ETSK info

Koska veden niukkuus ja saastuminen aiheuttavat edelleen maailmanlaajuisia haasteita, EU:n nykyinen poliittinen kehys vaikuttaa riittämättömältä. Korkean tason vesiasiantuntijat kokoontuivat ETSK:ssa 27. helmikuuta etsimään mahdollisia ratkaisuja asiaan. Kuulemistilaisuus on alku ETSK:n työlle vesiasioiden parissa. 

ETSK valmistelee aiheesta parhaillaan oma-aloitteisia lausuntoja ja antaa syksyllä kansalaisyhteiskunnan suositukset veden tulevaisuudesta EU:ssa.

Kesällä 2022 Euroopassa koettiin ankarin kuivuus 500 vuoteen. Vaikka EU:n vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyy ehdotuksia vesikysymyksiin puuttumiseksi, näitä tavoitteita ei ole sisällytetty riittävästi EU:n toimintapolitiikkoihin. Mittakaavan muutos on tarpeen, jotta vältetään energiapolitiikassa aiemmin tehdyt virheet. 

ETSK:n puheenjohtajan Christa Schwengin mukaan EU:lla on mahdollisuus olla edelläkävijä vesialalla.

Myös Euroopan parlamentti kehotti äskettäin laatimaan EU:n vesistrategian. Euroopan parlamentin jäsenistä koostuvan Water Group -ryhmän puheenjohtaja Pernille Weiss sanoi toivovansa, että Euroopasta tulee esikuva vesivarojen hoitamisessa.

ETSK pyrkii edistämään kattavaa EU:n vesistrategiaa joukolla oma-aloitteisia lausuntoja, joihin sisältyy ehdotuksia puhtaiden vesivarojen turvaamiseksi, vesikysymysten aiheuttamien kansainvälisten konfliktien vaikutusten ennakoimiseksi ja lieventämiseksi sekä kestävän vesihuollon varmistamiseksi.

Neuvoa-antavan valiokunnan ”teollisuuden muutokset” (CCMI) puheenjohtaja Pietro Francesco De Lotto korosti veden teollista ulottuvuutta: ”Vesitehokkaat teknologiat ovat tärkeä osa ratkaisua, jota tarvitsemme paitsi teollisuuden myös koko yhteiskunnan hyväksi.”

Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) varapääjohtaja Salla Saastamoinen vakuutti, että JRC jakaa ETSK:n kunnianhimon vesivarojen hoidon kokonaisvaltaisen lähestymistavan osalta.

ETSK:n työntekijät-ryhmän puheenjohtaja Oliver Röpke korosti veden merkitystä ihmisoikeutena: ”Solidaarisuuden ja kestävyyden on oltava ratkaisujemme ytimessä.” (gb)

ETSK:n helmikuun täysistunnossa Valko-Venäjän demokraattisen opposition johtaja Svjatlana Tsihanouskaja kehotti EU:n toimielimiä tukemaan Valko-Venäjän kansaa autoritarismia vastaan. Valko-Venäjän on voitava kuulua eurooppalaiseen perheeseen, ja tämä on mahdollista vain kaikkien EU:n toimielinten aktiivisella tuella. 

Valko-Venäjän ihmisoikeustilanne on huononemassa, kun noin 1 500 kansalaista on pidätetty poliittisista syistä ja keskimäärin 17 ihmistä vangitaan päivittäin. 

ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng sanoi: ”Kaikki autoritaarisia suuntauksia kannattavat poliitikot pelkäävät kansaansa. He pelkäävät kansalaisyhteiskuntaa ja sen roolia uusien luovien voimien kanavoimisessa, niin että ne voivat nousta esiin ja toteuttaa erilaisia asioita.”

Tsihanouskaja korosti suoraa yhteyttä Valko-Venäjän ja Ukrainan vapauttamisen välillä: ”Euroopan tulevaisuus päätetään Ukrainan taistelukentillä, Valko-Venäjän maanalaisessa vastarintaliikkeessä ja tietysti myös eurooppalaisissa pääkaupungeissa.” Hän kehotti EU:n toimielimiä tukemaan ihmisiä, jotka taistelevat paikan päällä ja maanpaossa, ja ehdotti, että itäistä kumppanuutta, josta Valko-Venäjän hallitus vetäytyi vuonna 2021, elvytettäisiin yhteistyössä Valko-Venäjän opposition kanssa. 

”Kehotamme viranomaisia vapauttamaan pidätetyt henkilöt ja ammattiyhdistysaktivistit välittömästi ja ehdoitta”, sanoi ETSK:n työntekijät-ryhmän puheenjohtaja Oliver Röpke.

”Kansalaisyhteiskunnan edustajina voimme välittää viestiänne kaikille EU:n toimielimille viedäksemme eteenpäin ajatuksianne, jotka mielestänne voisivat auttaa Valko-Venäjän tilannetta”, korosti ETSK:n työnantajat-ryhmän puheenjohtaja Stefano Mallia.

Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän varapuheenjohtaja Simo Tianen sanoi: ”Svjatlana Tsihanouskaja, olette vahva ja rohkea nainen. Työskentelette pelottomasti luodaksenne maallenne paremman tulevaisuuden. Olemme puolellanne. Valko-Venäjä ansaitsee demokratian, ei diktatuuria.” (mt)
 

Vain päivää ennen Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vuosipäivää ETSK antoi päätöslauselman, jossa se peräänkuuluttaa Ukrainan nopeaa liittymistä EU:hun niin, että laajentumista koskevat periaatteet otetaan asianmukaisesti huomioon. ETSK kannattaa Ukrainaan kohdistuvia hyökkäysrikoksia käsittelevän kansainvälisen erityistuomioistuimen perustamista ja korostaa, että kansalaisyhteiskunnan on jatkettava Ukrainan tukemista niin kauan kuin se on tarpeen.

ETSK antoi helmikuun täysistunnossaan kolmannen Ukrainaa käsittelevän päätöslauselmansa aiheesta Ukraina: Vuosi Venäjän hyökkäyksen jälkeen – Euroopan kansalaisyhteiskunnan näkökulma. Päätöslauselma hyväksyttiin Ukrainan kansalaisvapauksien keskuksen johtajan ja vuoden 2022 Nobelin rauhanpalkinnon saajan Oleksandra Matvijtšukin sekä kreikkalaisen kansalaisjärjestön METAdrasi – Action for Migration Development puheenjohtajan Lora Pappan kanssa sodan vaikutuksesta Ukrainan ja EU:n väestöön käydyn keskustelun yhteydessä.

Päätöslauselmassaan ETSK kannattaa Ukrainan liittymistä Euroopan unioniin. ”Peräänkuulutamme nopeaa Ukrainan EU-liittymisprosessia niin, että laajentumista koskevat periaatteet otetaan asianmukaisesti huomioon. Ukrainan kansalaisyhteiskunta ja Ukrainan kansa ovat edelleen ETSK:n tärkein painopiste”, sanoi ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng.

Päätöslauselmassa kehotetaan perustamaan Ukrainaan kohdistuvia hyökkäysrikoksia käsittelevä kansainvälinen erityistuomioistuin. Oleksandra Matvijtšuk kertoi tunteikkaassa puheessaan Venäjän joukkojen tekemien sotarikosten ennennäkemättömästä määrästä: ”On aika muuttaa sanat päätöksiksi ja käynnistää oikeusmenettelyjä, sillä kestävä rauha ilman oikeudenmukaisuutta ei ole mahdollinen.”

Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot -ryhmän puheenjohtaja Séamus Boland sanoi, että ”kannatamme myös kehotusta perustaa Ukrainaan kohdistuvia hyökkäysrikoksia käsittelevä kansainvälinen erityistuomioistuin”.

Vuosi hyökkäyksen alkamisesta kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat antaneet tukeaan kahdeksalle miljoonalle pakolaiselle ja kuudelle miljoonalle maan sisäiselle pakolaiselle. Lora Pappa piti kuitenkin valitettavana sitä, että ”väsymyksen merkkejä on alkanut näkyä”.

Työntekijät-ryhmän puheenjohtaja Oliver Röpke totesi, että ”täällä komiteassa Ukrainan kansalaisyhteiskunnan ei enää pitäisi tuntea olevansa vieraana vaan kuin kotonaan”, ja vastaavasti työnantajat-ryhmän puheenjohtaja Stefano Mallia lisäsi, että ”kansalaisyhteiskunta on valmis tekemään kaiken tarvittavan niin kauan kuin se on tarpeen Ukrainan tukemiseksi elpymisen tiellä”. (mt)

ETSK järjesti 22. helmikuuta pitämässään täysistunnossa keskustelun, jossa varoitettiin yritysten lisääntyvistä vaikeuksista hankkia ammattitaitoista työvoimaa ja korostettiin, että kaikilla tasoilla tarvitaan kiireesti kokonaisvaltaista osaamisstrategiaa. 

Keskustelu järjestettiin Euroopan osaamisen teemavuoden 2023 yhteydessä, ja se liittyi aiheesta ”Työmarkkinoiden kehityksen tukeminen” laaditun ETSK:n lausunnon hyväksymiseen. Keskusteluun osallistuivat OECD:n työllisyys-, työvoima- ja sosiaaliasioista vastaava johtaja Stefano Scarpetta, käsiteollisuuden ja pienten ja keskisuurten yritysten eurooppalaisen liiton (SMEunited) varapuheenjohtaja Marianna Panebarco ja Social Economy Europen puheenjohtaja Juan Antonio Pedreño.

ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng totesi avauspuheenvuorossaan, että ”digitalisaation, viherryttämisen ja työn organisoinnin muutosten nopeutuminen pandemian jälkimainingeissa on osoittanut, kuinka tärkeää työntekijöiden täydennys- ja uudelleenkoulutus on ihmisten työllistyvyyden ja tuottavuuden ylläpitämisessä erityisesti ikääntyvässä yhteiskunnassa.”

Puhujat ilmaisivat toiveensa siitä, että Euroopan osaamisen teemavuosi ei jäisi pelkäksi kuolleeksi kirjaimeksi vaan osoittautuisi mieluummin keinoksi edistää elinikäistä oppimista, koulutusta ja uudelleenkoulutusta.

He toivat esiin monia koulutukseen liittyviä ongelmia, kuten työntekijöiden vähäisen osallistumisen, joka johtuu muun muassa ajan tai rahoituksen puutteesta tai siitä, että koulutus ei vastaa yritysten tarpeita. 

Puheenvuoroissa painotettiin sitä keskeistä roolia, joka työmarkkinaosapuolilla voi olla edistettäessä taitojen tunnustamista, jotta voidaan tukea ihmisten työllistyvyyden ylläpitämistä. Lisäksi korostettiin työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun keskeistä merkitystä tarpeiden tunnistamisessa ja taitojen kehittämisessä työpaikoilla.

Sekä ETSK:n lausunnossa että keskustelussa huomio kiinnittyi erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yrityksiin), joilla on jo nyt vaikeuksia löytää päteviä työntekijöitä tai tarjota räätälöityjä koulutusohjelmia. 

”Euroopan työmarkkinoiden murros edellyttää hyvää ymmärrystä siitä, minkä tyyppisiä taitoja työmarkkinoilla, mm. pk-yrityksissä, tarvitaan markkinoiden tulevien muutosten johdosta”, ETSK:n lausunnon esittelijä Mariya Mincheva huomautti. 

Lausunnossaan ETSK toteaa, että elinikäisen oppimisen olisi oltava kiinteä osa laajempia talouskasvustrategioita sekä elpymis- ja palautumissuunnitelmia ja että pk-yrityksiä olisi kannustettava työskentelemään verkostoissa ja yhdistämään valmiuksiaan vihreän ja digitaalisen siirtymän haasteisiin vastaamiseksi.

Arvioiden mukaan 128 miljoonan eurooppalaisen on hankittava täydennys- ja uudelleenkoulutusta pysyäkseen aktiivisina työmarkkinoilla. Työntekijät, joilla on alhainen osaamistaso ja joiden työpaikkoja automatisoinnin uhka koskee eniten, osallistuvat koulutukseen vähiten: EU27-maissa vain 4 prosenttia heistä osallistui koulutuksiin tarkastelujakson aikana. 

Myös aikuisten osuus kaiken kaikkiaan on alhainen, sillä vain 11 prosenttia osallistuu koulutuksiin tiettynä ajanjaksona. Todennäköisimmin koulutukseen osallistuvat 25–34-vuotiaat työntekijät, joiden osallistumisaste on 22 prosenttia, kun se kaikissa ikäryhmissä on vain 8 prosenttia. (ll)
 

ETSK korostaa helmikuussa antamassaan lausunnossa, että kansallisia ja paikallisia viranomaisia olisi kehotettava tekemään vaikutustenarviointeja, jotta saadaan selville, miten verkkoalustojen välityksellä tapahtuva lyhytaikainen majoitusvuokraus vaikuttaa paikallisten asukkaiden elämään ja esimerkiksi hotellien ja muiden majoitus- ja ravitsemispalveluyritysten toimintaan.

Lausunnossa esitetään ETSK:n kanta Euroopan komission ehdotukseen lyhytaikaisia vuokramajoituspalveluja koskevaksi asetukseksi. Komitea toivoo komission suosittavan, että kansalliset ja paikalliset viranomaiset arvioivat säännöllisesti, millaisia välittömiä tai välillisiä vaikutuksia lyhytaikaisilla vuokramajoituspalveluilla on paikallisen matkailun potentiaaliin, paikallisten asukkaiden elämään, pitkäaikaisvuokraukseen tarkoitettuihin majoituskohteisiin, paikallisiin asuntomarkkinoihin, alueen elinkustannuksiin, työllisyyteen, saastumiseen, paikallisten perinteiden kunnioittamiseen ja elinkeinoelämään.

Verkkoalustojen välityksellä tarjottavat lyhytaikaiset vuokramajoituspalvelut ovat viime aikoina kasvaneet voimakkaasti (niiden osuus on nykyään noin neljännes EU:n kaikesta matkailumajoituksesta), mikä kuormittaa monia paikallisyhteisöjä. Vaikka jotkin vähemmän tunnetut alueet ja kaupungit ovat hyötyneet siitä, että paikallinen matkailu on vilkastunut edullisemman lyhytaikaisen vuokramajoituksen ansiosta, suositut matkailukohteet alkavat olla kestokykynsä äärirajoilla. Esimerkiksi Venetsiassa, Firenzessä ja Barcelonassa kilpailu on saanut hotellit ja muut perinteiset palveluntarjoajat törmäyskurssille Airbnb:n ja muiden verkkoalustojen kanssa ja paikallisyhteisöjen elämä on lamaantumaisillaan.

”Mielestämme nimenomaan asetuksen mahdolliset heijastusvaikutukset ovat mielenkiintoisia”, lausunnon esittelijä Marinel Dănuț Mureșan totesi. ”Vaikka asetus sinänsä koskee vain lyhytaikaista vuokramajoitusta koskevien tietojen keruuta ja jakamista EU:n tasolla, se voi välillisesti tuottaa merkittävämpiäkin tuloksia, jos kansalliset viranomaiset onnistuvat saamaan kyseiset tiedot verkkoalustoilta. Vaikutustenarvioinnit olisivat keskeinen apuväline poliittisille päättäjille.”

ETSK esittää myös, että työläiden lupamenettelyjen sijaan majoittajilta vaadittaisiin vakuutuksen ottamista. Asetuksen mukaan paikallisviranomaisten ei pitäisi kohdistaa tällaisia lupamenettelyjä lyhytaikaisia vuokramajoituspalveluja tarjoaviin yrityksiin, mutta siinä ei sanota, miten niitä voidaan välttää. Vakuutus kattaisi suurimman osan lyhytaikaisesta vuokramajoitustoiminnasta aiheutuvista riskeistä, ja vakuutusyhtiöiden tehtävänä olisi tarkistaa, että majoittajat noudattavat sääntöjä.

Lisäksi ETSK ehdottaa asetuksen parantamiseksi muun muassa yksinkertaistettua ja EU:n tasolla yhdenmukaista rekisteröintiä sekä standardoitua lähestymistapaa kaikesta lyhytaikaisesta vuokramajoitustoiminnasta vaadittavien tietojen tason suhteen. (dm)

ETSK antoi täysistunnossaan 24. helmikuuta lausunnon komission tiedonannosta, jossa se esittää linjauksensa EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistamiseksi. ETSK korostaa, että sopimukseen on päästävä pikaisesti, mutta suunnitelman yksityiskohdat kaipaavat vielä työstämistä.

Vuonna 1992 tehdystä Maastrichtin sopimuksesta lähtien EU:n talouden ohjausjärjestelmä on auttanut luomaan edellytykset vakaalle taloudelle, kasvulle ja työllisyysasteen nousulle Euroopassa. Ohjausjärjestelmän kehittymisen myötä siitä on kuitenkin tullut myös monimutkaisempi, eivätkä kaikki välineet ja menettelyt ole kestäneet aikaa. 

ETSK on yhtä mieltä tarpeesta päästä nopeasti sopimukseen ennen jäsenmaiden vuoden 2024 talousarvioprosesseja, mutta painottaa, että monet yksityiskohdat kaipaavat vielä työstämistä. Ehdotetuilla finanssi- ja rakennepoliittisilla suunnitelmilla on varmistettava, että julkisen talouden velkasuhde pienenee tai pysyy maltillisella tasolla. Samaan aikaan sääntöjen on jätettävä riittävästi finanssipoliittista liikkumavaraa vihreään ja digitaaliseen siirtymään tehtäviä investointeja varten. Uudistetun kehyksen onnistuminen edellyttää ennen kaikkea sitoutumista prosessiin. 

”Finanssipoliittinen kehys on uudistettava pikaisesti. Monet jäsenvaltiot eivät ole vakauttaneet julkista talouttaan riittävästi hyvinä aikoina”, sanoi ETSK:n lausunnon esittelijä Krister Andersson. ”Maltillisen politiikan puutteesta on eniten haittaa yhteiskunnan heikko-osaisille. Velkaantuneisuuden vähentäminen ja velkakestävyys ovat avainasemassa. Olemme yhtä mieltä tarpeesta päästä nopeasti sopimukseen ennen jäsenmaiden vuoden 2024 talousarvioprosesseja.” (tk)

ETSK ottaa 23. helmikuuta antamassaan lausunnossa kantaa Euroopan komission tiedonantoon ”Vuotuinen selvitys kestävästä kasvusta 2023” ja kehottaa komissiota panostamaan viestintään EU:n edessä olevista haasteista ja siitä, mitä niiden ratkaisemiseksi on tehtävä. 

Vuotta 2023 koskevassa selvityksessä kestävästä kasvusta esitetään EU:n talous- ja työllisyyspoliittiset painopisteet seuraaviksi 12–18 kuukaudeksi. Sen tavoitteena on lieventää lyhyellä aikavälillä energiahäiriöiden kielteisiä vaikutuksia, edistää kestävää ja osallistavaa kasvua sekä parantaa keskipitkällä aikavälillä talouden ja yhteiskunnan häiriönsietokykyä EU:ssa. 

Lausunnossaan komitea ilmaisee suhtautuvansa myönteisesti kilpailukykyisen kestävyyden edistämiseksi asetettuihin painopisteisiin sekä siihen, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamiseen EU:ssa kiinnitetään huomiota. ETSK korostaa myös sujuvan viestinnän merkitystä ja kehottaa komissiota panostamaan siihen. Sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi ETSK kehottaa varmistamaan oikeudenmukaiset työolot ja -ehdot ja toimivan kilpailun sekä ottamaan kansalaisyhteiskunnan huolenaiheet entistä paremmin huomioon. Lisäksi komitea kannustaa jäsenvaltioita puuttumaan inflaatioon maltillisesti, realistisesti ja tasapainoisesti. 

”Vahvan, luotettavan ja yhtenäisen viestin välittäminen edessä olevista haasteista ja siitä, miten EU pyrkii ratkaisemaan ne, on olennaisen tärkeää kansalaisten kannalta, auttaa välttämään väärinkäsityksiä Euroopan yhdentymishankkeesta ja edistäisi ajatusta kaikkia hyödyttävästä Euroopan unionista”, totesi ETSK:n lausunnon esittelijä Gonçalo Lobo Xavier. (tk)

ETSK:n 1.–3. maaliskuuta 2023 järjestämillä kansalaisyhteiskuntapäivillä esitettyjen ehdotusten tavoitteena oli paitsi suojella EU:n kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia myös laajentaa niitä sekä varmistaa nuorille sukupolville vankka perusta, jolle rakentaa elinvoimaista kansalaisyhteiskuntaa.

Kolmipäiväinen tapahtuma järjestettiin 1.–3. maaliskuuta teemalla ”Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot: demokratian pilari ja keskeinen toimija nykyisten haasteiden ratkaisemiseksi”. Heti alkuun esitettiin kehotus vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia sisäisten ja ulkoisten uhkien torjumiseksi, ja lopuksi esiteltiin päätelmät kahdeksasta interaktiivisesta työpajasta. Ehdotuksissa käsiteltiin kansalaisyhteiskunnan kannalta keskeisiä aiheita, kuten vuoden 2024 Euroopan parlamentin vaaleja, tulevia kansalaispaneeleja EU:n päätöksenteossa, talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa ja kansalaisyhteiskunnan rahoitusta.

Avatessaan tapahtuman ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng painotti, että ETSK on kiinnittänyt toistuvasti huomiota kansalaisyhteiskuntaa uhkaaviin tekijöihin. ”Tämän takia meillä oli erittäin selkeä kanta komission esittämään Euroopan demokratiatoimintasuunnitelmaan. Olemme kehottaneet komissiota omistamaan erillisen pilarin kansalaisyhteiskunnalle ja välittäneet Euroopan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja verkostojen esittämän vaatimuksen eurooppalaisesta kansalaisyhteiskuntastrategiasta.”

Demokratiasta ja väestökehityksestä vastaava komission jäsen Dubravka Šuica totesi, että demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa ei voi pitää itsestäänselvyytenä. Hän korosti komission toimia vastauksena Euroopan tulevaisuusfoorumiin: 80 prosenttia tämän vuoden säädösaloitteista on suoraa seurausta kansalaisten konferenssissa esittämistä ehdotuksista. ”Suhtaudumme vakavasti sitoutumiseenne ja konferenssin ehdotuksiin.”

Tapahtuman osallistujamäärä oli noin 500, ja se järjestettiin ensimmäistä kertaa covid-19-pandemian jälkeen lähitapahtumana.

Päätelmät julkaistaan piakkoin kokonaisuudessaan ETSK:n verkkosivuilla. ETSK aikoo myös varmistaa, että päätelmät saavuttavat EU:n toimielimet laajemmin.

ETSK järjestää kansalaisyhteiskuntapäivät yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan eurooppalaisten organisaatioiden ja verkostojen yhteysryhmän kanssa.