ETSK info

ETSK palkitsee enintään viisi ilmastohanketta, joista ilmenee kansalaisyhteiskunnan korvaamaton panos ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on avannut vuoden 2021 kansalaisyhteiskuntapalkinnon haun. Tänä vuonna palkinnon teemana ovat ilmastotoimet. ETSK valitsee palkittavat luovista ja innovatiivisista aloitteista, joilla pyritään edistämään oikeudenmukaista siirtymää vähähiiliseen ja ilmastonmuutoksen kestävään talouteen.

Hakemuksia voivat jättää kaikki Euroopan unionissa virallisesti rekisteröidyt kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, jotka toimivat paikallisella, alueellisella, valtiollisella tai Euroopan tasolla. Ehdolle voivat asettua myös EU:ssa asuvat yksityishenkilöt. Edellytyksenä on, että aloitteet ja hankkeet toteutetaan EU:ssa.

Hankkeiden on oltava jo toteutettuja tai edelleen käynnissä.

Hakuaika päättyy 30. kesäkuuta 2021 kello 10.00 (Belgian aikaa).

Palkintosumma 50 000 euroa jaetaan enintään viiden palkinnonsaajan kesken. Palkintojenjakotilaisuus järjestetään terveystilanteesta riippuen todennäköisesti 8.–9. joulukuuta 2021 Brysselissä pidettävän ETSK:n täysistunnon yhteydessä.

ETSK oli ensimmäinen EU:n elin, joka tarjosi Greta Thunbergille foorumin maailmanlaajuisen ”Fridays for Future” -ilmastolakkoliikehdinnän alkupäivinä. Komitea on aina toiminut alhaalta ylöspäin suuntautuvien ilmastotoimien puolestapuhujana ja korostanut ruohonjuuritason organisaatioiden ja yksityishenkilöiden merkitystä siirtymisessä kohti ilmastoneutraaliutta. Ruohonjuuritason toimijat voivat edistää ratkaisevalla tavalla normien ja käyttäytymismallien muutosta, paikallistalouksien viherryttämistä ja siirtymistä päästöttömään yhteiskuntaan paikallisella ja alueellisella tasolla.

EU on sitoutunut Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa saavuttamaan ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. ETSK on työskentelyssään toistuvasti korostanut, että ohjelman onnistuminen riippuu kaikkien toimijoiden aktiivisuudesta ja sitoutumisesta. Eurooppalaisessa ilmastosopimuksessa, joka on yksi vihreän kehityksen ohjelman keskeisistä aloitteista, on keskityttävä kannustamaan ihmisiä olemaan osa ratkaisua eikä osa ongelmaa ja antamaan heille mahdollisuus muuttaa järjestelmiä, jotka ovat vieneet maailman ilmastokriisin partaalle.

Omistamalla lippulaivapalkintonsa tälle äärimmäisen tärkeälle aiheelle ETSK haluaa antaa tunnustusta valtioista riippumattomalla tasolla tähän mennessä toteutetuille ilmastotoimille ja esitellä niitä. Komitean tavoitteena on myös kannustaa jatkamaan käynnissä olevia hankkeita ja innostaa uusiin aloitteisiin korostaen näin kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja yksityishenkilöiden panosta Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan.

Jotta hanke voi osallistua, sen on liityttävä vähintään yhteen komitean lehdistötiedotteessa mainittuun alaan.

Kuvaus kaikista vaatimuksista sekä hakulomake ovat saatavilla ETSK:n verkkosivuilla osoitteessa http://www.eesc.europa.eu/civilsocietyprize/. (ll)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) aikoo osallistua aktiivisesti unionin yhteisiin pyrkimyksiin muuttaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteet toimiksi ja rakentaa oikeudenmukaisempaa ja vauraampaa Eurooppaa kaikille.

ETSK:n edustajat osallistuivat puheenjohtajavaltio Portugalin 7. toukokuuta järjestämään Porton sosiaalialan huippukokouksen korkean tason konferenssiin ja ilmoittivat komitean olevan omistautunut taloudellisen ja sosiaalisen jälleenrakentamisen edistämiseen asettamalla ihmiset politiikan keskiöön.

ETSK tekee yhteistyötä EU:n muiden toimielinten, jäsenvaltioiden ja kansalaisten kanssa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Näihin kuuluvat työllisyyden edistäminen, koulutuksen vahvistaminen sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentäminen.

”Toimintamme avulla voimme saada Euroopan elpymään, tai jos haluamme olla kunnianhimoisempia, saada sen kukoistamaan! Jotta näin tapahtuisi, meidän olisi luotava edellytykset EU:n työpaikkoja luovalle hyvinvoinnille”, sanoi ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng. ”Meidän on myös varmistettava, että kaikkia kansalaisia tuetaan ja heille annetaan asiaankuuluvat työhön ja elämään tarvittavat taidot, jotta he voivat katsoa tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Voitte luottaa siihen, että olemme sitoutuneita osoittamaan, että EU ja jäsenvaltiot voivat toimia yhdessä kansalaisten kanssa ja parantaa heidän elämäänsä niin, ettei ketään unohdeta.”

ETSK:n valtuuskuntaan kuului puheenjohtajan lisäksi ETSK:n kolmen ryhmän puheenjohtajat: Stefano Mallia (työnantajat), Oliver Röpke (työntekijät) ja Seamus Bolland (moninainen Eurooppa).

ETSK:n valtuuskunta osallistui huippukokouksen työistuntoihin, joissa käsiteltiin toimintasuunnitelman ehdotettuihin tavoitteisiin liittyviä aiheita: 1) työ ja työllisyys, 2) taidot ja innovointi sekä 3) hyvinvointivaltio ja sosiaalinen suojelu.

Porton sosiaalialan huippukokous oli Portugalin puheenjohtajakauden merkkitapaus ja toi ensimmäistä kertaa yhteen työmarkkinaosapuolet ja EU:n toimielimet hyväksymään sopimaan siitä, millainen sosiaalisen Euroopan tulevaisuuden tulisi olla.

Sen korkean tason konferenssissa keskityttiin parhaaseen tapaan panna täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari, josta EU ilmoitti huippukokouksessaan Göteborgissa vuonna 2017. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin sisältyy 20 periaatetta, joiden pitäisi auttaa rakentamaan vahvempaa, oikeudenmukaisempaa ja osallistavampaa Eurooppaa, joka tarjoaa yhtäläiset mahdollisuudet kaikille kansalaisilleen. (ll)

ETSK:n puheenjohtajan Christa Schwengin kannanotto Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin käynnistyessä

Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin alkamispäivänä kannustan kansalaisia osallistumaan tähän historialliseen hankkeeseen. Haluaisin myös vedota päätöksentekijöihin, jotta he pitäisivät huolen siitä, että saamme kaiken irti siitä, mitä ihmisillä on sanottavanaan.

Konferenssi on ainutlaatuinen esimerkki osallistavan demokratian harjoittamisesta. Onnistuakseen sen on keskityttävä alhaalta ylöspäin suuntautuvaan toimintaan. Meidän on tavoitettava tavalliset ihmiset kaikkialla EU:ssa ja kuunneltava, mitä heillä on sanottavanaan. Meidän on osallistettava tasapuolisesti ne, jotka ovat jo vakuuttuneita, ja ne, jotka suhtautuvat EU:hun epäilevästi.

Ihmisten kuunteleminen on kuitenkin vasta ensimmäinen askel. Tulevaisuuskonferenssin tapahtumissa esitettyjen ideoiden tulisi johtaa konkreettisiin suosituksiin EU:n toiminnasta. Lisäksi toivoisin keskusteluihin käytännönläheistä otetta. On parempi tehdä vähemmän kunnianhimoisia päätelmiä, jotka ovat kaikkien kannalta hyväksyttäviä, kuin uppoutua korkean tason filosofisiin kiistoihin, joissa ei ole mahdollisuutta päästä sopimukseen.

Edistyksen on myös oltava mitattavissa. Kannatan ”tulostaulun” laatimista, jotta kansalaiset voivat seurata konferenssin johdosta toteutettavia toimia. Ihmisten on saatava selkeä kuva tilanteesta ja nähtävä työstämiensä aiheiden aikataulu. Toimielinten on selitettävä, miksi ne ryhtyvät tai eivät ryhdy jatkotoimiin tiettyjen ehdotusten pohjalta.

Euroopan tulevaisuus edellyttää myös uutta, myönteistä kertomusta. Meidän on osoitettava, että Eurooppa on erinomainen paikka elää ja menestyä – paikka, jossa jokainen voi elää mielensä mukaista elämää yhteisesti sovittuja arvoja kunnioittaen. Yhdysvaltalaiset ovat ylpeitä amerikkalaisesta unelmastaan. Mielestäni eurooppalaisten on vihdoin aika alkaa nauttia omasta elämäntavastaan ja sen tuomista eduista ja arvostaa niitä.

ETSK osallistuu tulevaisuuskonferenssiin aktiivisesti omien tapahtumiensa kautta ja aktivoimalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioita kaikkialla Euroopassa. Toivomme, että äänemme kuuluu selkeänä. Jotta kansalaiset saataisiin takaisin Euroopan yhdentymisen ytimeen, ohjaksien tulisi olla kansalaisyhteiskunnan käsissä.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) keskusteli 28. huhtikuuta työllisyysasioista ja sosiaalisista oikeuksista vastaavan komission jäsenen Nicolas Schmitin kanssa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevasta toimintasuunnitelmasta ja Porton sosiaalialan huippukokouksesta, jossa suunnitelmaa on tarkoitus käsitellä ylimmällä tasolla.

ETSK:n etätäysistunnossa käydyssä keskustelussa komitea myös esitteli ja hyväksyi päätöslauselman panoksestaan Porton huippukokoukseen otsikolla ”Eurooppalainen kansalaisyhteiskunta yhteistyössä kestävän tulevaisuutemme puolesta”.

Päätöslauselmassaan ETSK toteaa, että Porton huippukokous on virstanpylväs, joka tarjoaa ”tilaisuuden osoittaa, että EU ja jäsenvaltiot toimivat yhdessä kansalaistensa kanssa näiden hyvinvoinnin lisäämiseksi niin, ettei ketään unohdeta.”

ETSK:n mukaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman ajoitus on erinomainen nyt, kun pandemian jälkeinen elpyminen on käynnistymässä. Eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan aktiivisen osallistumisen kautta kaikkien kansalaisten, myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten, on kyettävä tuntemaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva visio omakseen ja löytämään siitä toivoa sekä osallistumaan sen tulevaan täytäntöönpanoon.

ETSK kehottaa jäsenvaltioita ja EU:n toimielimiä ryhtymään toimenpiteisiin useilla rintamilla. Tähän kuuluu Euroopan talouksien sosiaalisen selviytymiskyvyn parantaminen sekä talouskasvun ja työpaikkojen luomisen vauhdittaminen.

ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng sanoi: ”Tämä huippukokous on askel kohti ihmiskeskeistä EU:n politiikkaa. ETSK pyrkii työssään edistämään elpymistä ja valmistautumista vihreämpiin ja digitaalisempiin yhteiskuntiin ja talouksiin parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntämällä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ideoita ja suosituksia.”

Nicolas Schmit kuvaili toimintasuunnitelmaa ”ihmisiä varten tehdyksi suunnitelmaksi” ja lisäsi, että suunnitelman tarkoituksena on yhteiskunnan heikoimmassa ja haavoittuvimmassa asemassa olevien ryhmien, kuten naisten, lasten, nuorten ja vammaisten, elin- ja työolojen parantaminen. Suunnitelman painopiste on entistä sosiaalisemman ympäristön edistämisessä ja ihmisiin investoimisessa kilpailukyvyn ja innovoinnin edellytyksenä.

”Talous ei voi kukoistaa eivätkä digitalisaatio ja vihreä siirtymä onnistua, jos ihmiset eivät ole riittävän terveitä, sivistyneitä ja koulutettuja. Haluamme korostaa, että sosiaalinen mallimme ei ole taakka vaan tunnusomainen piirre ja voimavara, jonka avulla olemme pystyneet luovimaan pandemiassa paremmin kuin muut maailman alueet”, Nicolas Schmit sanoi.

Hän korosti kuitenkin komission olevan hyvin tietoinen toimivallanjaosta jäsenvaltioiden ja EU:n välillä, eikä komission aikomuksena ole säätää lakeja aloilla, jotka eivät kuulu sen toimivaltaan. Tämä koskee erityisesti tapaa, jolla tavoitteet on saavutettava: sen määrittely kuuluu jäsenvaltioiden hallituksille. (ll)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kannattaa vakaasti Euroopan terveysunionin luomista ja kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita vastaamaan kansalaisten vaatimuksiin asettaa terveys yhdeksi ensisijaisista tavoitteista.

Tuoreiden mielipidetutkimusten mukaan 66 prosenttia EU:n kansalaisista haluaisi, että unionille annettaisiin enemmän sananvaltaa terveyteen liittyvissä asioissa ja yli puolet katsoo, että kansanterveyden pitäisi olla yksi EU:n talousarvion ensisijaisista menokohteista.

ETSK suhtautuukin huhtikuun täysistunnossa antamassaan lausunnossa myönteisesti terveysunionin luomista koskevaan komission pakettiin lähtökohtana sille, että voidaan toteuttaa kaikkien Euroopan kansalaisten oikeus laadukkaaseen terveydenhuoltoon. Näin varmistetaan, että kaikilla EU:n kansalaisilla on mahdollisuus saada laadukkaita terveydenhuoltopalveluja sosiaalisesta ja taloudellisesta asemastaan taikka kotimaastaan tai asuinpaikastaan riippumatta. Tämä ei toteudu nykyään.

Marraskuussa julkistetussa komission paketissa keskitytään rajatylittävien terveysuhkien ja mahdollisten tulevien pandemioiden tehokkaampaan ehkäisemiseen ja hallintaan. ETSK kuitenkin pitää sitä kuitenkin tärkeänä uutena kehityssuuntana, jonka olisi käynnistettävä järjestelmämuutos, joka ulottuu pelkkää kriisinhallintaa pidemmälle. 

ETSK:n lausuntoa kommentoidessaan ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng sanoi: ”Nämä aloitteet ovat ensimmäinen askel kohti todellista EU:n terveysunionia, jota Eurooppa tarvitsee ja jossa kaikki EU:n jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä parantaakseen sairauksien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja jälkihoitoa. Terveysunionin ansiosta EU-maat voisivat valmistautua ja vastata tuleviin terveyskriiseihin yhdessä. Alan toimissa on otettava huomioon myös kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten näkemykset, sillä niillä on ollut pandemian aikana ratkaiseva rooli oikeuksien suojelussa ja edistämisessä."

”Viestimme on yksinkertainen: EU:n kansalaiset katsovat, että kansanterveydelle olisi annettava etusija sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla, ja meidän on vahvistettava EU:n roolia tässä”, totesi lausunnon esittelijä Ioannis Vardakastanis. Hän huomautti myös, että pandemia on korostanut tarvetta muuttaa ajattelutapaa terveydenhuollon alalla ja tuonut selvästi esiin sen, että terveydenhuoltoa ei pidä kohdella hyödykkeenä.

Kuten ETSK toteaa lausunnossaan, keskeisessä asemassa tulevan Euroopan terveysunionin onnistumisen kannalta ovat terveydenhuoltoalan työntekijöiden työolojen ja -ehtojen, myös palkkojen ja kannustimien, parantaminen, jotta he pysyvät alalla, sekä heidän terveytensä ja turvallisuutensa varmistaminen.

Euroopan terveysunionissa olisi kohdistettava huomiota myös tarttumattomiin tauteihin, sillä nykyinen pandemia on paljastanut ei-tarttuvien tautien ja tartuntatautien välisen tuhoisan kytköksen. Terveysunionissa olisi painotettava lisäksi mielenterveyshoitoa. (ll)

ETSK hyväksyi huhtikuun täysistunnossaan Euroopan tulevaisuuskonferenssia käsittelevän päätöslauselman, jossa se vaatii Euroopalle uutta, arkielämän todellisuuteen perustuvaa kertomusta, jotta yhteys EU:n kansalaisiin saadaan palautettua ja heidät saadaan toimintaan mukaan. Tämä edellyttää järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistamista, ja sille on annettava merkittävä rooli.

Päätöslauselma Uusi kertomus Euroopalle sisältää joukon suosituksia siitä, miten voidaan parhaiten hyödyntää Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin tarjoama tilaisuus ja suunnitella EU:lle vauraampi, kestäväpohjaisempi ja oikeudenmukaisempi tulevaisuus. ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng korosti todellisten tulosten saavuttamisen tärkeyttä: ”Konferenssin on saatava aikaan konkreettista ja mitattavissa olevaa edistystä, eikä se saa koostua vain keskusteluista, joihin ei liity sitoumuksia. Konferenssissa esitettyjen ideoiden tulisi siis johtaa EU:n toimintaa koskeviin konkreettisiin suosituksiin.”

Lisäksi Schweng toisti, että kansalaiset on saatava ottamaan EU jälleen omakseen: ”Myös Euroopan tulevaisuus tarvitsee uuden, myönteisen kertomuksen. Meidän on muistutettava kaikkia siitä, että Eurooppa on hyvä paikka elää ja menestyä, sekä osoitettava tämä todeksi. Euroopan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ääntä ei myöskään voida sivuuttaa: jos todella haluamme kansalaisten kokevan Eurooppa-hankkeen taas omakseen, ohjaksien tulisi olla kansalaisyhteiskunnan käsissä.”

Päätöslauselmassa korostetaan muiden näkökohtien lisäksi sitä, että Euroopassa on tärkeää ”oikeudenmukainen ja kestäväpohjainen elpyminen covid-19-kriisistä ja sitä kautta osallistavamman yhteiskunnan luominen” ja kestävän kilpailukyvyn rakentaminen. Siinä tuodaan myös esiin vihreän ja digitaalisen siirtymän keskeinen merkitys sekä tarve tarttua Euroopan tulevaisuuskonferenssin tarjoamaan tilaisuuteen nykyaikaistaa ja muokata EU:n teollisuudenaloja ja niiden toimitusketjuja, jotta ne säilyvät kilpailukykyisinä vähäpäästöisessä maailmassa.

Lyhyesti sanottuna Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin tulisi olla väline, jonka avulla saadaan aikaan pysyvä muutos EU:ssa, ja tämä merkitsee muun muassa kansalaisten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan nykyistä suurempaa ja merkityksellisempää osallistumista unionin julkiseen elämään. (dgf)

Digimarkkinasäädös ja digipalvelusäädös, joita Euroopan komissio ehdottaa digitaalisten jättien alati kasvavan vallan rajoittamiseksi, ovat ETSK:n mielestä tarkoituksenmukaisia edellyttäen, että ne kulkevat käsi kädessä teknologiayritysten verotuksen, alustatyöntekijöiden työolojen ja -ehtojen kohentamisen ja tietojen hallinnan kanssa.

Huhtikuun täysistunnossaan hyväksymässään lausuntopaketissa ETSK tuo esiin kannattavansa Euroopan komission ehdottamia digimarkkina- ja digipalvelusäädöksiä kilpailun elvyttämiseksi internetissä.

Digimarkkinasäädös on pitkään odotettu lainsäädännöllinen väline. ”Yli kymmenen vuoden ajan EU:n edustajat ovat peräänkuuluttaneet tasapuolisia toimintaedellytyksiä suurten verkkoalustojen kanssa”, sanoi Emilie Prouzet, joka on säädöstä käsittelevän ETSK:n lausunnon esittelijä. ”Digimarkkinasäädöksen myötä Euroopan komissio ottaa käyttöön prosessin, joka on suunniteltu nimenomaan näitä hyvin suuria toimijoita varten. Kannatamme myös suurinta osaa tehdyistä ehdotuksista, sillä pidämme niitä hyvänä ratkaisuna Euroopalle. Digimarkkinasäädöksessä on kysymys verkon portinvartijoista – siinä kaikki, mutta se on jo hyvin paljon!”

ETSK pitää digimarkkinasäädöstä jo sinällään kannatettavana ja painottaa tarvetta täydentää tätä oikeudellista ekosysteemiä säännöksillä, joilla puututaan muihin keskeisiin digitaalitalouteen liittyviin kysymyksiin.

Komitea sitoutuu seuraamaan suunniteltua lainsäädäntöä tarkasti, jotta puututaan suurten teknologiayritysten verotukseen, alustatyöntekijöiden työoloihin ja -ehtoihin, kuluttajansuojaan globaaleilla markkinoilla ja muihin visaisiin kysymyksiin, joita on käsiteltävä sen varmistamiseksi, että kaikki osapuolet – kuluttajat, työntekijät ja yritykset – voivat hyötyä.

ETSK myös kannattaa yleisellä tasolla digimarkkinasäädöstä, jolla on tarkoitus säännellä palveluita, jotka ovat muokanneet ja muuttaneet tapoja, joilla ihmiset viestivät, pitävät yhteyttä toisiinsa, kuluttavat ja harjoittavat liiketoimintaa.

ETSK:n mielestä on tärkeää tukea komission pyrkimyksiä säilyttää yhdenmukaiset säännöt kaikkialla EU:ssa ja laatia digiajan kannalta tarkoituksenmukaista lainsäädäntöä, sillä tämä antaa EU:lle vahvemman aseman maailmanlaajuisella tasolla.

”Meidän on estettävä sisämarkkinoiden pilkkominen liiallisilla kansallisilla säännöillä ja säännöksillä, jotka voisivat heikentää järjestelmää ja olla este sille, että kaikki eurooppalaiset yritykset kykenevät hyötymään vahvoista sisämarkkinoista”, totesi Gonçalo Lobo Xavier, joka on digimarkkinasäädöstä käsittelevän ETSK:n lausunnon esittelijä.

ETSK katsoo, että yhteisten sääntöjen soveltaminen merkitsee EU:lle myös tilaisuutta luoda globaaleja standardeja, joilla voidaan varmistaa korkeatasoinen kuluttajien turvallisuus ja kuluttajansuoja, kun kyse on tavaroista ja sisällöstä verkossa, hyvin samaan tapaan kuin mitä yleinen tietosuoja-asetus on tehnyt tietosuojan alalla.

Koska tiedosta on tulossa ”uudenlaista öljyä” nykypäivän yhä digitaalisemmassa taloudessa, Euroopan komissio on myös ryhtymässä toimiin edistääkseen tietojen turvallista jakamista yhteisten eurooppalaisten sääntöjen pohjalta.

ETSK kannattaa vakaasti datahallintosäädöstä.

”Tämä lainsäädäntö tarjoaa erittäin mielenkiintoisen mahdollisuuden edistää digitalisointiin tähtäävää eurooppalaista mallia, sillä EU on nykyisin ainoa organisaatio, joka pohtii vakavasti ja yksityiskohtaisesti sitä, miten digitaalista tietoa hallinnoidaan”, sanoi Giuseppe Guerini, joka on datahallintoa koskevaa ehdotusta käsittelevän ETSK:n lausunnon esittelijä. ”Emme halua mennä liiallisen vapauttamisen tielle ja haluamme myös varmistaa, ettei tietoja käytetä tarkoituksiin, joita kansalaiset eivät hyväksy. Kannustamme komissiota jatkamaan tällä tiellä ja antamaan tarvittavan tuen tämän datahallintojärjestelmän täytäntöönpanemiseksi.” (dm)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea pitää ehdotettua uutta EU:n kyberturvallisuustoimenpidepakettia tervetulleena, mutta tuo esiin puutteita Euroopan valtavan kyberosaamisvajeen korjaamisessa. Myös kriittiset toimijat edellyttävät ETSK:n näkemyksen mukaan toiminnallista keskittämistä, yksinkertaistamista ja selkeämpiä soveltamisohjeita.

Huhtikuun täysistunnossaan antamassaan lausunnossa ETSK suhtautuu myönteisesti uuteen EU:n kyberturvallisuusstrategiaan ja pitää sitä myönteisenä askeleena viranomaisten, kansalaisten ja yritysten suojelemiseksi kyberuhkilta ja talouskasvun turvaamiseksi – ala, missä EU näyttää olevan erittäin haavoittuva, sillä kyberrikollisuuden taloudellisten vaikutusten arvioidaan olevan 0,84 prosenttia bkt:stä, kun Pohjois-Amerikassa vastaava luku on 0,78 prosenttia.

ETSK korostaa kuitenkin, että Euroopassa on vakava puute kyberturvallisuuteen liittyvästä osaamisesta ja ettei strategia riitä tilanteen korjaamiseksi. Kyberturvallisuuden ammattilaisten kysyntä on kasvanut viime vuosina ja moninkertaistunut pandemian myötä.

Avoinna olevia tehtäviä on kuitenkin enemmän kuin niihin hakevia päteviä ammattilaisia: kyberturvallisuusalan vakanssien määrän EU:ssa odotetaan nousevan ainakin 200 000:een vuoteen 2022 mennessä.

”On selvää, että EU:ssa tarvitaan kiireesti kyberturvallisuusalan tehtävissä toimivia koulutettuja ammattilaisia sekä yksityisellä että julkisella sektorilla kansalaisten, yritysten ja EU:n turvallisuuden varmistamiseksi”, sanoi Philip von Brockdorff, joka on strategiaa käsittelevän ETSK:n lausunnon esittelijä. ”ETSK suosittaakin painokkaasti yhdenmukaistettua kyberturvallisuusalan urapolkuvälinettä, jonka avulla voidaan puuttua kasvavaan osaamisvajeeseen koko EU:ssa.”

Yhdysvallat on kehittänyt kyberturvallisuusalan urapolkuvälineen, joka auttaa uraa kyberturvallisuusalalla harkitsevia henkilöitä etsimään ja rakentamaan uraväyliä ja navigoimaan niillä. ETSK ehdottaa, että EU voisi luoda oman EU:n laajuisen kyberturvallisuusalan urapolkuvälineen, jonka avulla Euroopassa voitaisiin kouluttaa kyberturvallisuusalan työvoimaa, jonka osaaminen on vertailukelpoista ja joka voi siirtyä rajojen yli ja vastata kysyntään tällä erittäin nopeasti kasvavalla toimialalla koko unionissa.

Huhtikuun täysistunnossa annetussa toisessa lausunnossa, jonka oli laatinut Maurizio Mensi, ETSK pitää tervetulleina komission kahta ehdotusta parantaa julkisten ja yksityisten kriittisten toimijoiden kykyä suojautua kyberhyökkäyksiin ja fyysisiin hyökkäyksiin liittyviltä uhkilta ja selviytyä niistä ja toteaa, että teollisuutta ja EU:n innovointivalmiuksia tulee tukea osallistavalla tavalla neljään pilariin – tietosuoja, perusoikeudet, turvallisuus ja kyberturvallisuus – perustuvan strategian mukaisesti.

Yksinkertaistamisen ja toiminnallisen keskittämisen vuoksi komitea kuitenkin kehottaa yhdistämään direktiiviehdotukset yhdeksi säädökseksi, koska ne liittyvät läheisesti toisiinsa ja täydentävät toisiaan (toinen direktiivi koskee lähinnä kyberturvallisuutta ja toinen fyysistä turvallisuutta) ja koska niiden säännökset limittyvät osittain.

Soveltamisalan osalta komitea painottaa, että olisi tarkennettava ja selvennettävä täsmällisesti, mitkä ”kriittiset” toimijat ovat velvollisia noudattamaan ehdotettua direktiiviä. Esittelijä Mensi kommentoi tätä sanoen, että ”olisi määriteltävä täsmällisemmin, mitkä seikat erottavat ’keskeisiä’ ja ’tärkeitä’ toimijoita aloilla, jotka on määritelty kriittisiksi talouden ja yhteiskunnan kannalta. Meidän on huolehdittava siitä, etteivät kansallisen tason erilaiset lähestymistavat luo esteitä kaupalle ja tavaroiden ja palvelujen vapaalle liikkuvuudelle ja haittaa mahdollisesti yrityksiä ja liiketoimintaa.” (dm/mp)

Otettuaan oppia edellisessä romaneja koskevassa EU:n strategiakehyksessä menneellä vuosikymmenellä ilmenneistä puutteista Euroopan komissio pyrkii päättäväisesti uuden strategiakehyksen yleistavoitteisiin: tarkoitus on vähintään puolittaa syrjintä ja sosioekonominen syrjäytyminen vuoteen 2030 mennessä. Jäsenvaltioiden rooli konkreettisten tulosten aikaansaamisessa on kuitenkin ratkaisevan tärkeä. Ilman tehokkaita kansallisia strategioita ja käytännön toimenpiteitä uusi strategiakehys uhkaa epäonnistua samalla tavoin kuin edeltäjänsä.

Aiheesta ”The new EU Roma framework: views and expectations for the future of the Roma communities” järjestetyn verkkokuulemisen osallistujat totesivat, että syynä siihen, ettei edellinen strategia tuottanut hyviä tuloksia, oli eräiden jäsenvaltioiden poliittinen tilanne ja niiden vähäinen tukivalmius.

Romaneja koskeva uusi strategiakehys rakentuu kolmelle pilarille: tasa-arvo, osallistaminen ja osallistuminen. Sillä täydennetään edellistä strategiakehystä romanien sosioekonomisen integraation toteuttamiseksi ja uudistetaan sitä merkittävällä tavalla.

Romaneja koskevassa uudessa strategiakehyksessä on paljon hyvää, mutta toteuttaminen on entiseen tapaan ongelmallista.

ERGO Network -verkoston edustaja Isabela Mihalache antoi uudelle strategiakehykselle kiitosta synergiasta ja EU:n toimintapolitiikkojen täydentävyydestä, mutta piti jäsenvaltioiden yhteisiä vähimmäissitoumuksia varsin yleisluonteisina.

Euroopan romanien oikeuksien keskusta edustava Bernard Rorke, varoitti, että ”mikäli romanitaustaiset kansalaiset eivät pysty toteuttamaan oikeuksiaan rajoituksetta, strategiakehys tulee epäonnistumaan täsmälleen edeltäjänsä tavoin”.

Bukarestissa toimipaikkaansa pitävän romani- ja vähemmistöpolitiikan tutkimuskeskuksen edustaja Florin Botonogu oli samoilla linjoilla ja painotti voimakkaasti, että ratkaisuehdotusten täytyy olla realistisia.

ETSK:n temaattisen valmisteluryhmän ”romanien osallistaminen” puheenjohtaja Alfredas Jonuška kehotti kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja kansalaisjärjestöjä tuomaan äänensä kuuluviin, sillä vaikka edistystä on saavutettu, vielä on paljon tehtävää. (at)

EU:n järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan tyyssija ETSK vietti Eurooppa-päivää tänä vuonna verkossa. Komitea juhlisti Euroopan unionia ja Euroopan yhdentymisen lähtölaukauksen eli Schumanin julistuksen 71. vuosipäivää järjestämällä verkkosivuillaan useita erilaisia tapahtumia. Niissä tuotiin esiin, miten keskeinen ja ainutlaatuinen rooli kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla tätä nykyä on Euroopassa, olipa kyse sitten niiden ponnisteluista elpymisen hyväksi tai niiden äärimmäisen tärkeästä työstä päivittäisten haasteiden ratkaisemiseksi.

Päivän ohjelma oli monipuolinen, ja siihen kuului verkkokeskusteluja, 360 asteen virtuaalivierailu komitean tiloihin sekä muita interaktiivisia tapahtumia, jotka antoivat vierailijoille mahdollisuuden tutustua paremmin ETSK:n toimintaan, sen neuvoa-antavaan tehtävään EU:n päätöksentekoprosessissa ja sen jäsenten työhön.

Lisäksi komitea järjesti verkkoseminaarin aiheesta ”Osallistava demokratia: Euroopan tulevaisuuskonferenssin keskeinen pilari”. Seminaarin vetäjänä toimi viestinnästä vastaava ETSK:n varapuheenjohtaja Cillian Lohan, ja komitean jäsenet Milena Angelova, Tatjana Babrauskienė, Miroslav Hajnoš, Violeta Jelić ja Elena Sinkevičiūtė kävivät keskustelua siitä, miten kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voisivat saada nykyistä merkittävämmän aseman EU:n tasolla ja tehostaa arvokkaan panoksensa vaikutusta entisestään.

Odotamme jo kärsimättömästi ensi vuotta, jolloin ETSK:n avointen ovien päivä voidaan varmasti jälleen pitää komitean virallisessa kotipaikassa, Brysselin EU-korttelissa sijaitsevassa Jacques Delors ‑rakennuksessa. (mp)

EU:lla on maailman tiukimpiin kuuluvat säännöt kasvinsuojeluaineiden (torjunta-aineiden) käytöstä maataloudessa. Paljon enemmänkin voidaan silti vielä tehdä sääntöjen yhtenäistämiseksi, jotta voidaan vähentää kasvinsuojeluaineiden käytön riskejä ja taata terveellisten ja turvallisten elintarvikkeiden tarjonta maapallon kasvavalle väestölle.

ETSK on osallistunut torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevasta direktiivistä 2009/128/EY komissiossa tehtävään arviointiin antamalla tiedonannon tästä aiheesta.

Nyt kun direktiiviä on sovellettu yli kymmenen vuotta, on oleellisen tärkeää arvioida sen toimivuutta.

Vaikka torjunta-aineiden hallinnassa ja käsittelyssä on tapahtunut merkittävää edistystä, tietämyksen riittämättömyys on edelleen suurin este niiden optimaaliselle käytölle.

Direktiivin heikkoutena pidetään myös lainsäädännön noudattamisen seurantaa ja valvontaa samoin kuin sitä, ettei käytössä ole tehokkaita seuraamuksia niille jäsenvaltioille, jotka eivät noudata sääntöjä.

Eurooppalaiset viljelijät ovat vahvasti sitoutuneita siirtymään kestävämmällä pohjalla oleviin maatalouskäytäntöihin, mutta yleisesti ollaan myös sitä mieltä, ettei tarjolla ole riittävän edullisia vaihtoehtoisia ratkaisuja ja uutta teknologiaa viljelykasvien optimaaliseen suojeluun.

ETSK:n tiedonannon esittelijä José Manuel Roche Ramo painottaa, että ”tarvitaan kokonaisvaltaista ja kunnianhimoista otetta, jotta oikeudellisesta kehyksestä saadaan sellainen, että torjunta-aineiden käyttöä voidaan hallita yhtenäisesti, johdonmukaisesti ja tieteeseen tukeutuen”. (mr)

Yhden EU:n perusarvoista ollessa jäädytettynä yli vuoden ajan, komission ehdottama EU:n covid-19-todistus, eli ”digitaalinen vihreä todistus”, tasoittaa tietä vapaalle ja turvalliselle liikkuvuudelle Euroopassa. ETSK pitää käyttöönotettavaa todistusta erinomaisena yhteisenä standardina, jonka avulla voidaan yksinkertaistaa matkustajiin kohdistuvia vaatimuksia ja helpottaa heidän liikkumistaan, kunhan perusoikeuksia ja tietosuojavaatimuksia noudatetaan kaikilta osin.

Lausunnossaan ETSK toteaa, että todistus helpottaa matkustamista, mutta että ehdotetussa asetuksessa ei aseteta rokotusvelvoitetta tai ‑oikeutta. ”Tämän todistuksen on oltava läpinäkyvä ja sen yhteydessä on suojeltava yksityiselämäämme”, korosti lausunnon esittelijä George Vernicos.

Sosiaaliset ja eettiset näkökohdat otettava huomioon

Todistus sisältää paitsi tiedon siitä, onko henkilö rokotettu, myös mahdollisten hiljattaisten PCR-testien tulokset ja tiedon SARS-CoV-2-tartunnasta paranemisesta.

Jäsenvaltioiden viranomaisten on varmistettava sen ripeä, ilmainen ja syrjimätön täytäntöönpano. ETSK korostaa myös, että todistus ei saa johtaa syrjintään työpaikalla eikä avata mahdollisuutta palkkojen polkemiseen palkkaamalla rokotettuja henkilöitä kolmansista maista.

Tietosuojaan olisi kiinnitettävä erityistä huomiota, minkä vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että kaikilla jäsenvaltioilla on yhteentoimivat järjestelmät, joihin sovelletaan yhtä vahvoja tietosuojasäännöksiä. (at)

Covid-19-pandemia on hidastanut monien talouden alojen toimintaa ja samalla johtanut merkittävään muutokseen maailmanlaajuisessa valtatasapainossa. EU etsii tässä tilanteessa sopivaa strategiaa voidakseen vahvistaa asemaansa maailmanlaajuisena taloudellisena toimijana. Tämä tapahtuu toimenpiteillä, joilla pyritään vahvistamaan euron kansainvälistä asemaa, vahvistamaan EU:n rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurien kestävyyttä ja parantamaan kolmansille maille määrättyjen seuraamusten täytäntöönpanoa.

Euroopan komissio on esittänyt tähän liittyen tiedonannon ”Euroopan talous- ja rahoitusjärjestelmä: lisää läpinäkyvyyttä, vakautta ja häiriönsietokykyä”, jonka tavoitteena on antaa EU:lle paremmat mahdollisuudet toimia johtavassa asemassa maailmanlaajuisessa talous- ja rahoitusjärjestelmässä ja samalla suojella EU:ta kolmansien maiden ja niihin sijoittautuneiden yritysten epäreiluilta ja vahingollisilta käytännöiltä. Tiedonannon sisältöä analysoitiin Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) järjestämässä julkisessa kuulemisessa, joka liittyi lausunnon laatimiseen tästä aiheesta.

Euroopan parlamentin jäsen ja euron kansainvälisen aseman vahvistamista käsittelevän mietinnön esittelijä Danuta Maria Hübner selitti avauspuheenvuorossaan, että ”geopoliittiset muutokset ja maailmanlaajuiset haasteet, kuten covid-19-pandemia, ovat korostaneet tarvetta vahvistaa EU:n talouden häiriönsietokykyä”, ja totesi, että ”likvidimpi rahoitusjärjestelmä tukisi euron vahvempaa kansainvälistä asemaa, joka voisi osaltaan vähentää EU:n alttiutta tuleville kriiseille”.

ETSK:n lausunnon ”Euroopan talous- ja rahoitusjärjestelmä: lisää läpinäkyvyyttä, vakautta ja häiriönsietokykyä” esittelijä Tomasz Wróblewski tiivisti keskustelun pääkohdat seuraavasti: ”Euron kansainvälisen aseman vahvistamiseksi tarvitaan rohkeita ja epätavanomaisia toimenpiteitä. Tämä on ratkaisevan tärkeää taloutemme saattamiseksi kasvun polulle pandemian jälkeisessä maailmassa.” (dgf)

Hlbtiq-henkilöt kärsivät kaikkialla Euroopassa syrjinnästä, mikä vaikuttaa heidän opiskelutuloksiinsa, työllistymismahdollisuuksiinsa, hyvinvointiinsa ja jopa siihen, miten he voivat käyttää vapaan liikkuvuuden kaltaisia perusoikeuksiaan EU:ssa.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) ehdottaa huhtikuussa antamassaan lausunnossa tilanteen parantamista siten, että perheen käsitteelle vahvistetaan EU:n tasolla syrjimättömät säännöt.

Lausunnossa todetaan, että komitea suhtautuu myönteisesti Euroopan komission hyväksymään hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevaan strategiaan 2020–2025, jonka tavoitteena on vähentää näiden henkilöiden syrjintää ja taata heidän turvallisuutensa ja perusoikeutensa EU:ssa unionitason lainsäädäntötoimien avulla.

Lausunnon esittelijä Ionuț Sibian korosti strategian tulevan oikeaan aikaan ja kiitteli Euroopan komission rohkeutta esittää se ”aikana, jona homo- ja transvihamielisyys ovat lisääntymässä Euroopan laajuisesti”.

Komitean antamassa lausunnossa kehotetaan laatimaan kaikkien EU:n jäsenvaltioiden tunnustama perheen määritelmä sen varmistamiseksi, että sateenkaariperheiksi kutsuttujen perheiden oikeuksia kunnioitetaan kaikkialla unionissa, erityisesti rajatylittävissä tilanteissa. ETSK perää Euroopan unionilta myös aktiivista työllisyyspolitiikkaa koskevia linjauksia sen edistämiseksi, että jäsenvaltiot laatisivat kansallisia työllisyyssuunnitelmia, joihin sisältyy hlbtiq-henkilöille suunnattuja erityistoimenpiteitä. Komitea kehottaa lisäksi kaikkia jäsenvaltioita kieltämään niin kutsutut eheytyskäytännöt ja -hoidot. (dgf)

EU:n liikenteen on tulevaisuudessa oltava kestävää, sosiaalista ja älykästä. Tämä on nyt haasteena alalla, joka on läpikäynyt suuria muutoksia viime vuosina ja joka on kärsinyt pahasti covid-19-pandemiasta. Komission uudesta liikennestrategiasta keskusteltiin täysistunnossa 28. huhtikuuta 2021. ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng totesi, että Eurooppa tarvitsee uuden vision covid-19-kriisin jälkeen ja että liikenteen alalla se merkitsee kestävää ja älykästä liikkuvuutta, joka sietää häiriöitä.