ETSK info

Meidän on investoitava yhä enemmän uusiutuviin energialähteisiin vihreämmän, turvallisemman ja kohtuuhintaisemman tulevaisuuden turvaamiseksi Euroopalle. Tämä oli ETSK:n puheenjohtajan Christa Schwengin ja energiakomissaari Kadri Simsonin viesti ETSK:n täysistunnossa 22. maaliskuuta.

Christa Schweng totesi, että energian hintojen jyrkkä nousu, inflaatio ja heikko talouskasvu ovat tehneet vuodesta hyvin haastavan kansalaisille ja yrityksille: ”ETSK pitää edelleen ensisijaisena sitä, että Euroopassa pyritään siirtymään puhtaaseen energiaan, nopeutetaan uusiutuvan energian käyttöönottoa, turvataan energiansaanti ja monipuolistetaan energialähteitä.”

Kadri Simson linjasi EU:n tulevaa energiapolitiikkaa: ”Kahteen sanaan tiivistäen vastaukseni on uusiutuva energia. Se on komissiolle energiapolitiikan ehdoton prioriteetti uusiutuvan energian tavoitteidemme eteenpäin viemiseksi ja toteuttamiseksi.”

Ensimmäistä kertaa kautta aikojen EU ei ole enää riippuvainen Venäjän energiasta. EU on saanut katkaistua raskaan riippuvuutensa Venäjästä monipuolistamalla kaasutoimituksia, lisäämällä tehokkuutta ja edistämällä voimakkaammin uusiutuvia energialähteitä.

Tällä hetkellä EU:n sähköstä 39 prosenttia tuotetaan uusiutuvista energialähteistä. Vuosi 2022 oli ennätyksellinen: EU tuotti energiaa enemmän tuuli- ja aurinkovoimalla kuin kaasulla, ja tuulivoimakapasiteetti kasvoi 15 gigawattia ja aurinkovoimakapasiteetti 41 gigawattia. (mp)

Italian työministerin kanssa 22. maaliskuuta käydyssä keskustelussa ETSK kannatti komission aloitetta vahvistaa kansallisten tasa-arvoelinten roolia ja riippumattomuutta pyrittäessä poistamaan syrjivät käytännöt EU:n työmarkkinoilta.

Molemmat osapuolet totesivat kannattavansa tavoitteita kansallisiin tasa-arvoelimiin sovellettavia normeja koskevassa komission ehdotuksessa direktiiviksi, jolla pyritään lisäämään tasa-arvoelinten vaikuttavuutta. Ehdotus on tehty sen vuoksi, koska tasa-arvoa koskevilla nykyisillä lainsäädäntötoimilla ei pystytä panemaan asianmukaisesti täytäntöön eriarvoista kohtelua ja syrjintää koskevaa EU:n lainsäädäntöä.

ETSK korostaa aiheesta ”Tasa-arvoelinten roolin ja riippumattomuuden vahvistaminen” antamassaan lausunnossa, joka hyväksyttiin täysistunnossa keskustelun jälkeen, että on tärkeää pyrkiä toissijaisuusperiaatteen ja sitovien vaatimusten asettamisen väliseen asianmukaiseen tasapainoon kansallisten tasa-arvoelinten vahvistamiseksi ja niiden vaikuttavuuden lisäämiseksi – näkökanta, jota myös Italian ministeri myötäili käydyssä keskustelussa.

”Erilaisten ryhmien osallistuminen työmarkkinoille ei ole vain oikeudenmukaisuuskysymys. Se on erittäin järkevää taloudellisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta. Komitea on kuitenkin edelleen huolissaan siitä, että suojelu syrjinnältä ja eriarvoiselta kohtelulta ei ole vielä yhdenmukaista kaikkialla unionissa, ja kannattaa vahvoja mekanismeja, joilla varmistetaan niiden seuranta, muun muassa vahvistamalla kansallisia tasa-arvoelimiä”, ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng sanoi.

Ministeri Marina Calderone kertoi, että hänen hallituksensa kannattaa komission tavoitetta, mutta korosti, että olisi tärkeää varmistaa yhdenmukaisuus jo olemassa olevien kansallisten järjestelmien ja elinten kanssa, joita ovat esimerkiksi Italiassa toimivat tasa-arvoasiain neuvottelukunnat, jotka vaalivat tasa-arvoa sekä kansallisella että alueellisella tasolla.

”Tänään puheena olevan osallisuuden on pysyttävä Euroopan sosiaalisen toimintaohjelman ytimessä EU:n talous- ja rahoitushallinnon uudistamisesta parhaillaan käytävän keskustelun rinnalla. Tiedämme, kuinka vaikeaa on edelleen varmistaa tosiasialliset yhtäläiset mahdollisuudet työmarkkinoilla. Jotkin yhteiskuntaryhmät kohtaavat edelleen valtavia esteitä päästä työmarkkinoille ja sosiaalisen suojelun piiriin”, Calderone sanoi.

Ministeri korosti, että sukupuolten välinen ero työllisyysasteessa on edelleen yli 10 prosenttia EU:n tasolla. EU:ssa ei ole yhtä ainoaa maata, jossa tätä sukupuolten välistä eroa – joka on kaikkialla naisten kannalta epäedullinen – ei olisi. Myös vastavalmistuneilla nuorilla on vaikeuksia löytää työtä. Vammaiset henkilöt sekä lailliset maahanmuuttajat ja pakolaiset kohtaavat edelleen syrjintää etsiessään työtä tai pyrkiessään säilyttämään sen. (ll)

ETSK:n maaliskuun täysistunnossa puhunut YK:n talous- ja sosiaalineuvoston (Ecosoc) puheenjohtaja peräänkuulutti kansalaisyhteiskunnalle vahvaa roolia Agenda 2030:n täytäntöönpanossa.

YK:n talous- ja sosiaalineuvoston puheenjohtaja, suurlähettiläs Lachezara Stoeva sanoi, että kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat välttämättömiä liittolaisia kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa.

”Meidän on oltava kunnianhimoisia. Maailmanlaajuisiin haasteisiin tarvitaan vahvoja maailmanlaajuisia vastauksia”, ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng totesi. ”Kansalaisyhteiskunnan pitäisi olla edustettuna syyskuussa pidettävässä kestävän kehityksen huippukokouksessa, ja sen tulee voida osallistua nykyistä järjestelmällisemmin ja konkreettisemmin”, hän lisäsi.

YK:n suurlähettiläs Lachezara Stoeva totesi: ”Emme voi tehdä mitään ilman kansalaisyhteiskuntaa. Euroopan kansalaisyhteiskunta on ollut usein tulevaisuutta ennakoivan ajattelutavan edelläkävijä. ETSK:lla on monisidosryhmäisen luonteensa vuoksi valmiudet vaikuttaa julkiseen politiikkaan, jotta siitä tulisi tasapainoisempaa, tasapuolisempaa ja mukautuvampaa.”

ETSK on osallistunut aktiivisesti EU:n ensimmäisen koko unionia koskevan vapaaehtoisen katsauksen laatimiseen. Se esitellään kestävän kehityksen korkean tason poliittisessa foorumin kokouksessa heinäkuussa. Komitea on erityisesti laatinut kansalaisyhteiskunnan osallistumista kuvaavan mallin, jota voitaisiin käyttää parhaana käytäntönä muualla maailmassa. (mt)

ETSK antoi tukensa Euroopan komission ehdotukselle neuvoston suositukseksi riittävästä vähimmäistoimeentulosta ja pitää sitä välttämättömänä osana köyhyyden torjuntaa ja EU:n tavoitetta vähentää riskiryhmään kuuluvien ihmisten määrää vähintään 15 miljoonalla vuosikymmenen loppuun mennessä.

ETSK totesi maaliskuussa pitämässään täysistunnossa antamassaan lausunnossa pitävänsä erityisen tervetulleena sellaisten realististen ja kohtuullisten kriteerien täytäntöönpanoa, joiden avulla vähimmäistoimeentulo asetetaan kaikkien saataville tavalla, jolla taataan ihmisarvoinen elämä ja joka ei jätä ketään jälkeen.

Jotta varmistetaan, että vähimmäistoimeentulojärjestelmät tarjoavat riittävät resurssit, ne on myös pidettävä inflaation tasalla, jonka odotetaan kasvavan 6,5 prosenttia vuonna 2023 (äskettäisten elintarvikkeiden ja energian hintojen nousun kasvaneiden elinkustannusten myötä). ETSK ehdottaakin, että jäsenvaltiot arvioivat vähimmäistoimeentulotasoa kerran vuodessa inflaatiotasosta riippuen.

Tämän tulisi tapahtua kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, työmarkkinaosapuolten ja sosiaalialan järjestöjen seurannassa.

”Tehokkailla vähimmäistoimeentulojärjestelmillä voidaan taata ihmisoikeuksien kunnioittaminen, turvata ihmisarvoinen elämä, auttaa ihmisiä pysymään aktiivisina ja yhteiskunnassa osallisina sekä auttaa heitä löytämään laadukasta työtä”, sanoi lausunnon esittelijä Jason Deguara lisäten, että myös itsenäisillä ammatinharjoittajilla olisi oltava täysi oikeus vähimmäistoimeentuloon ja muihin etuuksiin.

Esittelijä Paul Soete totesi: ”Tavoitteena on köyhyysvaarassa olevien määrän vähentäminen vähintään 15 miljoonalla vuoteen 2030 mennessä. Ensi näkemältä tämä tavoite ei vaikuta kovin kunnianhimoiselta, mutta jäsenvaltioille annettu ohjeistus ja toimiva metodologiapohja merkitsevät tärkeää askelta eteenpäin.”

Hyvinvointivaltioiden välillä on yleensä hyvin suuria eroja vähimmäistoimeentulon tasossa ja sisällössä, ja asia on näin myös EU:ssa. Vähimmäistoimeentulon saajien työmarkkinatilanne vaihtelee huomattavasti jäsenvaltiosta toiseen.

Yksikään maa ei tällä hetkellä takaa työttömille perheille riittävää toimeentulotukea köyhyysvaaran välttämiseksi. Kelpoisuusedellytysten, kuten vähimmäisiän, oleskelustatuksen, asunnottomuuden tai perheen kokoonpanon vuoksi noin 20 prosenttia työttömistä ei voi saada mitään tukea.
Ongelmana on myös vähimmäistoimeentulon vähäinen käyttöaste, jonka arvioidaan olevan 30–50 prosenttia, mikä johtuu suurelta osin hallinnollisista rasitteista. (ll)

Viitaten silmälläpidettäviä suuntauksia ja kysymyksiä käsittelevään Euroopan komission raporttiin ETSK korosti maaliskuussa, että se olisi voinut auttaa paljon enemmän, jos se olisi otettu mukaan ennakointiprosessiin alusta alkaen.

Vuoden 2022 strategista ennakointiraporttia käsittelevä ETSK:n lausunto hyväksyttiin maaliskuun täysistunnossa, ja siinä korostettiin, että ETSK voi vahvistaa EU:n analyysi- ja ennakointivalmiuksia. Kansalaisyhteiskunnan silminä ja korvina se pystyy parhaiten kartoittamaan uusia suuntauksia. Osoituksena tästä ETSK ilmoitti halukkuudestaan osallistua varhaisessa vaiheessa vuoden 2023 strategisen ennakointiraportin laadintaan.

Esittelijä Angelo Pagliara kertoi perusteluista lausunnon laatimiselle: ”Monia komission raportissa käsiteltyjä aiheita on tarkasteltu ETSK:n lausunnoissa jo aiempina vuosina, ja ETSK:lla on niistä vahvaa asiantuntemusta ja kokemusta. Niinpä olisi hyödyllistä ottaa komitea paremmin mukaan, koska se voi todella auttaa.”

Vuoden 2022 strategisessa ennakointiraportissa tarkastellaan sitä, miten EU:n ilmastotavoitteet ja niiden kanssa mahdollisesti ristiriidassa olevat digitaaliset tavoitteet voidaan parhaiten sovittaa yhteen, ja yksilöidään kymmenen keskeistä alaa, joilla tarvitaan toimia synergioiden ja johdonmukaisuuden parantamiseksi. ETSK kehottaakin laatimaan strategisen ennakointiohjelman, jolla tähdätään uuteen kehitysmalliin. Siinä yhdistetään taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys ja asetetaan ihmiset keskeiseen asemaan.

Yksi ETSK:n osoittamista vuoden 2022 raportin keskeisistä heikkouksista on se, että raportissa ei anneta selkeää kuvaa riskeistä ja skenaarioista siinä tapauksessa, että EU ei saavuta raaka-aineiden, harvinaisten maametallien ja vesivarojen saatavuutta koskevia tavoitteitaan.

Komission odotetaan julkaisevan vuoden 2023 toisella neljänneksellä vuoden 2023 strategisen ennakointiraportin, jossa keskitytään sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään Eurooppaan, ja sitä ajatellen ETSK tuo esiin seuraavat erityistä huomiota vaativat osa-alueet:

• Euroopan maatalouselintarvikealan hankintajärjestelmät ja häiriönsietokyky
• vahva, yhtenäinen, innovatiivinen ja laadukkaiden työpaikkojen luomiseen kykenevä eurooppalainen teollisuusjärjestelmä
• tarve lujittaa strategista energiaomavaraisuutta ja tukea yrityksiä ja työntekijöitä samaan tapaan kuin pandemiakriisin aikana tehtiin. (dm)

ETSK antoi maaliskuun täysistunnossaan lausunnon, jossa EU:n toimielimiä kehotetaan puuttumaan ulkopoliittisten pakotteiden hajanaiseen täytäntöönpanoon eri jäsenvaltioissa. ETSK on huolissaan näistä epäjohdonmukaisuuksista ja kehottaa ryhtymään välittömiin toimiin humanitaarisen avun tarjoamiseksi ja toimittajien suojelemiseksi pakotejärjestelmien piiriin kuuluvissa maissa.

Euroopan unionin neuvosto määrää ulkopoliittisia pakotteita, joita kaikkien jäsenvaltioiden on sovellettava. Pakotteiden täytäntöönpano ja valvonta on kuitenkin tällä hetkellä hajautettu. Tämä on johtanut siihen, että määritelmät, soveltamisalat, seuraamukset ja tutkintavalmiudet vaihtelevat jäsenvaltioittain. Hajanaisuus heikentää EU:n pakotteiden tehokkuutta ja uhkaa jakaa unionia, sillä jotkin maat suhtautuvat pakotteiden rikkomiseen lievemmin kuin toiset. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi Euroopan komissio on ehdottanut direktiiviä, jolla yhdenmukaistetaan rikosten määritelmät ja EU:n pakotteiden rikkomisesta määrättävät seuraamukset.

ETSK kehottaa aiheesta ”Pakotteiden rikkominen – EU-rikokset” antamassaan lausunnossa EU:n toimielimiä laajentamaan humanitaarista poikkeusta, jotta voidaan estää mahdolliset tahattomat kielteiset seuraukset humanitaariselle avulle ja tuelle. ”Haluamme suojella humanitaarisen avun toimittamista pakotejärjestelmien piiriin kuuluvissa maissa eläville hädänalaisille ihmisille”, selitti ETSK:n jäsen José Antonio Moreno Díaz, lausunnon esittelijä. ”Peräänkuulutamme pysyvää humanitaarista poikkeusta sen varmistamiseksi, että humanitaarinen henkilöstö voi toimia joutumatta rikosoikeudelliseen vastuuseen.”

Komitea painottaa tarvetta tarjota yksityissektorille ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioille riittävästi tietoa ja ennakoivaa tukea, jotta niillä on valmiudet mukautua uuteen lainsäädäntöön ja noudattaa pakotejärjestelmissä asetettuja vaatimuksia. Jäsenvaltioilla on oltava riittävät hallinnolliset valmiudet, rahoitusvarat ja koulutettu henkilöstö pakotteiden rikkomisen havaitsemiseen, syytteeseenpanoon ja seuraamusten määräämiseen. (gb)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) antoi maaliskuun täysistunnossaan lausunnon EU:n lannoitestrategiasta ja peräänkuuluttaa siinä lannoitteiden saatavuuden, kohtuuhintaisuuden ja kestävyyden varmistamista.

Maailmanlaajuinen lannoitekriisi on saavuttanut kriittisen tason Euroopassa, jossa viljelijöillä on vastassaan ennätykselliset hinnat ja toimituspula. Kriisiä on pahentanut Ukrainassa meneillään oleva sota, joka on vakava uhka Euroopan maataloudelle ja maailmanlaajuiselle elintarviketurvalle.

ETSK suhtautui maaliskuun täysistunnossaan myönteisesti komission tiedonantoon lannoitteiden saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden varmistamisesta ja korosti, että kriisin vaikutusten rajoittamiseksi tarvitaan kiireellisesti kansallisia toimia.

”Viljelijät joutuvat maksamaan lannoitteista korkeita hintoja, mikä vaikuttaa myös kuluttajiin. Olemme tyytyväisiä Euroopan komission tiedonantoon lannoitteiden saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden varmistamisesta. Lannoitekriisin vaikutusten rajoittamiseksi tarvitaan kuitenkin kiireellisesti kansallisia, myös pitempiaikaisia toimia”, totesi ETSK:n lausunnon esittelijä Arnold Puech d'Alissac.

ETSK on ehdottanut EU:n lannoitemarkkinoiden toiminnan parantamiseksi erilaisia korjaavia toimenpiteitä, mm. että tilanteesta eniten kärsiviä typpilannoitteiden tuottajia ja viljelijöitä voitaisiin tukea suoraan myöntämällä valtiontukea.
Komitea korostaa kuitenkin myös tarvetta parantaa lannoitteiden tarjonta- ja hintatilannetta edistämällä tuontia ja sisäistä kilpailua. Tämä voidaan saavuttaa suspendoimalla EU:n tuontitullit kaikilta lannoiteilta, helpottamalla lannoitealan logistiikkaa ja joustavoittamalla sääntelyä.

ETSK on lyhyen aikavälin toimenpiteiden lisäksi kehottanut etsimään keskipitkän aikavälin ratkaisuja, joilla rajoitetaan EU:n riippuvuutta kivennäislannoitteiden tuonnista ja pienennetään viljelmien lannoituksen ympäristöjalanjälkeä.
ETSK on myös pitänyt tervetulleena, että vuonna 2023 perustetaan uusi lannoitemarkkinoiden seurantakeskus, jonka tarkoituksena on lisätä EU:n lannoitemarkkinoiden avoimuutta julkistamalla säännöllisesti edustavat kotimarkkinahinnat ja julkisia tilastoja lannoitteiden tuotannosta ja kulutuksesta.

ETSK kehottaa EU:ta tehostamaan kansainvälisellä tasolla toimia maailman elintarviketurvan heikentymisen torjumiseksi edistämällä lannoitealan avoimuutta ja lannoitteiden saatavuutta ja tehokasta käyttöä. Lannoitteiden maailmanlaajuista kauppaa olisi edistettävä pitämällä markkinat avoimina, välttämällä vientirajoituksia ja kieltoja, lisäämällä Euroopan lannoitetuotantoa ja laajentamalla logistiikkareittejä. (ks)

Digitaalisten energiajärjestelmien tarjoamien mahdollisuuksien tiellä on edelleen liian monia esteitä. Entistä älykkäämpiä ratkaisuja on vaikea toteuttaa käytännössä erityisesti siksi, että hallinnolliset menettelyt ovat raskaita, tehokkaita kannustimia ei ole ja siirto- ja jakeluverkkoa vaivaa joustamattomuus, joka johtuu riittämättömistä investoinneista energiainfrastruktuuriin.

Nämä ovat aihetta ”Energiajärjestelmän digitalisointi – EU:n toimintasuunnitelma” käsittelevän ETSK:n lausunnon keskeiset päätelmät.

Lausunnon ovat laatineet esittelijä Thomas Kattnig ja yhteisesittelijä Zsolt Kükedi, ja se hyväksyttiin maaliskuun täysistunnossa.

Yleisesti ottaen ETSK kannattaa Euroopan komission esittämän toimintasuunnitelman tavoitteita ja useimpia siinä ehdotettuja toimenpiteitä. Se katsoo kuitenkin, että komissio ei ole onnistunut nivomaan toimintasuunnitelmaa yleiseen energiapolitiikkaan, mikä johtaa lokeroituneeseen toimintamalliin. Energiajärjestelmää digitalisoitaessa on luotava yhteistyöhön perustuvia ratkaisuja, jotka kannustavat käyttäjiä osallistumaan digitalisoituun järjestelmään.

Energiainfrastruktuurit on tulevaisuudessa suunniteltava sellaisiksi, että kaikki kuluttajat voivat osallistua aktiivisesti älykkäiden energiajärjestelmien kehittämiseen. ”On erittäin tärkeää vahvistaa aktiivisten kuluttajien roolia digitalisaatiossa sekä kannustaa heitä käyttämään ja antaa heille mahdollisuus käyttää mahdollisimman monia älykkäitä ratkaisuja”, Zsolt Kükedi sanoi.

Vaarana on kuitenkin, että uusia datavetoisia palveluja ja innovatiivisia teknisiä ratkaisuja ei saada käyttöön riittävän nopeasti, koska osaavista työntekijöistä ja koulutetuista ammattilaisista, jotka voisivat auttaa käyttöönotossa, on pulaa. Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi onkin toteutettava kohdennettuja työmarkkina- ja koulutuspoliittisia toimenpiteitä. ”Tarvitaan koordinoitua lähestymistapaa ja tiivistä yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa. Lisäksi kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistuminen on olennaisen tärkeää”, Thomas Kattnig totesi. (mp)

ETSK antoi 23. maaliskuuta kaksi lausuntoa komission viimeisimmistä ehdotuksista hajanaisen ja alikehittyneen pääomamarkkinaunionin kehittämiseksi parempaan suuntaan: yhdessä niistä käsitellään uutta listautumissäädöstä ja toisessa Euroopan markkinarakenneasetuksen tarkistamista.

Komissio pyrkii uudella listautumissäädöksellä vähentämään kaikenkokoisten yritysten ja erityisesti pk-yritysten hallinnollista taakkaa listautumisprosessissa ja siten helpottaa niiden mahdollisuuksia saada rahoitusta listautumalla EU:n julkisille markkinoille.

ETSK pitää aloitetta myönteisenä, sillä eurooppalaisten yritysten oman pääoman ehtoisen rahoituksen lisääminen ja riippuvuuden vähentäminen pankkilainoista on ratkaisevan tärkeää pandemian jälkeisen elpymisen varmistamiseksi ja häiriönsietokykyisen talousjärjestelmän rakentamiseksi. Komitea katsoo, että yhä useamman perheyrityksen tuominen pääomamarkkinoille avaisi niille toistaiseksi hyödyntämättömiä mahdollisuuksia hankkia kasvupääomaa.

ETSK:n esittelijän Kęstutis Kupšysin mukaan ”moniääniosakejärjestelmä auttaa perheitä säilyttämään määräysvallan yrityksissä ja tekee listautumisesta niille houkuttelevampaa. On myös tärkeää yksinkertaistaa esitteen sisältöä, jotta voitaisiin vähentää merkittävästi liikkeeseenlaskijoille aiheutuvia kustannuksia ja rasitteita. Komission ehdotuksen mukainen pelkästään englanninkielisten liikkeeseenlaskuasiakirjojen käyttö hankaloittaisi kuitenkin kotimaisen vähittäissijoituspohjan kehittämistä.”

Komissio on tehnyt myös ehdotuksen uudesta Euroopan markkinarakenneasetuksesta (EMIR) vahvistaakseen EU:n sisäistä määrityskapasiteettia. ETSK odotti EMIR-ehdotukselta selkeämpää kantaa Yhdistyneen kuningaskunnan keskusvastapuolista aiheutuvan riskin vähentämiseen sekä yksityiskohtaisempia sääntöjä ja kannustimia, joilla ohjattaisiin brexitin jälkeen käyttämään EU:hun sijoittautuneita keskusvastapuolia.

ETSK:n esittelijä Florian Marin totesi: ”Puuttuu selkeä suunnitelma erityistoimenpiteineen kilpailukykyisten ja yhtenäisten selvitysmarkkinoiden luomiseksi. On valitettavaa, ettei nykyistä kehystä ole arvioitu viiden vuoden jälkeen, ja ehdotamme, että Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) laatii raportin EU:n ulkopuolisten keskusvastapuolten käytön pääasiallisista syistä vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta.” (tk)

EYou-sovellus, joka tuo EU:n lähemmäs nuoria, sai ETSK:n nuorisotapahtumassa esitetyistä ehdotuksista eniten kannatusta.

Brysseliin 23. ja 24. maaliskuuta ”Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi” -tapahtumaan kokoontuneet 105 toisen asteen oppilasta 35 koulusta kaikista EU:n jäsenvaltioista ja seitsemästä ehdokasmaasta esittivät seuraavat viisi suositusta:

1.    EU yksinkertaistetussa muodossa: EYou-sovellus – sovelluksen avulla nuoret voivat olla suoraan yhteydessä poliitikkoihin ja kansalaisyhteiskuntaa edustaviin tahoihin valitsemalla tärkeimmät kiinnostuksen aiheensa ja seuraamalla viimeaikaista kehitystä ruohonjuuritasolla.
2.    E-Youth-alusta, jolla tiedotetaan Euroopan unionista ja jonka avulla politiikasta voidaan tehdä nuorten sukupolvien kannalta yksinkertaisempaa. Alusta tarjoaisi nuorille foorumin, jossa he saavat äänensä kuuluville.
3.    EYout(h)rust-alusta lisää politiikan avoimuutta paikallisella, kansallisella ja EU:n tasolla.
4.    Youth Democratic Opinion (YDO) -hanke (nuorten demokraattinen kanta) – hankkeen tarkoituksena on parantaa kansalaiskasvatuksen ja -osallistumisen laatua Euroopassa perustamalla EU-lähettiläsohjelma, jonka puitteissa kootaan yhteen nuorten näkemyksiä ja esitetään suosituksia poliittisille päättäjille.
5.    Lisätään nuorten johtamia ja nuorten hyväksi toteutettavia EU:n rahoittamia aloitteita.

”Kertokaa meille, mitä odotatte ja toivotte Euroopan tulevaisuudelta”, pyysi ETSK:n puheenjohtaja Christa Schweng tapahtumaan kokoontuneilta opiskelijoilta. ”EU:n on kuunneltava nuoria ja tartuttava uusiin ideoihin voidakseen vastata uusiin haasteisiin.”
 
Viestinnästä vastaava ETSK:n varapuheenjohtaja Cillian Lohan kertoi opiskelijoille, että ETSK aikoo esittää heidän suosituksensa kesäkuussa 2023 Strasbourgissa järjestettävässä Euroopan parlamentin EYE-tapahtumassa (European Youth Event). ”Kun järjestelmä alkaa murtua tai kun se on vaarassa, meidän kaikkien on astuttava ulos yksityiselämämme muodostamasta kuplasta ja aktivoiduttava”, totesi varapuheenjohtaja Lohan. ”Te olette tänään toimineet juuri niin – kiitos siitä.”

Keskusteluissa kävi ilmi, että nuoret kokevat, etteivät he saa ääntään kuuluville nykyisessä Euroopan unionissa. ETSK:n jäsen Neža Repanšek vakuutti heille, että tällainen turhautuminen on hyvä lähtökohta muutokselle. ”Oma aktiivinen osallistumiseni sai alkunsa turhautumisesta”, hän kertoi. ”Kun nuoret kokoontuvat yhteen, he voivat olla erittäin vahvoja vaikuttajia.”

Tämän neljännentoista nuorisotapahtuman aiheena oli nuorten demokratiavuoropuhelut, ja mukana oli ensimmäistä kertaa nuoria Ukrainasta ja Moldovasta. (gb/tk)