ETSK info

ETSK:n puheenjohtajan Christa Schwengin kannanotto

Olen tyytyväinen Euroopan komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston allekirjoittamaan yhteiseen julistukseen Euroopan tulevaisuutta käsittelevästä konferenssista. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on kutsuttu mukaan tarkkailijaksi, ja komitea odottaa voivansa antaa aktiivisen panoksen keskusteluihin.

Olen ilahtunut siitä, että järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan tärkeä rooli ja osallisuus konferenssissa on vahvistettu. ETSK on iloinen päästessään valmistelemaan merkittävää ja arvokasta panosta tiiviissä yhteistyössä komitean jäsenten edustamien satojen organisaatioiden kanssa. Olemme valmiita antamaan ruohonjuuritasolta kumpuavan asiantuntemuksemme käyttöön pyrittäessä välittämään uutta, vakuuttavaa sanomaa EU:sta.

Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden Euroopan unionin yhteiskunnille. Yritykset, työntekijät, maataloustuottajat, kuluttajat ja kansalaisjärjestöt voivat vihdoinkin osallistua järjestelmällisesti EU:n tulevien toimintapolitiikkojen muotoiluun ja pääsevät vaikuttamaan siihen. Tämä on kipeästi tarpeen, jotta nämä toimijat kokevat Euroopan unionin omakseen. Tavoitteena on ohjata unionin tulevaisuutta siihen suuntaan, että EU nousee covid-19-kriisistä entistäkin vahvempana, ja tavoitteen saavuttaminen edellyttää aktiivista toimintaa yhdessä kansalaisten ja muiden, kaikkia eri elämänalueita edustavien sidosryhmien kanssa.

Pandemian vuoksi keskustelu Euroopan tulevaisuudesta ja haasteista on tärkeämpää ja kiireellisempää kuin koskaan aikaisemmin. Meidän on otettava kriisistä opiksi ja jatkettava pohdintoja siitä, miten yhteiskuntiemme ja talouksiemme selviytymis- ja palautumiskykyä voidaan parantaa. Keskeisiin aiheisiin voisi lisäksi kuulua erityisesti visio sellaisesta covid-19-kriisin jälkeisestä selviytymiskykyisestä Euroopasta, jonka talous kukoistaa, joka on sosiaalisesti osallistava ja taloudellisesti kestävällä pohjalla ja joka tarjoaa vastauksen siihen, miten sovittaa yhteen kansallinen suvereniteetti ja tarve löytää yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja.

Kun Eurooppaa rakennetaan uudelleen pandemian jälkeen, sen on tarjottava tilaisuus tehdä tämä demokraattisen osallistumisen uudelta perustalta. Olisi valtava erehdys, jos niin monien tulevaisuus olisi niin harvojen käsissä, oli vuoden 2021 ETSK:n kansalaisyhteiskuntapäivillä kuultu sanoma.

ETSK:n kansalaisyhteiskuntapäivät järjestettiin 1.–5. maaliskuuta otsikolla ”Euroopan kansalaisten tulevaisuuden turvaava kestävä elpyminen”. Viisipäiväiseen tapahtumaan kuului vuorovaikutteisia internetkeskusteluja, joihin osallistui 1 400 ihmistä aina Afrikasta, Aasiasta sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikasta asti.

Puhujat näkivät pandemiassa jotain hyvääkin, vaikka Euroopan tulevaisuutta käsittelevää konferenssia oli jouduttu lykkäämään. Se on nimittäin tuonut kansalaisyhteiskunnan organisaatiot valokeilaan valtavan kriisin kanssa kamppailevien valtioiden tukena ja turvana. Eikö tämä ole paras mahdollinen osoitus tarpeesta varata kansalaisyhteiskunnalle paikka pöydästä, jonka ääressä päätetään Euroopan tulevaisuudesta?

”Olen tyytyväinen, että komissio pitää tärkeänä kansalaisten osallistumista Euroopan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin”, sanoi ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng. ”Voitte luottaa siihen, että komitea antaa merkittävän panoksen keskusteluihin, ottaa työntekijät, työnantajat ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan mukaan toimimaan mielipidevaikuttajina ja lähettiläinä ja vie keskustelun jäsentemme taustaorganisaatioihin.”

Nuoriso-organisaatioiden johtava rooli työpajaseminaareissa oli tehnyt vaikutuksen tapahtuman toisena järjestäjänä olleen yhteysryhmän toiseen puheenjohtajaan Brikena Xhomaqiin. Hän kutsui tapahtuman päätössanoissaan ”kaikkia hyväksymään sukupolvien välisen solidaarisuuden yhteiseksi periaatteekseen työssään tulevaisuuden turvaavan kestävän elpymisen hyväksi Euroopassa”.

Tapahtuman kahdeksasta työpajaseminaarista saatiin evästystä matkalle kohti eurooppalaisille parempaa tulevaisuutta. Niissä korostui muun muassa tarve

• vahvistaa välittäjäorganisaatioita (kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, puolueet, ammattiliitot jne.), tehostaa kansalaiskasvatusta ja digitaalista koulutusta ja perustaa päätösvaltaa käyttäviä kansalaiskokouksia.
• lisätä tietoisuutta yhteisötaloudesta toteutuskelpoisena liiketoimintamallina, kun tähtäimessä on kestäväpohjainen elpyminen, joka menee voiton pyyntiä pidemmälle ja jonka avulla pystytään puuttumaan eriarvoisuuteen ja ilmastonmuutokseen, elpymissuunnitelmasta ja Next Generation EU -elpymisvälineestä tarkoitukseen osoitetuin varoin.
• investoida kulttuuriin ja koulutukseen keinoina rakentaa Euroopalle paremmin iskuja kestävää tulevaisuutta. Investoinnit kovaan infrastruktuuriin eivät riitä. Ihmiset pitää asettaa elpymisessä keskeiseen asemaan.
• vapauttaa yleiset perustulo- ja työtakuujärjestelmät politisoinnista ja tutkia niitä perusteellisemmin järkevänä vaihtoehtona, joka on hyväksi ihmisille ja planeetallemme. 
• antaa nuorille mahdollisuus osallistua mielekkäällä tavalla uudistusten toteuttamiseen ja pysyä toiminnassa mukana kaikkialla Euroopassa sekä saada äänensä kuuluviin paitsi nuorisoon liittyvistä kysymyksistä myös muilla politiikan aloilla.
• huolehtia siitä, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelma edistää tehokkaammin köyhyyden, epäoikeudenmukaisuuden ja sukupuolten epätasa-arvon poistamista.
• vauhdittaa rakennusten perusparantamista Euroopassa valveuttamalla asiaan liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista ja aktivoimalla sellaisia kansalaisyhteiskunnan ryhmiä kuin rakennusten omistajat ja arkkitehdit, jotta Euroopan rakennusten perusparannusaallon tavoitteet saavutetaan.
• kytkeä kansalaisyhteiskunnan organisaatiot tiiviisti mukaan kansallisten elpymissuunnitelmien toteuttamiseen, jotta käännetään valmisteluvaiheessa ilmennyt suuntaus, jossa osallistuminen oli rajallista. Päättäjien on ymmärrettävä vapaaehtoistoiminnan arvo – ei pelkästään tehtyjen tuntien määrällä mitattuna vaan eurooppalaisten arvojen ilmentymänä ja käänteentekevänä esimerkkinä muille yhteiskunnasta, joka perustuu yhteisvastuuseen, osallisuuteen ja demokratian periaatteisiin ja jollaisena tahdomme Euroopan nähdä.

Kansalaisyhteiskuntapäivien päätelmät julkaistaan piakkoin kokonaisuudessaan ETSK:n verkkosivuilla. (dm)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti uuteen muuttoliike- ja turvapaikkasopimukseen mutta katsoo, että siinä esitettyjä ehdotuksia on vaikea toteuttaa eikä niitä voida pitää selvänä askeleena kohti EU:n yhteistä joustavaa ja tulevaisuuteen suuntautuvaa muuttoliike- ja turvapaikkastrategiaa. ETSK analysoi kahdessa lausunnossaan useita turvapaikka-asioiden hallintaa ja turvapaikkamenettelyjä koskevia asetusehdotuksia ja toteaa, ettei uudella sopimuksella välttämättä pystytä varmistamaan turvapaikkahakemusten oikeudenmukaista ja tehokasta käsittelyä.

Itse asiassa ensimmäisille maahantulomaille lankeava vastuu ja niille aiheutuvat haitat vain lisääntyvät, sillä ehdotettu yhteisvastuumekanismi, jonka avulla on tarkoitus säännellä muuttovirtojen hallintaa rajoilla, perustuu oletettuun vapaaehtoiseen yhteisvastuuseen.

Tämä tarkoittaa sitä, että ehdotetun mekanismin mukaan jäsenvaltiot voivat valita, haluavatko ne osallistua EU:n alueella laittomasti oleskelevien henkilöiden sisäisiin siirtoihin vai palauttamisen tukijärjestelyihin. Sopimuksessa ei kuitenkaan esitetä jäsenvaltioille kannustimia osallistua mekanismiin, eikä siinä aseteta selkeitä kriteerejä sille, miten suuri kunkin maan antaman panoksen pitäisi olla.

Lisäksi sopimukseen liittyvät uudet ennakkoseulontaa ja rajavalvontaa koskevat ehdotukset ovat omiaan johtamaan monimutkaisiin ja pitkäkestoisiin menettelyihin EU:n ulkorajoilla ja saattavat yhdessä uuden mekanismin kanssa muuttaa ensimmäiset maahantulomaat suuriksi lähtöä odottavien henkilöiden ”säilöiksi” tai säilöönottokeskuksiksi. Tämä lisää ihmisoikeusloukkauksien riskiä ja vastaanottaviin yhteisöihin kohdistuvaa painetta.

”Komitea on tyytyväinen siihen, että sopimuksen yhteydessä ehdotetuissa asetuksissa vedotaan yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatteisiin, mutta ensimmäisten maahantulovaltioiden yhteisvastuuvelvoitteet ovat kohtuuttomia”, turvapaikka-asioiden hallintaa käsittelevän lausunnon esittelijä Dimitris Dimitriadis toteaa.

Turvapaikkamenettelyistä annetun lausunnon esittelijä Panagiotis Gkofas taas pelkää, että ehdotetut asetukset aiheuttavat viime kädessä valtavan taakan Etelä-Euroopassa sijaitseville jäsenvaltioille ja ”niiden on lopulta käytännössä pakko hylätä lukuisia turvapaikkahakemuksia, vaikka ne täyttäisivät turvapaikan myöntämisen perusteet, jotta ei jouduttaisi pitämään yhä suurempia ihmisjoukkoja epäinhimillisissä olosuhteissa”.

”Väistämätön seuraus on se, että asetuksia ei pystytä soveltamaan eikä niillä saavuteta tavoiteltua tulosta”, Gkofas toteaa. (ll)

Digitaalista rahoitusta on ryhdyttävä sääntelemään kiireellisesti, ja Euroopan komissio on näin tehdessään oikealla tiellä. Tämä on keskeinen viesti ETSK:n helmikuun täysistunnossaan antamissa kolmessa lausunnossa, joissa komitea ilmaisee tukensa digitaalisen rahoituksen alan sääntelyä koskeville komission uusimmille ehdotuksille.

Lausunnossa, jonka ovat laatineet Petru Sorin Dandea ja Jörg Frank von Fürstenwerth, komitea kannattaa komission ehdotusta digitaalista rahoitusta koskevasta strategiasta ja painottaa, että digitalisaatiosta EU:n rahoitusalalle aiheutuviin merkittäviin haasteisiin on puututtava rivakasti. Digitalisaatio tarjoaa huomattavia mahdollisuuksia, mutta siihen liittyy myös riskejä, joita ei voida väheksyä ja jotka edellyttävät pikaisia toimia.

Vastaavanlainen näkemys esitetään myös Giuseppe Guerinin laatimassa lausunnossa. Siinä ETSK ilmaisee tukensa komission kahdelle aloitteelle, jotka koskevat kryptovarojen markkinoita ja hajautetun tilikirjan teknologiaan perustuvien markkinainfrastruktuurien pilottijärjestelmää. Toimenpiteet tällä alalla ovat kiireellisiä, jotta tälle yhä laajemmin ja useammin käytetylle teknologialle, joka myös kehittyy jatkuvasti ja muuttuu nopeasti, saadaan yhtenäinen sääntelykehys.

Lisäksi komitea kannattaa Antonio García del Riegon laatimassa lausunnossa komission ehdotusta digitaalisesta häiriönsietokyvystä (Digital Operational Resilience Act, DORA), sillä sen tavoitteena on tuoda oikeudellista selkeyttä tieto- ja viestintätekniikan (TVT) riskejä koskeviin säännöksiin, vähentää sääntelyn monimutkaisuutta, luoda yhteiset standardit TVT-riskien lieventämiseksi ja edistää yhdenmukaistettua valvontamallia. Samalla sillä pyritään myös tarjoamaan oikeusvarmuutta ja tarvittavia suojatoimia rahoitusyrityksille ja TVT-palvelujen tarjoajille. (mp)

Kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat olisivat tehokkaampia ja tuloksekkaampia, jos kansalaisyhteiskunnan organisaatiot pääsisivät osallistumaan niihin nykyistä ripeämmin ja kattavammin. Tämä on ETSK:n helmikuun täysistunnossa annetun päätöslauselman Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistuminen kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin – mikä toimii ja mitä ei? keskeinen sanoma. Päätöslauselma esiteltiin täysistunnossa ETSK:n puheenjohtajan Christa Schwengin ja budjetista ja hallinnosta vastaavan komission jäsenen Johannes Hahnin kanssa käydyn keskustelun yhteydessä.

Christa Schweng kommentoi esitettyjä tuloksia seuraavasti: ”Päätöslauselmassa analysoidaan moninaisia taloudellisia ja sosiaalisia näkökohtia, ja voimme sen pohjalta lähettää vahvan viestin siitä, että järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistuminen on ratkaisevan tärkeää. Elpymissuunnitelmien on oltava tuloksekkaita, jotta ne todella tukevat toipumista nykyisestä kriisistä sekä reilua ja oikeudenmukaista vihreää ja digitaalista siirtymää. Kunhan varat on saatu käyttöön, ETSK:n jäsenillä on hyvät edellytykset arvioida, hyödynnetäänkö niitä tehokkaasti ja pääsevätkö tukea tarvitsevat yritykset, työntekijät ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot hyötymään niistä.”

Johannes Hahn puolestaan totesi, että asiasta on annettu sääntöjä ja komissio vaatii edelleen, että sidosryhmät otetaan mukaan uudistusprosesseihin: ”Elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevassa asetuksessa kannustetaan laaja-alaisiin kuulemisiin, tiiviiseen vuorovaikutukseen ja viestintään alue- ja paikallisviranomaisten kanssa kaikissa täytäntöönpanon vaiheissa. Näin suunnitelmat todella koetaan omaksi, mikä helpottaa niiden täytäntöönpanon onnistumista. Jäsenvaltioiden on erityisesti tehtävä komissiolle selkoa siitä, miten kansalaisyhteiskunnan edustajien panos on otettu suunnitelmissa huomioon.”

Päätöslauselman ovat laatineet ETSK:n jäsenet Gonçalo Lobo Xavier (työnantajat-ryhmä), Javier Doz Orrit (työntekijät-ryhmä) ja Luca Jahier (moninainen Eurooppa -ryhmä). He koordinoivat 27 kolmijäsenisen valtuuskunnan työtä. Valtuuskunnat seuraavat järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistumista kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien laatimiseen, täytäntöönpanoon ja arviointiin. (mp, na)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kannattaa laajalti komission lainsäädäntöehdotuksia tehokkaammasta ja oikeudenmukaisemmasta verotuksesta ja antaa kiitosta niiden sisältämästä, maailmanlaajuista koordinointia koskevasta tavoitteesta.

Täysistunnossa 24. helmikuuta antamassaan lausunnossa ETSK lupaa varauksettoman tukensa Oikeudenmukaista ja yksinkertaista verotusta koskevalle Euroopan komission säädöspaketille. Lausunnon esittelijä Krister Andersson toteaa, että kyseiset ehdotukset olisi sovitettava yhteen veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskevan osallistavan kehyksen puitteissa OECD:ssä käytävien maailmanlaajuisten keskustelujen kanssa. ”Tämä on keskeisen tärkeää, jotta saavutetaan globaali yhteisymmärrys ja vältetään yksipuolinen toiminta”, hän sanoi.

ETSK on samaa mieltä siitä, että oikeudenmukaisen ja tehokkaan verotuksen tavoitteen saavuttaminen on entistäkin tärkeämpää covid-19-kriisin jälkimainingeissa. Lausunnossaan komitea esittää näkemyksensä sellaisista keskeisistä aiheista kuin verotusalan hyvä hallintotapa EU:ssa, veropetosten ja veronkierron torjunta, verotukseen liittyvät raportointivaatimukset, rahoituspalvelujen alv-kohtelu ja digitaalisiin alustoihin sovellettavat verotusta ja työntekoa koskevat säännöt. ETSK ehdottaa muun muassa eurooppalaisen sopimuksen luomista veropetosten, veronkierron ja verojen välttelyn sekä rahanpesun torjumiseksi tehokkaasti. (na)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on esittänyt kantansa EU:n vuoden 2021 talouden painopisteistä. Se on tyytyväinen toimiin, joita Euroopan komission ehdottamassa strategiassa yksilöidään covid-19-pandemian haasteisiin vastaamiseksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman yhteydessä, mutta on pettynyt siihen, että strategiassa kiinnitetään liian vähän huomiota sosiaalisiin kysymyksiin. Komitea myös varoittaa tukitoimenpiteiden asteittaisesta lakkauttamisesta liian varhaisessa vaiheessa ja kannattaa sellaisten uusien finanssipoliittisten sääntöjen laatimista, joissa otetaan huomioon pandemian jälkeiset sosiaaliset ja taloudelliset realiteetit.

ETSK on pettynyt siihen, että komission ehdottamassa talousstrategiassa, jota tänä vuonna täydennettiin elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoa koskevilla ohjeilla, kiinnitetään vain vähän huomiota sosiaalisiin kysymyksiin. Tämä lähestymistapa ei johda Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin johdonmukaiseen ja kauan odotettuun täytäntöönpanoon. Lisäksi se vaarantaa oikeudenmukaisen siirtymän kohti vihreää ja digitaalista taloutta. ETSK toteaa, että siirtymä ei saa johtaa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen lisääntymiseen entisestään.

Tämä huoli ilmenee ETSK:n 24. helmikuuta antamasta lausunnosta Vuotuinen kestävän kasvun strategia 2021.

Lausunnon esittelijä Krzysztof Balon totesi: ”On ratkaisevan tärkeää varmistaa talouden elpymisen hyötyjen tasapainoinen jakautuminen, mikä paitsi parantaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta myös vakauttaa kysyntää talouden elpymisen ennakkoedellytyksenä.” (na)

Rakennusten perusparannusaaltoa koskeva eurooppalainen strategia on ehdottoman välttämätön ja Euroopan unionin ja sen kansalaisten kannalta tarpeellinen. Helmikuun täysistunnossa antamassaan lausunnossa, jonka olivat laatineet Pierre Jean Coulon ja Laurențiu Plosceanu, ETSK kannattaa rakennusten kunnostamista koskevaa Euroopan komission ehdotusta, jossa tavoitteena ovat rakennusten viherryttäminen, työpaikkojen luominen ja elämänlaadun parantaminen.

Koska rakennusten osuus Euroopan unionin kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia, asuin- ja muissa rakennuksissa toteutettava, Euroopan unionin vauhdittama perusparannusaaltoaloite on ehdottoman välttämätön. Strategia on osa pitkän aikavälin julkista investointitoimintaa, kestävää kehitystä, terveyden suojelua (myös asbestityöt remonttien yhteydessä), vihreää siirtymää ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tosiasiallista täytäntöönpanoa koskevaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa kestävyysperiaatteiden mukaisen ja kohtuuhintaisen asumisen alalla.

Käydyssä keskustelussa Pierre Jean Coulon korosti, että ”perusparannusaaltostrategiasta on kolminkertaista hyötyä Euroopan unionille: ilmastolle, talouden elpymiselle paikallistasolla luotujen työpaikkojen ansiosta sekä pandemian ja energiaköyhyyden torjumiselle ja kestäväpohjaisen asumisen edistämiselle kaikkien, myös haavoittuvassa asemassa olevien, hyödyksi.

Laurențiu Plosceanu oli samoilla linjoilla todetessaan, että ”strategian on tuotava Euroopan unioni lähemmäs kansalaisia siellä, missä nämä asuvat. Komitea tukee strategiaa ja edistää sitä osaltaan aktiivisesti pohdinnoillaan ja ehdotuksillaan. Aluksi järjestetään asianmukainen tiedotuskampanja olemassa olevista perusparannusohjelmista ja mahdollisuuksista hyödyntää niitä.” (mp)

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva toimintasuunnitelma, palkkauksen läpinäkyvyys ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia 2021–2030

Odotamme kiinnostuneina mahdollisuutta käsitellä Euroopan komission kolmea keskeistä aloitetta: tiedonanto Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevasta toimintasuunnitelmasta, ehdotus direktiiviksi miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamisen lujittamisesta palkkauksen läpinäkyvyyden ja täytäntöönpanomekanismien avulla ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia 2021–2030.

Eurooppa edustaa maailman tasa-arvoisinta yhteiskuntaa, sillä on korkeatasoisimmat vaatimukset työolojen ja -ehtojen alalla, ja sosiaalinen suojelu on Euroopassa laaja-alaista. Vahva sosiaalinen Eurooppa on perusta kansalaisten vauraudelle ja hyvinvoinnille sekä kilpailukykyiselle, kestävälle, vihreälle ja digitaaliselle taloudelle, joka perustuu ammattitaitoiseen ja innovatiiviseen työvoimaan.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on täysin sitoutunut tukemaan EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita nyt kun kaikkien – sekä päättäjien että kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien – on yhdistettävä voimansa, jotta Eurooppa pystyy toipumaan pandemiasta ja jotta siitä voi tulla tulevaisuudessa entistä vahvempi ja kestokykyisempi, samalla kun hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla vihreää ja digitaalista siirtymää ja pidetään huolta siitä, että ketään ei jätetä jälkeen.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea pyrkii antamaan komission uusiin aloitteisiin merkittävän panoksen, joka heijastaa EU:n kaikkien 27 jäsenvaltion työnantajia, työntekijöitä ja kansalaisyhteiskunnan muita sidosryhmiä edustavien komitean jäsenten yhteistä kantaa. ETSK laatii päätöslauselman, joka on tarkoitus hyväksyä huhtikuun täysistunnossa ja joka on sen panos Portossa toukokuussa 2021 järjestettävään sosiaalialan huippukokoukseen. Komitea aikoo myös laatia lausunnot palkkauksen läpinäkyvyyttä koskevasta direktiiviehdotuksesta ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta strategiasta.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) puheenjohtaja Christa Schweng ja ”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” ‑jaoston (SOC) puheenjohtaja
Laurenţiu Plosceanu.