa vastaus, sillä unionin tarjoama demokratia parantaa selvästi elämää kaikkialla Euroopassa.” 

Vahvistaakseen tukea demokratialle Euroopassa EU:n on, kuten Roberta Metsola huomautti, osoitettava, että politiikka on edelleen paras vaihtoehto myönteisen muutoksen edistämiseksi yhteiskunnissa ja yhteisöissä ”Työnantajat, työntekijät ja kansalaisyhteiskunta ovat olennaisen tärkeitä Euroopan rakentamisessa Euroopan kunnissa ja alueilla, sillä juuri siellä on Euroopan juuret ja siellä demokratia toimii käytännössä.”

Poliittisten ryhmien edustajien kanssa käydyssä keskustelussa Euroopan parlamentin suurimman ryhmän eli Euroopan kansanpuolueen (EPP) varapuheenjohtaja Željana Zovko totesi ryhmän odottavan, että edellisellä toimikaudella aloitettuja politiikkoja jatketaan. Sosialistien ja demokraattien ryhmän (S&D) varapuheenjohtaja Ana Catarina Mendesin mukaan on erittäin tärkeää keskittyä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon ja köyhyyden torjuntaan. Renew-ryhmän varapuheenjohtaja Dan Barna kehotti uutta Euroopan komissiota puolustamaan oikeusvaltioperiaatetta käyttäen nykyisiä välineitä entistä tehokkaammin. Vihreät/EVA-ryhmän varapuheenjohtaja Kira-Marie Peter-Hansen puhui siitä, miten tärkeää on säilyttää vihreän kehityksen ohjelma EU:n keskeisenä politiikkana. The Left -ryhmän puheenjohtaja Martin Schirdewan teki selväksi, että ryhmä kehottaa uutta komissiota puuttumaan asuntokriisin kustannuksiin. (mt)