Vammaisten henkilöiden äänioikeus: ETSK vaatii muutosta EU:n vaalilainsäädäntöön

ETSK pitää mahdottomana hyväksyä ja EU:n perusarvojen vastaisena sitä, että kaikkialla Euroopassa edelleen olemassa olevien oikeudellisten ja teknisten esteiden vuoksi yksikään EU:n jäsenvaltio ei pysty takaamaan vaalien esteettömyyttä kaikille.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kehottaa Euroopan parlamenttia, EU:n neuvostoa ja jäsenvaltioita muuttamaan kiireellisesti vuodelta 1976 peräisin olevaa, Euroopan parlamentin vaaleja koskevaa säädöstä siten, että kaikilla vammaisilla Euroopan unionin (EU) kansalaisilla on todellinen äänioikeus Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2024.

ETSK toteaa 2. joulukuuta antamassaan lausunnossa Tarve taata vammaisille henkilöille todelliset oikeudet äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa, että säädöstekstissä on selkeytettävä vaalien yleisyyden, salaisuuden ja välittömyyden periaatteita.

Tämä lopettaisi vammaisten äänestäjien syrjinnän, joka liittyy eri jäsenvaltioissa voimassa oleviin sääntöihin tai järjestelyihin, jotka vaihtelevat huomattavasti maasta toiseen. Se voisi myös poistaa nykyiset oikeudelliset tai tekniset esteet, jotka vievät miljoonilta ihmisiltä heidän äänioikeutensa.

”ETSK katsoo, että tällaista syrjintää ei voida hyväksyä ja että se on vastoin EU:n perusarvoja, perussopimusta ja merkittäviä kansainvälisiä oikeudellisia ja poliittisia asiakirjoja”, sanoi lausunnon esittelijä Krzysztof Pater.

Lausunto hyväksyttiin ETSK:n viimeisimmässä täysistunnossa, jossa vammaisuuteen liittyvät kysymykset nostettiin keskeiselle sijalle vuoden 2020 kansainvälisen vammaisten päivän johdosta, jota vietettiin maailmanlaajuisesti 3. joulukuuta. Lausunto on jatkoa ETSK:n vuoden 2019 tiedonannolle.

”Tässä lausunnossa on kyse ennen kaikkea ihmisarvosta. Vaatimuksemme koskee kaikkien ihmisten yhtäläisten oikeuksien periaatetta. Miten on mahdollista, että 21. vuosisadalla miljoonat vammaiset EU:n kansalaiset eivät voi käyttää äänioikeuttaan eivätkä päätöksentekijät tee juurikaan mitään asian muuttamiseksi? Tämä on keskeinen kysymys EU:n demokratian kannalta”, Pater korosti.

Pater sanoi toivovansa, että vammaiset eivät koe samaa kohtaloa kuin eurooppalaiset naiset, joiden äänestysoikeuden viimeinen rajoitus nykyisessä EU:ssa poistui vasta vuonna 1976 eli 70 vuotta sen jälkeen, kun Suomesta tuli ensimmäinen Euroopan maa, joka antoi naisten äänestää.

ETSK varoittaa, että jos lainsäädäntöön ei tehdä muutoksia, niiden kansalaisten määrä, joilta äänioikeus mahdollisesti evätään, kasvaa jatkuvasti, sillä jonkinlaisesta vammasta kärsivien ihmisten osuus EU:n nopeasti ikääntyvästä väestöstä kasvaa keskimäärin yhdellä prosentilla kuudessa vuodessa.

Äänioikeus evätään myös lyhytaikaista sairaalahoitoa saavilta, kotona hoitoa tai kuntoutusta saavilta tai epidemiologisten riskien vuoksi eristyksissä olevilta henkilöiltä.

 

ETSK:N VUODEN 2019 TIEDONANNOSSA OSOITETTIIN VAMMAISTEN ÄÄNESTÄJIEN SYRJINTÄ

ETSK:n vuoden 2019 tiedonannossa, jonka esittelijänä Krzysztof Pater niin ikään toimi, lueteltiin yksityiskohtaisesti vammaisten äänestäjien kohtaamat rajoitukset ja esteet kussakin jäsenvaltiossa. Siinä esiteltiin myös 200 esimerkkiä kussakin maassa käytössä olevista ratkaisuista.

Kaksi kuukautta ennen vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaaleja julkaistun tiedonannon tulokset vahvistettiin myöhemmin tiedotusvälineiden ja kansalaisjärjestöjen vaaliraporteissa.

Vaikka Ranskan ja Saksan kansallisiin lakeihin tehtiin joitakin myönteisiä muutoksia juuri ennen Euroopan parlamentin vaaleja, 14 maan kansallisen lainsäädännön havaittiin edelleen estävän noin 400 000:ta kansalaista äänestämästä mielenterveysongelmien tai kehitysvamman vuoksi. Vammaisia henkilöitä, jotka eivät voineet äänestää kansallisista säännöistä johtuvien organisatoristen tai teknisten järjestelyjen vuoksi, oli miljoonia. 

Tiedonannon mukaan esimerkiksi kahdeksassa EU-maassa henkilöillä, jotka eivät voi fyysisesti tulla äänestyspaikalle vamman tai sairauden vuoksi, ei ole muuta äänestysmahdollisuutta. Näkövammaiset eivät voi äänestää itsenäisesti 18 maassa, ja yhdeksässä maassa äänestäjien on merkittävä äänestyslipukkeeseen ehdokasnumero, nimi tai kannattamansa puolueen nimi, mikä muodostaa monille vakavan esteen.

 

ETSK:N EHDOTTAMAT TOIMET

ETSK katsoo, että vammaisia EU-kansalaisia syrjivät käytännöt voidaan nopeasti poistaa muuttamalla vaalisäädöstä siten, että EU-maiden on pantava täytäntöön normit, joilla taataan näille henkilöille todellinen äänioikeus.

 Tätä varten ETSK pitää tarpeellisena selkeyttää mainitussa säädöksessä vahvistettua yleisen äänioikeuden periaatetta sisällyttämällä siihen määräys, jonka mukaan yhdeltäkään EU:n kansalaiselta ei voida evätä äänioikeutta Euroopan parlamentin vaaleissa vammaisuuden tai terveydentilan vuoksi kansallisten säännösten perusteella.

 Myös säädöstekstissä tarkoitettuja välittömyyden ja salaisuuden periaatteita on selkeytettävä. ETSK ehdottaa kuutta toimenpidettä, jotka EU-maiden olisi toteutettava sen varmistamiseksi, että näitä periaatteita noudatetaan kaikkien kansalaisten, myös vammaisten henkilöiden, äänestämisen yhteydessä.

 ETSK katsoo, että EU voisi hyödyntää monien maiden myönteisiä kokemuksia ehdotettujen ratkaisujen täytäntöönpanossa.

 ”Jos kaikki nämä säännöt pannaan täytäntöön, vuoden 2024 Euroopan parlamentin vaalit ovat aidosti yleiset ja esteettömät kaikille. Tämä on tavoitteemme. Se voisi aloittaa uuden aikakauden vammaisten henkilöiden oikeuksien kannalta Euroopassa”, Pater totesi lopuksi.

 Lisätietoa antaa  ETSK:n lehdistöyksikkö – Laura Lui  +32 25469189 laurairena.lui@eesc.europa.eu

Downloads

Disability