Euroopan talous- ja sosiaalikomitea osallistui 44. kertaa järjestettyyn Brysselin 20 kilometrin juoksuun 26. toukokuuta. Osallistujamäärä oli tänä vuonna ennätykselliset 45 330. ETSK oli mukana toimielinten yhteisessä ”Running for Europe” -tiimissä, jonka teemana oli kannustaa kansalaisia äänestämään EU-vaaleissa. Tiimin iskulauseena oli ”Käytä ääntäsi”. Juoksun aloitti ETSK:n varapuheenjohtaja Aurel Laurențiu Plosceanu yhdessä Euroopan komission ja Euroopan parlamentin edustajien kanssa. Ensimmäisenä maaliin tuli kenialainen Alex Kibet 59 minuutin ja 57 sekunnin kohdalla, ja nopein naisjuoksija oli belgialainen Sophie Hardy ajalla 1 tunti, 10 minuuttia ja 56 sekuntia.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea osallistui 44. kertaa järjestettyyn Brysselin 20 kilometrin juoksuun 26. toukokuuta. Osallistujamäärä oli tänä vuonna ennätykselliset 45 330. ETSK oli mukana toimielinten yhteisessä ”Running for Europe” -tiimissä, jonka teemana oli kannustaa kansalaisia äänestämään EU-vaaleissa. Tiimin iskulauseena oli ”Käytä ääntäsi”. Juoksun aloitti ETSK:n varapuheenjohtaja Aurel Laurențiu Plosceanu yhdessä Euroopan komission ja Euroopan parlamentin edustajien kanssa. Ensimmäisenä maaliin tuli kenialainen Alex Kibet 59 minuutin ja 57 sekunnin kohdalla, ja nopein naisjuoksija oli belgialainen Sophie Hardy ajalla 1 tunti, 10 minuuttia ja 56 sekuntia.
Laajentuminen on looginen askel eteenpäin Euroopalle
Tässä kuussa juhlistamme EU:n suuren laajentumisen 20-vuotispäivää. Toukokuussa 2004 Kyproksen, Latvian, Liettuan, Maltan, Puolan, Slovakian, Slovenian, Tšekin, Unkarin ja Viron kansalaisista tuli EU:n kansalaisia. Helppoa se ei ollut, sillä EU:hun liittymisen tiedetään olevan raskas ja aikaa vievä prosessi. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin voimme kuitenkin todeta, että vuoden 2004 laajentuminen on ollut menestystarina.
Laajentuminen on looginen askel eteenpäin Euroopalle
Tässä kuussa juhlistamme EU:n suuren laajentumisen 20-vuotispäivää. Toukokuussa 2004 Kyproksen, Latvian, Liettuan, Maltan, Puolan, Slovakian, Slovenian, Tšekin, Unkarin ja Viron kansalaisista tuli EU:n kansalaisia. Helppoa se ei ollut, sillä EU:hun liittymisen tiedetään olevan raskas ja aikaa vievä prosessi. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin voimme kuitenkin todeta, että vuoden 2004 laajentuminen on ollut menestystarina.
Sen lisäksi, että EU:sta on tullut yksi maailman suurimmista sisämarkkinoista, laajentuminen on johtanut 26 miljoonan uuden työpaikan syntymiseen. Onnistumista ei voida kuitenkaan mitata ainoastaan taloudellisena hyötynä. Laajentuminen on sittemmin johtanut rajojen avautumiseen niin, että miljoonat ihmiset voivat matkustaa, työskennellä ja asua vapaasti missä tahansa EU:ssa. Siitä, mikä oli aiemmin ollut muutamien etuoikeus, on tullut kaikkien oikeus. Tähän mennessä yli 2,7 miljoonaa opiskelijaa kymmenestä uudesta jäsenmaasta on osallistunut Erasmus+-vaihto-ohjelmaan. Laajentunut EU on tarjonnut kaikille yhtäläiset mahdollisuudet menestyä.
Suuren laajentumisen onnistuminen ei tarkoita sitä, etteikö siitä ole mitään opiksi otettavaa. Kyseessä oli ensimmäinen tämäntyyppinen ja tämän suuruusluokan laajentuminen, ja on varmasti monia aihealueita, joilla EU voisi ja sen pitäisi tehdä enemmän. Ensinnäkin EU:n on aloitettava siitä, että se ottaa ehdokasmaat mahdollisimman pian mukaan työskentelyynsä. Asteittainen integroituminen ei korvaa tosiasiallista liittymistä, mutta se tarjoaa molemmille osapuolille mahdollisuuden rakentaa vankka perusta keskinäisen oppimisen, kokemusten jakamisen ja näkemystenvaihdon ansiosta. Se on keino luoda ihmisten välisiä yhteyksiä ja edistää todellista Eurooppa-henkeä.
Toiseksi EU:n perusperiaatteet eli demokratia, oikeusvaltioperiaate ja perusoikeudet ja -vapaudet eivät ole neuvoteltavissa, eikä niitä voida katsoa läpi sormien. EU:hun liittymisen käsikirjassa esitetään selkeät perusperiaatteita koskevat kriteerit, mutta on myös asioita, joita ei mainita missään käsikirjassa. ETSK katsoo kansalaisyhteiskunnan edustajana, että elinvoimainen kansalaisyhteiskunta ja vahva työmarkkinavuoropuhelu ovat keskeisiä tekijöitä hyvin toimivien demokratioiden kannalta. Ehdokasmaiden kansalaisyhteiskunnan asteittainen integroiminen EU:hun antaa näille maille mahdollisuuden tulla riittävän vahvoiksi liittymisajankohtaan mennessä. Tästä syystä ETSK on käynnistänyt aloitteensa EU:n ehdokasmaiden integroimiseksi. Jäsenehdokasmaita edustavat jäsenet tekevät nyt yhteistyötä ETSK:n jäsenten kanssa laadittaessa lausuntoja aiheista, jotka ovat erityisen merkityksellisiä tulevien laajentumiskierrosten kannalta.
Tämä on myös syy siihen, miksi ETSK:n jäsenet keskustelevat toukokuun täysistunnossa EU:n laajentumisen 20-vuotispäivästä ja luovat siinä yhteydessä katsauksen menneeseen ja luotaavat selviytymiskykyisemmän, demokraattisemman ja yhtenäisemmän EU:n yhteistä tulevaisuutta.
Istuimme alas EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan nuorisotoimintaa käsittelevän lausunnon esittelijän Cillian Lohanin kanssa ja pyysimme häntä kertomaan Euroopan komission ehdottamien ja ETSK:n tukemien nuorten liikkumisjärjestelyjen mahdollisista hyödyistä. Järjestelyillä on tarkoitus helpottaa Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n nuorten mahdollisuuksia asua, opiskella ja tehdä työtä EU:ssa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Nyt kun Yhdistynyt kuningaskunta on hylännyt ehdotuksen nuorten liikkumista koskevasta EU:n laajuisesta sopimuksesta, mitä muita mahdollisia keinoja on palauttaa siteet, jotka brexit katkaisi?
Istuimme alas EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan nuorisotoimintaa käsittelevän lausunnon esittelijän Cillian Lohanin kanssa ja pyysimme häntä kertomaan Euroopan komission ehdottaman ja ETSK:n tuleman nuorten liikkuvuusohjelman mahdollisista hyödyistä. Ohjelmalla on tarkoitus helpottaa Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n nuorten mahdollisuuksia asua, opiskella ja tehdä työtä EU:ssa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Nyt kun Yhdistynyt kuningaskunta on hylännyt ehdotuksen nuorten liikkumista koskevasta EU:n laajuisesta sopimuksesta, mitä muita mahdollisia keinoja on palauttaa siteet, jotka brexit katkaisi?
ETSK isännöi 24. huhtikuuta ukrainalaisen ”20 päivää Mariupolissa” -dokumenttielokuvan näytöstä. Dokumentti palkittiin tänä vuonna parhaan pitkän dokumentin Oscar-palkinnolla.
ETSK isännöi 24. huhtikuuta ukrainalaisen ”20 päivää Mariupolissa” -dokumenttielokuvan näytöstä. Dokumentti palkittiin tänä vuonna parhaan pitkän dokumentin Oscar-palkinnolla.
Elokuvassa seurataan elokuvan ohjaajaa, toimittaja Mstyslav Tšernovia ja hänen kollegoitaan 20 dramaattisen päivän ajan helmi-maaliskuussa 2022, jolloin ryhmä dokumentoi Venäjän asevoimien toteuttamaa Mariupolin – joka on Asovanmeren rannalla sijaitseva merkittävä ukrainalainen satamakaupunki – julmaa piiritystä. Associated Press (AP) -uutistoimistolle työskentelevä Tšernov ja hänen tiiminsä olivat viimeiset ulkomaiset toimittajat, jotka jäivät kaupunkiin ennen sen joutumista Venäjän armeijan valtaamaksi. Heidän viiltävät tallenteensa ja kuvansa, joihin on ikuistettu muun muassa synnytyssairaalaan ja lasten suojana toimineeseen kaupunginteatteriin kohdistuneet massiiviset pommitukset, levisivät pian ympäri maailman todisteina maahan hyökänneen Venäjän armeijan Ukrainan siviiliväestöön kohdistamista kauheuksista.
Oscar-palkinnon lisäksi ”20 päivää Mariupolissa” on voittanut myös monia muita arvostettuja palkintoja, kuten Bafta-palkinnon parhaasta dokumenttielokuvasta sekä dokumenttielokuvien yleisöpalkinnon Sundance-elokuvajuhlien kansainvälisessä sarjassa.
Näytöstilaisuuteen osallistui ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke sekä muita arvovieraita, kuten Ukrainan EU-edustuston päällikkö Vsevolod Tšentsov ja yksi dokumentin päähenkilöistä Jevhen Tuzov.
”Meillä on velvollisuus pitää yllä muistoa historian tapahtumista. Tällä elokuvalla on selvä sanoma: on näytettävä maailmalle, mitä viha voi saada aikaan. Emme saa unohtaa ukrainalaisten tekemiä uhrauksia emmekä peräänantamattomuutta, jota he ovat osoittaneet vastoinkäymisten edessä. Näkymä Ukrainan tulevasta EU-jäsenyydestä on paitsi osoitus yhteisistä arvoistamme myös toivonpilkahdus, joka valaa uskoa valoisampaan tulevaisuuteen”, puheenjohtaja Röpke painotti.
”'20 päivää Mariupolissa' on raaka mutta samalla erittäin tärkeä silminnäkijätodistus Venäjän hyökkäyksen aiheuttamasta kärsimyksestä. Olen ylpeä siitä, että ETSK on pysynyt järkähtämättä Ukrainan ja sen elinvoimaisen kansalaisyhteiskunnan puolella näinä vaikeina aikoina. Sillä, että olette täällä tänään, on suuri merkitys”, sanoi viestinnästä vastaava ETSK:n varapuheenjohtaja Laurentiu Plosceanu. ETSK on tukenut määrätietoisesti Ukrainaa ja sen kansalaisyhteiskuntaa Venäjän hyökkäyssodan ensimmäisestä päivästä alkaen ja tiivistänyt yhteistyötään Ukrainan kansalaisjärjestöjen kanssa EU:n ja Ukrainan kansalaisyhteiskuntafoorumin kautta. Komitea on perustanut Ukrainan auttamiseen keskittyvän foorumin, joka antaa Belgiassa toimivien ukrainalaisten kansalaisjärjestöjen käyttöön työskentelytilan, ja se on käynnistänyt jäsenehdokasmaita edustavia jäseniä koskevan aloitteen ETSK:n asiantuntemuksen jakamiseksi ukrainalaisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Röpken johtama ETSK:n korkean tason valtuuskunta vieraili marraskuussa Ukrainassa, missä se tapasi talousministeri Julija Svyrydenkon sekä Ukrainan parlamentin (Verh’ovna Rada) ja kansalaisyhteiskunnan edustajia. Vierailun aikana ETSK:n jäsenillä oli tilaisuus osoittaa kunniaa ukrainalaisille sodan uhreille sotamuistomerkeillä eri puolilla maata.
ETSK:n latvialaisjäsenen Andris Gobiņšin aloitteesta järjestetty näytös oli jälleen kerran osoitus Euroopan kansalaisyhteiskunnan solidaarisuudesta Ukrainaa ja sen kansaa kohtaan. Päätapahtuman yhteydessä yleisöllä oli myös tilaisuus tutustua Mariupolin piiritykselle omistettuun valokuvanäyttelyyn, joka järjestettiin yhteistyössä Ukra-Bel-yhdistyksen kanssa.
