ETSK info

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on kehottanut Euroopan parlamenttia, EU:n neuvostoa ja jäsenvaltioita muuttamaan kiireellisesti vuodelta 1976 peräisin olevaa, Euroopan parlamentin vaaleja koskevaa säädöstä siten, että kaikilla vammaisilla Euroopan unionin (EU) kansalaisilla on todellinen äänioikeus Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2024.

ETSK totesi 2. joulukuuta antamassaan lausunnossa Tarve taata vammaisille henkilöille todelliset oikeudet äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa, että säädöstekstissä on selkeytettävä vaalien yleisyyden, salaisuuden ja välittömyyden periaatteita.

Tämä lopettaisi vammaisten äänestäjien syrjinnän, joka liittyy eri jäsenvaltioissa voimassa oleviin sääntöihin tai järjestelyihin, jotka vaihtelevat huomattavasti maasta toiseen. Näin voitaisiin myös poistaa Euroopassa nykyisin ilmenevät oikeudelliset ja tekniset esteet, joiden vuoksi miljoonat ihmiset eivät voi käyttää äänioikeuttaan.

Lausunto on jatkoa ETSK:n tiedonannolle, jonka mukaan yksikään EU-maa ei pystynyt näiden esteiden vuoksi takaamaan, että kaikki voivat todellisuudessa osallistua vaaleihin.

Kaksi kuukautta ennen vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaaleja julkaistun tiedonannon tulokset vahvistettiin myöhemmin tiedotusvälineiden ja kansalaisjärjestöjen vaaliraporteissa.

”ETSK katsoo, ettei tällaista syrjintää voida hyväksyä ja että se on vastoin EU:n perusarvoja, perussopimuksia ja merkittäviä kansainvälisiä oikeudellisia ja poliittisia asiakirjoja”, sanoi sekä tiedonannon että lausunnon esittelijä Krzysztof Pater.

”Vaatimuksemme koskee kaikkien ihmisten yhtäläisten oikeuksien periaatetta. Miten on mahdollista, että 21. vuosisadalla miljoonat vammaiset EU:n kansalaiset eivät voi käyttää äänioikeuttaan eivätkä päätöksentekijät tee juurikaan mitään asian muuttamiseksi? Tämä on keskeinen kysymys EU:n demokratian kannalta. Ennen kaikkea kyse on ihmisarvosta”, korosti Pater.

ETSK katsoo, että vammaisia EU-kansalaisia syrjivät käytännöt voidaan nopeasti poistaa muuttamalla vaalisäädöstä siten, että EU-maiden on pantava täytäntöön normit, joilla taataan näille henkilöille todellinen äänioikeus.

Yhtenä vaatimuksena on lisätä määräys, jonka mukaan yhdeltäkään EU:n kansalaiselta ei voida evätä äänioikeutta Euroopan parlamentin vaaleissa vammaisuuden tai terveydentilan vuoksi kansallisen lainsäädännön perusteella.

Normeissa on todettava selkeästi, että välittömyyden ja salaisuuden periaatteet merkitsevät sitä, että kaikkien vammaisten henkilöiden on voitava toimintarajoitteesta riippumatta äänestää ilman avustajaa ja salaisesti. (ll)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) puheenjohtajan Christa Schwengin ja ETSK:n brexit-seurantaryhmän puheenjohtajan Jack O’Connorin yhteinen lausuma

Onnittelut Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan neuvottelijoille onnistumisesta erittäin monimutkaisissa ja vaikeissa neuvotteluissa kauppasopimuksesta, joka on ratkaisevan tärkeä sekä briteille että kaikille eurooppalaisille.

ETSK on nyt valmis luomaan mahdollisimman laajasti yhteyksiä Britannian kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Ensinnäkin on suuri helpotus, että pitkien ja monimutkaisten neuvottelujen jälkeen EU ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus onnistuivat lopulta viime hetkellä laatimaan kumppanuussopimuksen.

Yhdistyneen kuningaskunnan päätettyä jättää Euroopan unionin 31. tammikuuta 2020 oltuaan sen jäsenenä 47 vuotta oli äärimmäisen tärkeää saada tietää, miten niiden suhteita hoidetaan jatkossa.

Kumppanuussopimus on perusta, jolle EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan suhteet tulevaisuudessa rakentuvat.

ETSK:n puolesta onnittelemme lämpimästi EU:n pääneuvottelijaa Michel Barnier’ta ja hänen ryhmäänsä, jotka työskentelivät ehdottoman ammattimaisesti, sinnikkäästi, asiantuntevasti ja periksi antamatta yhtenäisen eurooppalaisen rintaman säilyttämiseksi.

Haluamme luonnollisesti esittää onnittelumme myös Yhdistyneen kuningaskunnan valtuuskunnalle, joka on tehnyt menestyksekkäästi työtä sopimuksen solmimiseksi. Olemme tietoisia siitä, että se ei ollut lainkaan helppoa.

Vuoden 2021 tammikuun ensimmäisestä päivästä lähtien yritykset, työntekijät ja kansalaiset kanaalin kummallakin puolella ovat nyt pystyneet tietämään, mihin varautua. Kumppanuussopimus tuo varmuutta, joka on keskeinen osatekijä, jotta yritykset voivat suunnitella investointejaan ja jotta työntekijät voivat päättää työskentelypaikastaan ja kansalaiset asuinpaikastaan.

ETSK on seurannut brexit-neuvotteluja tiiviisti muun muassa perustamansa seurantaryhmän välityksellä.

Komitea keskittyy pyrkimään unionin muiden toimielinten ja keskeisten sidosryhmien kanssa tehtävän yhteistyön optimoimiseen ja mahdollisimman laajojen yhteyksien luomiseen Britannian kansalaisyhteiskunnan kanssa. Uskomme entistä vakaammin, että tämän on oltava ETSK:n tehtävä tulevina vuosina.

Christa Schweng

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) puheenjohtaja

Jack O'Connor

ETSK:n brexit-seurantaryhmän puheenjohtaja

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että 10. joulukuuta 2020 EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyivät monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027. EU:n talousarviota ja elpymisrahastoa sekä oikeusvaltiomekanismia koskevassa kompromississa otetaan huomioon ETSK:n aloitteellinen ja kattava kanta EU:n kunnianhimoisemman monivuotisen rahoituskehyksen puolesta.

Tukemalla Euroopan elvyttämistä ja auttamalla rakentamaan vahvempaa, vihreämpää ja digitaalisempaa Euroopan unionia, ETSK:lla on jatkossakin ainutlaatuinen rooli EU:n poliittisessa päätöksenteossa. Komitean panos kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajana on jälleen kerran osoittautunut tärkeäksi, mistä ovat osoituksena lukuisat EU:n pitkän aikavälin talousarviota käsittelevät ETSK:n lausunnot, jotka muut EU:n toimielimet ovat ottaneet huomioon.

”Velvollisuutemme on tiedottaa eduista, joita vuosien 2021–2027 talousarvion kasvattaminen tuo kansalaisyhteiskunnalle. Olen iloinen voidessani todeta, että ETSK:n panoksella on ollut merkitystä. Uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä ja uudesta elpymis- ja palautumistukivälineestä saavutettu sopu oli oikea-aikainen. Toivomme, että se on lähtökohta Euroopan nopealle elpymiselle ja vahvemman ja vihreämmän unionin rakentamiselle ja että lopullinen tulos on linjassa EU:n tavoitteiden ja tarpeiden kanssa,” sanoi viestinnästä vastaava ETSK:n varapuheenjohtaja Cillian Lohan.

Kannattaa myös tutustua ETSK:n puheenjohtajan Christa Schwengin kannanottoon monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–27 ja elpymisrahastosta.

Lisätietoa monivuotisessa rahoituskehyksessä huomioiduista ETSK:n lausunnoista löytyy liitteestä.

Euroopan komission viimeisimmillä aloitteilla digitaalisten palvelujen ja markkinoiden sääntelemiseksi varmistetaan, että palveluntoimittajat ottavat vastuun tarjoamistaan palveluista ja etteivät digitaalialan jättiläiset sovella omia sääntöjään Euroopan markkinoilla, totesi komission johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager ETSK:n joulukuun täysistunnossa.

Euroopan komission laatimat digitaalisia palveluja ja digitaalisia markkinoita koskevat säädökset, jotka esiteltiin 15. joulukuuta, auttavat eurooppalaista demokratiaa kuromaan umpeen eron 20 viime vuoden aikana digitaalialalla tapahtuneeseen kehitykseen, sillä niissä määritellään, miten digitaalisia palveluja on tarjottava ja miten digitaalisten markkinoiden tulee toimia, sanoi Vestager ETSK:n täysistunnolle aiheesta ”Euroopan digitaalinen valmius” käydyssä keskustelussa.

ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng painotti, että digitalisaation merkitys on korostunut entisestään, sillä se on vihreän siirtymän ohella oleellinen osa Euroopan elpymistä covid-19-kriisistä.

ETSK:n puheenjohtaja viittasi tuoreeseen tutkimukseen, jonka arvioiden mukaan vuoteen 2030 mennessä uusien digitaaliteknologioiden kumulatiivinen lisävaikutus bkt:hen voisi nousta 2,2 biljoonaan euroon EU:ssa, mikä vastaa Espanjan ja Alankomaiden yhdistettyä bkt:ta vuonna 2019.

Schweng sanoi: ”Tarvitsemme eurooppalaisen, ihmiskeskeisen lähestymistavan digitalisaatioon nähden. Ilman kansalaisten ja yritysten luottamusta emme kykene hyödyntämään digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia. Sen vuoksi on tärkeää rakentaa aito eurooppalainen data-avaruus, jossa tietojamme suojellaan ja jossa yksityisyys ja itsemääräämisoikeus taataan. Meidän on myös lujitettava EU:n teknologista suvereniteettia samalla kun maailmanlaajuista digitaalista kaupankäyntiä jatketaan.”

Vestager esitteli komission digitaalistrategian keskeisiä osatekijöitä: strategiassa keskitytään yksityisten investointien mobilisoimiseen ja tukeudutaan lippulaivahankkeisiin (jotka koskevat digitaalisia taitoja, digitaalisia julkisia palveluja ja kyberturvallisuutta) sekä digitaalisten valmiuksien kehittämiseen ja hyödyntämiseen.

Nyt ”säädöksellä digitaalisista palveluista varmistetaan, että digitaalisten palvelujen toimittajat ottavat vastuun ja ovat vastuuvelvollisia tarjoamistaan palveluista ja että luottamus voidaan rakentaa uudelleen”, Vestager sanoi. ”Ongelmana ovat laiton verkkosisältö ja tuotteet, jotka eivät täytä fyysisiä tuotteita koskevia unionin sääntöjä. Nämä molemmat kysymykset olisi ratkaistava, ja ne olisi ratkaistava unionin laajuisesti.”

”Digitaalisia markkinoita koskevan säädöksen myötä”, Vestager jatkoi, ”viesti mammuttimaisille yrityksille on: olette enemmän kuin tervetulleita harjoittamaan liiketoimintaa ja menestymään Euroopassa, mutta saavutettuanne tuollaisen portinvartijan aseman on asioita, joita voitte tehdä, ja asioita, joita ette voi tehdä. Siten varmistetaan reilu kilpailu ja otetaan huomioon kuluttajien tarpeet parhaalla mahdollisella tavalla. Keskeinen näkökohta tässä yhteydessä on, että markkinoiden pitää palvella meitä kuluttajina ja että haluamme teknologiaa, johon voimme aidosti luottaa.” (dm)

ETSK kannattaa julkisia palveluja koskevia yhteisiä periaatteita, joilla jäsenvaltioita voidaan auttaa kunnioittamaan täysimääräisesti demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta.

ETSK toteaa täysistunnossaan 2. joulukuuta hyväksymässään lausunnossa, että varmistamalla palvelujen yhtäläisen ja yleisen saannin kaikille, myös haavoittuvassa ja heikossa asemassa oleville ryhmille, julkiset palvelut tukevat sosiaalista edistystä ja yhteiskunnan elinvoimaisuutta. Ne voivat toimia ratkaisevan tärkeinä ”automaattisina vakauttajina” kriisitilanteissa, joita on koettu viime vuosina yhä enemmän sellaisilla aloilla kuin turvallisuus, talous, turvapaikka-asiat, ympäristö, ilmasto ja terveys.

ETSK:n esittelijä Christian Moos selitti: ”Julkishallinto ja julkiset palvelut ovat tärkein yhteys hallitusten ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Ne ovat avain liberaalin demokratian kestävyyteen Euroopassa. EU tarvitsee tehokkaita mekanismeja, joilla taataan oikeusvaltioperiaatteen täysimääräinen noudattaminen ja julkishallinnon puolueettomuus kaikissa jäsenvaltioissa.”

Yhteiset periaatteet

ETSK määrittää julkisille palveluille ja julkishallinnolle joukon yhteisiä periaatteita:

• Oikeus hyvään hallintoon vahvistaa yhteiskunnallista luottamusta. Julkisten palvelujen avoimuus varmistaa riippumattoman valvonnan ja edistää korruption torjuntaa.
• Julkiset palvelut suojaavat oikeusvaltioperiaatetta. Julkisten palvelujen työntekijöillä on oltava tarvittava suoja, niin että heillä on mahdollisuus kieltäytyä laittomista määräyksistä. 
• Julkisten palvelujen on taattava vapaa pääsy tietoihin, ja niitä tulee tarjota kaikille henkilökohtaisesti digitalisoinnista huolimatta.

ETSK ehdottaa myös, että julkisten palvelujen tulisi olla yhteentoimivia Euroopan tasolla. Henkilöstövaihdon ja työpaikan vaihdon jäsenvaltioiden julkisten palvelujen välillä tulisi olla mahdollista. Kaikkien EU:n rahoituksen jakamiseen osallistuvien julkisten palvelujen on ehdottomasti kunnioitettava ja toteutettava julkisia palveluja koskevia periaatteita. (na)

ETSK:n järjestämässä korkean tason konferenssissa esitettiin voimakasta kritiikkiä EU:n uutta muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta kohtaan. Kansalaisyhteiskunnan, ajatushautomoiden ja Euroopan parlamentin edustajat katsoivat, ettei uudella sopimuksella saada aikaan tarvittavia muutoksia asianmukaisen yhteisen eurooppalaisen muuttoliike- ja turvapaikkajärjestelmän luomiseksi.

Useita sidosryhmiä – mm. Euroopan komissio, parlamentti ja neuvosto sekä ajatushautomoita, työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita – osallistui 26. marraskuuta virtuaaliseen kuulemiseen uudesta muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksesta. ETSK:n ”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -jaoston (SOC) järjestämässä konferenssissa pohdittiin, johtaako uusi sopimus systeemiseen muutokseen, joka on tarpeen nykyisen pattitilanteen ratkaisemiseksi ja kestäväpohjaisen, järkevän ja oikeuksiin perustuvan EU:n turvapaikka- ja muuttoliikepolitiikan laatimiseksi.

Panelistien kritiikki kohdistui kolmeen keskeiseen näkökohtaan: valittuun lainsäädäntömenettelyyn, joka perustuu hallitustenväliseen yhteistyöhön ja mahdollistaa neuvottelujen aloittamisen ennen kuin komissio on esittänyt lainsäädäntöehdotuksen, kaksijakoiseen käsitykseen maahanmuuttajista joko todellisina pakolaisina tai karkotettavina laittomina henkilöinä sekä esitettyyn uuteen palauttamisen tukijärjestelyyn, jonka avulla jäsenvaltiot voivat osallistua yhteisvastuutoimiin toteuttamalla karkotusmenettelyjä muiden maiden puolesta.

Aloitetta käsittelevän ETSK:n valmisteluryhmän jäsenet pitivät valitettavana, että useimmissa uuteen sopimukseen liittyvissä ehdotuksissa keskitytään ulkorajavalvontaan eikä kiinnitetä asianmukaista huomiota laillisiin maahanmuuttokanaviin, turvallisiin turvapaikkaväyliin tai EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten osallistamiseen ja kotouttamiseen EU:ssa. ”Olemme hieman pettyneitä tämän sopimuksen sisältöön”, sanoi José Antonio Moreno Díaz, joka on uutta muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta käsittelevän ETSK:n lausunnon esittelijä. ”Toivomme kunnianhimoisempaa ja rakentavampaa sopimusta, joka on ihmisoikeuksien kannalta realistisempi.” (na)

Euroopan komission ja ilmailualan sidosryhmien olisi palattava keskustelupöytään selventääkseen yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan uuden asetuksen tavoitteita, toteaa ETSK äskettäin antamassaan lausunnossa.

On epäselvää, onko komission ehdotusluonnos riittävä yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan alkuperäisten tavoitteiden saavuttamiseksi eli hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi sekä ilmaliikenteen hallinnan ja lennonvarmistuspalvelujen tehostamiseksi.

ETSK toi asian esille komitean täysistunnossa hyväksytyssä lausunnossaan, jonka oli laatinut Dumitru Fornea.

Fornea totesi lausunnosta käydyssä keskustelussa, että ”verkon hallinnoijan tehtäviä on selvennettävä. Tämä koskee erityisesti sen yleistä toiminta-alaa ja sen vaikutusta lentoyhtiöiden toiminnan suunnitteluun, kapasiteetin hallintaan, ilmatilan suunnitteluun, ympäristöön ja kysynnän priorisointiin. Kaikkien ilmailualan sidosryhmien olisi voitava osallistua tärkeiden päätösten valmisteluun. Tarkoituksenmukaisen kuulemisen periaatteen on oltava osa puite-ehdotusta.”

Komission ehdotuksessa ei myöskään viitata covid-19-kriisin dramaattisiin vaikutuksiin alalla. ETSK suosittaa vaikutustenarvioinnin tekemistä, jotta voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon koronaviruspandemian sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset sekä työntekijöiden että palvelujen käyttäjien kannalta. (mp)

Lohkoketjuteknologia voi tarjota hyödyllisiä ratkaisuja tulevaisuuden kaivosteollisuudelle, mutta digitalisaatiossa olisi otettava huomioon sosiaaliset seuraukset. Tämä oli ETSK:n neuvoa-antavan valiokunnan ”teollisuuden muutokset” (CCMI) 14. joulukuuta 2020 järjestämän verkkokeskustelun tärkein viesti.

”Digitalisaatioon mukaan lähteneiden kaivosyhtiöiden turvallisuudessa, kestävyydessä, tuottavuudessa ja tuloksissa on tapahtunut parannuksia. Lohkoketju on alan tulevaisuuden kulmakivi, mutta sen hallinnoinnista on keskusteltava. Meidän on myös minimoitava sosiaalinen ja alueellinen epätasapaino, joka johtuu toimintojen muuttamisesta uuden vihreän kehityksen ohjelman ja kiertotalouden myötä”, sanoi CCMI:n puheenjohtaja Pietro De Lotto.

Samaa mieltä oli CCMI:n jäsen Hilde Van Laere: ”Lohkoketjulla on keskeinen asema digitalisaatiossa ja potentiaalia muuttaa yrityksiä ja koko yhteiskuntaa, ei vain kaivosteollisuutta. Se on muuttanut kaikkia yrityksiä kaikilla aloilla ja myös kaivostoiminnan kontekstia. Lohkoketjuteknologian avulla pystytään varmistamaan turvallisuus ja avoimuus liiketoimissa ja myös tallentamaan asiakirjoihin ja yrityssopimuksiin tehtävät muutokset. Se on erittäin hyödyllinen sovellus kaivosteollisuudessa.”

Keskusteluun osallistui suuri joukko operatiivisia ja institutionaalisia sidosryhmiä: Ruotsin kaivosteollisuuden järjestö, Minespider, Kamni Chain, IndustriALL Norway, International Raw Materials Observatory, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD), Euroopan komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto.

Verkkoseminaari oli osa asiakokonaisuuteen CCMI/176 kuuluvan lausunnon Digitaalinen kaivostoiminta Euroopassa: uusia ratkaisuja kestäväpohjaista raaka-ainetuotantoa varten jatkotoimia. Lausunnon olivat laatineet Marian Krzaklewski ja Hilde Van Laere, ja ETSK hyväksyi sen syyskuun täysistunnossaan. (mp)

ETSK panee tyytyväisenä merkille, että sen suositukset on otettu huomioon Euroopan komission ehdotuksissa eurooppalaiseksi ilmastosopimukseksi. Sopimuksen tarkoituksena on tukea nykyisiä ja uusia ilmastotoimia vertaisoppimisen, koulutuksen ja valmiuksien kehittämisen avulla sekä poistamalla esteitä ja helpottamalla rahoituksen saantia.

Pariisin sopimuksella lanseerattu ajatus maailmanlaajuisesta hiilineutraaliudesta on muuttanut poliittista diskurssia ja saanut hallitustahot ja sidosryhmät keskittymään konkreettiseen toimintaan. Tämä ei olisi ollut mahdollista, ellei kaikkia kansalaisyhteiskunnan sidosryhmiä olisi saatu liikkeelle ennennäkemättömällä tavalla. ”Yhteiskunnan kaikkien osien” aktiivinen osallistuminen on välttämätön edellytys ilmastopolitiikan onnistumiselle EU:ssa.

ETSK:n jäsenen Peter Schmidtin mukaan ”ilmastosopimus tarjoaa merkittävän tilaisuuden kehittää innovatiivinen osallistava toimintamalli, joka heijastaa, tukee ja hyödyntää kansalaisyhteiskunnan jo toteuttamia toimia yhteisöissä, kunnissa ja alueilla”.

ETSK haluaa tehdä Euroopan komission ja muiden EU:n toimielinten kanssa yhteistyötä ja perustaa eurooppalaisen ilmastosopimuksen sidosryhmäfoorumin, joka perustuu osallistavuuteen, avoimuuteen sekä ilmastotoimijoiden aitoon osallistumiseen ja sitoutumiseen kaikilla tasoilla.

Lisäksi EU:n ilmastorahoitusfoorumin perustaminen ilmastosopimuksen puitteissa edistäisi todellista vastavuoroista oppimista, helpottaisi rahoituksen saantia ja auttaisi poistamaan esteitä. Sopimukseen olisi kuuluttava kiinteänä osana myös mekanismi nuorten osallistamiseksi ilmastoasioihin ja kestävään kehitykseen. Esimerkkinä mainittakoon ETSK:n ehdottamat ilmastoa ja kestävää kehitystä käsittelevät nuorten pyöreän pöydän keskustelut. (mr)

USA:n vaalien jälkeisessä tilanteessa transatlanttisia suhteita käsittelevä ETSK:n seurantakomitea kokoontui 15. joulukuuta osallistuakseen hankkeeseen vahvan kumppanuuden luomiseksi uudelleen Yhdysvaltojen kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Nyt kun Yhdysvalloissa on alkamassa uuden presidentin virkakausi, EU:lla ja Yhdysvalloilla on viime vuosien pahojen takaiskujen jälkeen ainutlaatuinen mahdollisuus uudistaa kumppanuutensa ja ystävyytensä, jotka perustuvat yhteisiin demokraattisiin arvoihin, jaettuun historiaan ja yhteisesti tärkeisiin etuihin.

Transatlanttisia suhteita käsittelevä ETSK:n seurantakomitea kokoontui 15. joulukuuta tavoitteenaan antaa panoksensa kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelun uudelleenkäynnistämiseen. Euroopan parlamentin jäsen Radosław Sikorski ja Yhdysvaltain kongressin jäsen William Hurd osallistuivat kokoukseen tietoverkon avulla.

Radosław Sikorski tähdensi ihmisten välisten yhteyksien ja kansalaisyhteiskunnan vankemman yhteistyön ratkaisevaa merkitystä uuden transatlanttisen toimintaohjelman linjausten mukaisesti. ”Politiikan eroavuudet EU:n ja Yhdysvaltojen välillä eivät ole hävinneet mihinkään, mutta hyvä tahto, tasavertaisuus ja luottamus tarjoavat kelpo lähtökohdan”, hän sanoi.

William Hurd ilmaisi vilpittömän tukensa transatlanttiselle vuoropuhelulle: ”Amerikan kärkiasema ei tarkoita, että se olisi siellä yksin. Meidän on osoitettava kykenevämme rakentamaan liittoutumia.” Hän painotti, että EU:n ja Yhdysvaltojen on välttämätöntä tehdä yhteistyötä, nyt kun Kiina esiintyy yhä määrätietoisemmin kansainvälisellä areenalla.

Yhdysvaltain German Marshall Fund -organisaation vanhemman tutkijan Peter Chasen mielestä kunnianhimoinen strategia on aivan keskeinen tekijä transatlanttisten taloussuhteiden kannalta: ”Voimakas talous ’ruokkii’ kansalaisyhteiskuntaa, ajatuspajoja, yrityksiä ja investointitoimintaa.”

Euroopan komission kauppapolitiikan pääosaston edustaja Matthias Jørgensen esitteli komission uuden transatlanttisen toimintaohjelman ja pyysi Yhdysvaltoja samaan rintamaan terveemmän, turvallisemman, hyvinvoivemman ja demokraattisemman maailman puolesta, kunhan covid-19-pandemia on lyöty, ja tekemään yhteistyötä maapallon suojelun sekä teknologian, kaupan ja standardisoinnin aloilla.

Yhdysvaltain kauppakamarin Eurooppa-asioista vastaava johtaja Garrett Workman totesi, että ”kauppa on se perusta, jolta ponnistaen pystytään paljolti korjaamaan Yhdysvaltojen politiikan viime vuosina aiheuttamaa vahinkoa”.

ETSK esitteli lisäksi aloitteensa ”Yhteyksien luominen Atlantin ylitse” (Building bridges across the Atlantic), joka on kunnianhimoinen hanke, jossa korostetaan kansalaisyhteiskunnan roolia ja sen vaikutuksen merkitystä uudistetussa transatlanttisessa kumppanuudessa. Hankkeen tavoitteena on yhdistää ihmisiä ja heidän toimintaansa ja saada liberaalit äänet kuuluville Atlantin molemmin puolin aikana, jolloin on tärkeämpää kuin koskaan löytää yhteinen perusta ja määrittää ratkaisuja. (at)