EU:n jäsenvaltioiden olisi helpotettava kansalaisyhteiskunnan kattavaa osallistumista ja lisättävä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä kansalaisyhteiskunnan suuntaan kaikilla radioaktiivisen jätteen käsittelyn (ydinjätehuollon) osa-alueilla. Tämä koskee sekä nykyisiä että mahdollisia tulevia jätteen sijoituspaikkoja, erityisesti kun otetaan huomioon, että syntyvän radioaktiivisen jätteen vuotuisten määrien ennakoidaan kasvavan seuraavan vuosikymmenen aikana ja sen jälkeenkin.

ETSK ottaa asiaan vakaasti kantaa lokakuun täysistunnossa hyväksymässään lausunnossa. Se toteaa, että saatavilla olevilla varoilla olisi kehitettävä kansalaisyhteiskunnan ryhmien, erityisesti ydinlaitosten sijaintialueiden paikallisyhteisöjen, valmiuksia osallistua itsenäisesti hankkeisiin ja tutkimuksiin, joissa arvioidaan ydinjätehuollon osallistamis- ja avoimuuskäytäntöjä.

ETSK suosittaa, että jäsenvaltiot raportoivat avoimuustoimistaan sekä menettelyistään, joiden avulla suurta yleisöä osallistetaan radioaktiivisen jätteen käsittelyä koskevaan päätöksentekoprosessiin. ”Komitea kehottaa jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että radioaktiivisen jätteen käsittelyyn liittyen seurataan ympäristön, kansanterveyden ja sosioekonomisen tilanteen kehitystä ja julkaistaan säännöllisesti seurantatietoja”, totesi esittelijä Alena Mastantuono.

Jäsenvaltioiden olisi kannettava vastuunsa, jotta ydinjätteen käsittelystä aiheutuva taakka ei jää tulevien sukupolvien harteille, olipa kyse minkä luonteisesta, miten pitkäikäisestä ja minkä vaaraluokan jätteestä tahansa.

Koska suuri osa käytetystä ydinpolttoaineesta voidaan jälleenkäsitellä, halkeamiskelpoisia aineita olisi kierrätettävä, jolloin ydinlaitosten käyttöön tarvitaan vähemmän luonnonuraania. Jäsenvaltiot voisivat soveltaa kiertotalousstrategioita ja pitää näin huolen siitä, että käsiteltäväksi päätyy mahdollisimman vähän jätettä.

”Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että arvioissa käytöstäpoistokustannuksista sekä radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen käsittelykustannuksista otetaan huomioon kustannusten kasvaminen ajan mittaan ja että varatut varat riittävät kattamaan todelliset kustannukset”, sanoi yhteisesittelijä Christophe Quarez. (mp)

Geotermisen energian potentiaali on Euroopassa paljolti hyödyntämättä, ja Euroopan unionin olisi ryhdyttävä kiireellisiin toimiin geotermistä energiaa koskevan eurooppalaisen strategian hyväksymiseksi, jotta tämän energiamuodon tarjoamat edut saadaan otettua käyttöön.

ETSK otti lokakuun täysistunnossaan yksiselitteisen kannan energiaan. Komitea korostaa Zsolt Kükedin ja Thomas Kattnigin laatimassa lausunnossa, että geotermisellä energialla voi olla keskeinen rooli EU:n vihreässä siirtymässä, sillä sen tuotannon kasvihuonekaasupäästöt ovat erittäin alhaiset ja sen avulla voidaan vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja helpottaa hiilestä irtautumista.

”Geoterminen energia voi edistää hyödyllisellä tavalla EU:n vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteiden saavuttamista”, Kükedi totesi. ”Sen tarjoamia mahdollisuuksia ei hyödynnetä riittävästi, ja Euroopan komission olisikin välittömästi laadittava kattava strategia, jotta sen tarjoamat resurssit saataisiin käyttöön”, Kattnig totesi.

ETSK huomauttaa, että investoinnit geotermisiin voimalaitoksiin eivät onnistu ilman kansallisen tason taloudellista tukea. Erityisesti alkuinvestointien houkuttelemiseksi ja niihin liittyvien riskien vähentämiseksi tarvitaan julkista rahoitusta ja julkisia kannustimia.

On myös tärkeää huomata, että energiapolitiikan tai -rahoituksen muutokset voivat heikentää geotermisen energian hankkeiden taloudellista houkuttavuutta.

Geotermisten voimaloiden rakentamiseen liittyy riskejä, ja ne on kartoitettava tarkasti, etenkin ympäristövaikutusten osalta. Tästä syystä on olennaisen tärkeää toteuttaa tämä prosessi yhdessä paikallisyhteisöjen kanssa, jotta sille saataisiin laajempi hyväksyntä.

Geotermisen energian ympäristö- ja ilmastohyödyt ovat kuitenkin riskejä suuremmat, sillä geoterminen energia on maankäytön, resurssien käytön ja tuontiriippuvuuden vähentämisen kannalta yksi parhaimmista uusiutuvista energialähteistä. (mp)

ETSK kehottaa Euroopan unionia lisäämään investointejaan turvallisiin yhteyksiin, häiriönsietokykyiseen infrastruktuuriin ja kestäviin toimitusketjuihin sen varmistamiseksi, että se pysyy kilpailukykyisenä nopeasti kehittyvällä yleiskäyttöisen tekoälyn alalla. Nämä toimenpiteet ovat olennaisia, jotta voidaan maksimoida generatiivisen tekoälyn hyödyt eurooppalaisten arvojen, tarpeiden ja perusoikeuksien mukaisesti.

ETSK korostaa yleiskäyttöisen tekoälyn keskeisiin näkökohtiin keskittyvässä valmistelevassa lausunnossaan aiheesta Tekoälysäädöksen jälkeiset toimet, että tekoälyn dynaamisuus ja monimutkaisuus edellyttävät EU:n tekoälysäädöksen jatkuvaa päivittämistä. Vaikka yleiskäyttöiset tekoälymallit ovat suurelta osin teknisiä ja niitä sovelletaan pääasiassa yritysten välisessä ympäristössä, niiden välillisiä vaikutuksia työntekijöihin ja kuluttajiin ei voida jättää huomiotta.

”On erittäin tärkeää, että meillä Euroopassa käytetty tekoäly pohjautuu eurooppalaisiin arvoihin. Tämä tarkoittaa tietenkin oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia, mutta myös avoimuutta, uskottavuutta ja luotettavuutta. Nämä ovat keskeisiä tekijöitä, joiden ansiosta tekoälyjärjestelmät voivat toimia ihmisten hyväksi”, totesi Euroopan komission ja EU:n neuvoston puheenjohtajavaltion Unkarin pyytämän lausunnon esittelijä Sandra Parthie.

ETSK kannattaa tekoälysäädöstä, mutta korostaa, että sitä on seurattava tiiviisti ja mukautettava, jos asetus vaikuttaa tukahduttavan tekoälyyn keskittyvien EU:n yritysten innovatiivisuuden. Näin voi käydä silloin, kun on epävarmaa, miten asetusta olisi sovellettava, tai jos se osoittautuu liian monimutkaiseksi ja ajaa sijoittajia ja innovoijia pois Euroopan markkinoilta.

Jotta voidaan hillitä EU:n ulkopuolisten suurten digitaalialan yritysten voimakasta määräävää asemaa EU:n markkinoilla, ETSK on kehottanut ottamaan käyttöön EU:n kilpailupolitiikan välineitä ja puuttumaan kaikkeen kriittiseen käyttäytymiseen tai EU:n normien noudattamatta jättämiseen.

EU:n ja sen jäsenvaltioiden on investoitava innovointiin, jotta voidaan rakentaa vahvoja verkostoja tekoälytuotteiden luomista ja parantamista varten ja lisätä tekoälyn ihmisille ja taloudelle tuomia hyötyjä. Jos yleiskäyttöistä tekoälyä ei kehitetä eikä käytetä Euroopassa, eurooppalaisten yritysten kilpailukyky saattaa heikentyä ja se saattaa sitä kautta johtaa myynnin vähenemiseen, työpaikkojen menetykseen, talouden pysähtymiseen ja köyhyyteen.

”Meillä on erittäin hyviä yrityksiä ja tutkijoita ja käytössämme on maailman johtavia tutkimuslaitoksia. Meidän on edistettävä niitä paljon enemmän kuin nykyisin. Meidän on houkuteltava lahjakkuuksia ja tehtävä Euroopasta houkutteleva paikka heidän urilleen. Meidän on kehitettävä Euroopassa valmistettu tekoäly”, Parthie totesi lopuksi. (ll)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) järjesti 17.–18. lokakuuta keskeisen vuotuisen viestintätapahtumansa Connect EU -seminaarin, joka kokoaa yhteen kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tiedottajia. Tämänvuotisen tapahtuman aiheena oli ”Journalismi demokratian linnakkeena: miten auttaa sitä selviytymään ja menestymään”, ja seminaarissa käsiteltiin tiedotusvälineiden nykytilannetta ja niiden asemaa yhteiskunnassa. Siinä tuotiin esiin, että toimittajiin kohdistuu yhä enemmän painetta sellaisten hallitusten ja yksityisten toimijoiden taholta, jotka pyrkivät rajoittamaan tiedotusvälineiden vapautta. Tavanomaisten esteiden lisäksi haasteena on myös generatiivisen tekoälyn käytön yleistyminen: tekoälystä on hyötyä, mutta se on uhka journalismin taloudelliselle perustalle.

”Mikä on totuus? Tämä ikuisuuskysymys on tekoälyn myötä noussut jälleen esiin, kun valeuutiset, salaliittoteoriat ja autoritaariset hallitukset vievät järjestelmällisesti pohjaa tietojen paikkansapitävyydeltä sekä tietopohjaiselta ja kunnioittavalta keskustelulta. Nyt on juuri oikea aika kokoontua yhteen ja käsitellä kysymyksiä ja etsiä vastauksia, jotka yhdistävät meitä EU:ssa”, ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke totesi.

”Kukapa olisi 20 vuotta sitten osannut ennustaa, että vuonna 2024 useimmat meistä eivät enää lue aamukahvilla sanomalehteä vaan selaavat älypuhelimiaan lukeakseen uutisia uutissivustoilta ja yhä useammin sosiaalisesta mediasta”, sanoi viestinnästä vastaava ETSK:n varapuheenjohtaja Aurel Laurenùiu Plosceanu. ”Uusien haasteiden lisäksi myös vanhat ongelmat kaipaavat yhä ratkaisua. Toimittajat kamppailevat edelleen vanhojen vihollistensa kanssa, olipa kyse sitten sensuurista, tiedotusvälineiden epäselvistä omistussuhteista, riittämättömästä rahoituksesta, tiedotusvälineiden kannalta haitallisesta lainsäädännöstä tai monista muista.”

Euroopan journalistiliiton pääsihteeri Ricardo Gutiérrez korosti, että toimittajien työtä olisi pidettävä ”julkisena palveluna” tai ”julkishyödykkeenä”, jota uhkaavat taloudelliset ongelmat, häirintätarkoituksessa nostetut kanteet (SLAPP-kanteet) ja suora väkivalta (14 toimittajaa on saanut EU:ssa surmansa vuoden 2015 jälkeen).

”Toimittajan ammatista on tulossa vaarallisempi kuin koskaan”, eurooppalaisen demokratiarahaston pääjohtaja Jerzy Pomianowski totesi ja viittasi toimittajien vainoon Valko-Venäjällä. Valkovenäläinen elokuvantekijä, aktivisti ja toimittaja Andrei Gnyot, joka on tällä hetkellä kotiarestissa Belgradissa ja jota uhkaa luovutus kotimaahansa, sanoi videoviestissään, että suurin uhka journalismille on ”raakaan voimaan perustuva pyrkimys tuhota totuus ja säädyllisyys”. Hanna Ljubakova, joka on niin ikään valkovenäläinen toimittaja ja joka on tuomittu poissa olevana 10 vuoden vankeusrangaistukseen, taas kertoi, että Valko-Venäjän vankiloissa on 33 toimittajaa ja että pelkästään hänen somekanavansa seuraamisesta saattaa saada vankeutta.

Pitkän uran tehnyt toimittaja, riippumaton neuvonantaja, mediatutkija ja Euroopan yleisradioliiton (EBU) raportin ”Trusted Journalism in the Age of Generative AI” pääasiallinen laatija Alexandra Borchardt esitti omien sanojensa mukaan ”provokatiivisen” väitteen, että ”journalismi ja generatiivinen tekoäly ovat ristiriidassa keskenään, koska journalismissa on kyse faktoista ja generatiivinen tekoäly taas laskee todennäköisyyksiä, joten siinä ei ole kyse faktoista”. ”Siksi tekoälyn kohdalla tarvitaan faktantarkistusta”, hän totesi pääpuheenvuorossaan ”Luotettava tieto generatiivisen tekoälyn aikakaudella”.

Borchardt varoitti tiedotusvälineitä ”digitaalisesta kahtiajaosta”, jossa osa ihmisistä suhtautuu tekoälyaikaan suopeasti ja muut taas vastustavat sitä. Jos tiedotusvälineet eivät kykene mukautumaan, ne saattavat hävitä tekoälyn käyttöä koskevan kamppailun, jossa on kyse ajan hermolla pysymisestä ja yleisön tavoittamisesta. Generatiivinen tekoäly aiheuttaa tiedotusvälineille muun muassa sellaisia haasteita kuin toimittajien näkyvyyden heikentyminen tekoälypohjaisessa liiketoimintamallissa ja sisällön puutteellinen hallinta.

Tekoäly pystyy tuottamaan valtavia määriä tietoa, ja tämä tietotulva saattaa johtaa yleisön liialliseen kuormittumiseen. ”Haluavatko nuoret ryhtyä toimittajiksi, jos se tarkoittaa sitä, että he joutuvat kilpailemaan tekoälyn kanssa?” Borchardt kysyi. (ll)