ETSK on punninnut EU:n ehdotusta säännellä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä luokituksia. Lokakuussa 2023 antamassaan lausunnossa komitea korostaa, että tarvitaan laatustandardeja viherpesun torjumiseksi, ja kannattaa kaksinkertaisen olennaisuuden periaatteen pakollista sisällyttämistä.

”ESG-luokitusten” ja ”ESG-luokitusten tarjoajien” määritelmiä on tarkennettava, jotta tietyt ei-kaupalliset toiminnot voidaan jättää asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. ETSK suosittaa myös EU:n kestävyysviraston perustamista.

ESG-luokitukset ohjaavat investointeja kohti kestäviä käytäntöjä ja edistävät siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen. ETSK:n esittelijä Krzysztof Balon suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen ja korostaa, että ”tarvitaan tiukkoja standardeja, avoimuutta ja konfliktien ennaltaehkäisemistä, jotta voidaan lisätä luottamusta rahoitusmarkkinoihin ja saavuttaa ilmastoneutraali talous”.

Laadun varmistamiseksi ja viherpesun torjumiseksi ETSK ehdottaa, että ESG-luokitusten tarjoajia varten otetaan käyttöön lupamenettely ja organisatoriset vaatimukset. Komitea ehdottaa myös, että otetaan käyttöön kaksinkertaisen olennaisuuden vaatimus, jonka mukaan yritysten on raportoitava kestävyyteen liittyvien näkökohtien vaikutuksista liiketoimintaansa sekä yhteiskuntaan ja ympäristöön. ”Tavoitteena on parantaa tietojen luotettavuutta luokitusten tarjoajien välisen säännellyn kilpailun avulla”, selittää ETSK:n yhteisesittelijä Andrea Mone.

Lisäksi ETSK ehdottaa ”ESG-luokitusten” määritelmän tarkentamista ja tiettyjen ryhmien tekemien ei-kaupallisten arviointien sulkemista asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Komitea kannattaa EU:n kestävyysviraston perustamista markkina-aukkojen täyttämiseksi tarjoamalla luokituksia pk-yrityksistä, palveluntarjoajista ja yhteisötalouden yrityksistä. Virasto palauttaisi yleisön luottamuksen rahoitusmarkkinoihin ja helpottaisi riitojenratkaisua, mikä on yksi ETSK:n ensisijaisista tavoitteista. (tk)

TEN-jaoston ja Euroopan komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston Brysselissä 8. marraskuuta 2023 järjestämä konferenssi aiheesta ”#ReskillEU – Uusia energia- ja liikennealan työpaikkoja Euroopassa” antoi selkeän viestin: EU:lla on oltava jäsennelty ja tehokas suunnitelma energia- ja liikennesiirtymän toteuttamiseksi tarvittavien kriittisten taitojen kehittämiseksi.

Puhdas energia ja liikenne tarvitsevat kiireellisesti uusia taitoja, osaamista ja valmiuksia, ja EU:n eteneminen kohti nollanettopäästöjä vuoteen 2050 mennessä voi onnistua vain, jos se pystyy tukeutumaan tässä oikeanlaiset taidot omaavaan työvoimaan.

Viitaten uusien taitojen ja tietojen merkitykseen liikenne- ja energia-alan sujuvan vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke totesi: ”Vihreään ja digitaaliseen siirtymään keskittyessä ei pidä unohtaa inhimillistä tekijää asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Meidän on varmistettava, että kaikki yhteiskunnan jäsenet ovat osa tätä siirtymää.”

Sen varmistamiseksi, että työntekijöillä on tarvittavat ”uudet” taidot, EU:n on toimittava nyt Euroopan osaamisohjelmassa vuodelle 2025 asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja Euroopan osaamisen teemavuoden 2023 valossa.

EU:n uusiutuvien energialähteiden ala tarvitsee tällä hetkellä yli 1,2 miljoonaa ammattitaitoista työntekijää. Kansainvälisen uusiutuvan energian viraston mukaan näiden lukujen odotetaan kasvavan vuosittain vuoteen 2050 asti.

Sama koskee liikennettä, joka työllistää yli 15 miljoonaa ihmistä EU:ssa. Liikenne on ala, joka muuttuu nopeasti ja jota automaatio, sähköistäminen ja ympäristöystävällisemmät teknologiat muovaavat merkittävästi.

”Kun tarkastellaan Euroopan energia- ja liikennealoja, osaamishaasteen valtava mittakaava käy hyvin selväksi”, totesi TEN-jaoston puheenjohtaja Baiba Miltoviča. ”Meidän on varmistettava, että tietojen ja taitojen kehittäminen on ponnisteluissamme etusijalla. Tämä edellyttää sitoutumista jatkuvaan oppimiseen, uudelleenkoulutukseen ja täydennyskoulutukseen muuttuviin vaatimuksiin vastaamiseksi.” (mp)

ETSK esitti Bilbaossa 10.–11. lokakuuta 2023 pitämässään konferenssissa vahvan vetoomuksen ja kehotti Euroopan unionia käynnistämään harvinaissairauksien torjuntaan tähtäävän eurooppalaisen toimintasuunnitelman.

Pääasiallisena tavoitteena on vauhdittaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien yhteistyötä harvinaisia sairauksia sairastavien potilaiden diagnosoinnin ja hoidon parantamiseksi.

Harvinaiset sairaudet ovat vakava ongelma kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, ja uudella Euroopan terveysunionilla voisi olla keskeinen rooli niiden torjumisessa.

Harvinaiset sairaudet eivät ole käytännössä niin harvinaisia kuin luulemme. Luvut ovat hälyttäviä: harvinaisia sairauksia on yli 7 000, ja niitä sairastaa 8 prosenttia EU:n väestöstä eli noin 36 miljoonaa ihmistä.

”Liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta” -jaoston (TEN) järjestämä konferenssi kokosi yhteen 50 puhujaa, 45 ETSK:n jäsentä, Euroopan komission terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston johtajan, kolme Euroopan parlamentin jäsentä ja noin 550 muuta osallistujaa eri puolilta Eurooppaa.

”Perustettavana olevan Euroopan terveysunionin on suojeltava jokaista kansalaista ja pidettävä huolta kaikista. Meillä on velvollisuus tukea harvinaisia sairauksia sairastavia ja heidän perheitään. Toimillamme on jatkossakin merkitystä kaikille apua tarvitseville”, sanoi terveys- ja elintarviketurvallisuudesta vastaava komissaari Stella Kyriakides.

”Itse asiassa harvinaiset sairaudet eivät ole lainkaan harvinaisia. Kyse on Euroopan laajuisesta haasteesta, joka vaatii Euroopan laajuisia toimia”, totesi ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke. TEN-jaoston puheenjohtaja Baiba Miltoviča lisäsi, että ”tarvitaan eurooppalaista toimintasuunnitelmaa, jotta harvinaisia sairauksia sairastavat potilaat saavat hoitoa tarkoitukseen parhaiten sopivassa EU:n jäsenvaltiossa: he ansaitsevat parhaimman mahdollisimman hoidon riippumatta siitä, missä päin Eurooppaa sitä on tarjolla.” (mp)

COP28-kokous tarjoaa kansakunnille erinomaisen tilaisuuden vahvistaa ja tehostaa ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtääviä sitoumuksiaan. COP21-kokouksessa hyväksytyssä Pariisin sopimuksessa luotiin pohja yhteisille pyrkimyksille rajoittaa maapallon lämpötilan nousua. COP28-kokouksessa valtioilla on mahdollisuus tarkistaa ja vahvistaa ilmastotavoitteitaan ja varmistaa, että niissä otetaan huomioon uusimmat tieteelliset arvioinnit ja ilmastokriisin jatkuvasti kärjistyvä kiireellisyys.

COP28-kokous pidetään Dubaissa Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa 30. marraskuuta – 12. joulukuuta 2023. ETSK osallistuu aktiivisesti vuosittain käytäviin neuvotteluihin.

COP28-kokouksessa saadaan päätökseen ensimmäinen maailmanlaajuinen tilannekatsaus Pariisin sopimuksen täytäntöönpanosta. Joka viides vuosi tehtävä tilannekatsaus on kaksivuotinen prosessi, jossa arvioidaan koko maailman edistymistä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Ensimmäinen maailmanlaajuinen tilannekatsaus osuu yksiin kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 ja sen kestävän kehityksen tavoitteiden, mukaan lukien tavoite 12 (ilmastotoimet), täytäntöönpanon puolivälin kanssa. 

Puheenjohtajisto ilmoitti osapuolille heinäkuussa 2023 lähettämässään kirjeessä, että COP28-kokouksessa keskitytään neljään paradigmamuutokseen:

• Vauhditetaan energiakäännettä ja vähennetään päästöjä tuntuvasti ennen vuotta 2030.
• Muutetaan ilmastorahoitusta täyttämällä entiset lupaukset ja luomalla puitteet uudelle rahoitussopimukselle.
• Asetetaan luonto, ihmiset, elämä ja toimeentulo ilmastotoimien ytimeen.
• Pyritään toteuttamaan kaikkien aikojen osallistavin COP-kokous.

ETSK on mukana EU:n valtuuskunnassa seuraavalla kokoonpanolla: ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke, COP-konferenssia käsittelevän väliaikaisen ryhmän kuusi jäsentä Peter Schmidt, Isabel Caño Aguilar, Josep Puxeu Rocamora, Antje Sabine Gerstein, Neža Repanšek  ja Arnaud Schwartz sekä ETSK:n UNFCCC:n COP-valtuuskunnan nuorisoedustaja Diandra NÍ Bhuachalla. (ks)

Kestävä kehitys on maailmanlaajuinen tavoite, mutta YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisaikataulun puolivälissä on käynyt selväksi, että haasteet ovat edelleen mittavia. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) korostaa lokakuun täysistunnossa antamassaan lausunnossa, että Euroopan unioni (EU) tarvitsee yhdennetyn ja kattavan strategian, johon sisältyy kunnianhimoisia pitkän aikavälin tavoitteita ja suunnitelmia.

Uudessa YK:n raportissa on paljastunut hälyttäviä suuntauksia: vain 12 prosenttia noin 140:stä kestävän kehityksen tavoitteesta voidaan nykyvauhdilla saavuttaa maailmanlaajuisesti. ETSK kehottaa EU:ta tekemään pitkäkestoisen poliittisen sitoumuksen, johon sisältyy sidosryhmien osallistaminen varhaisessa vaiheessa sekä riittävästi resursseja. Komitea korostaa, että kestävän kehityksen tavoitteisiin olisi sitouduttava vuotta 2030 pidemmällekin.

ETSK pitää tärkeänä, että komissio antaa pitkäkestoisen poliittisen sitoumuksen, joka ulottuu nykyistä toimikautta pidemmälle. Sitoumuksessa on painotettava sidosryhmien varhaista osallistamista, muiden toimielinten edustusta ja riittäviä resursseja, joilla voidaan taata kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kattava osallistuminen. ETSK on vakaasti sitä mieltä, että kestävän kehityksen tavoitteisiin on sitouduttava pitkäkestoisesti, myös vuotta 2030 pidemmälle.

”Kehotamme komissiota pitämään kestävän kehityksen tavoitteet poliittisen asialistan kärjessä vuoden 2030 jälkeenkin ja laatimaan kattavan EU:n strategian seuraavaa toimikautta varten”, totesi lausunnon esittelijä Maria Nikolopoulou.

Edistyksen vauhdittamiseksi ETSK suosittaa lokeroituneen toimintatavan vaihtamista kokonaisvaltaiseen näkemykseen ja samalla kestävän kehityksen toimintapolitiikkojen yksinkertaistamista. On tärkeää saada mukaan erilaisia toimijoita: kansalaisyhteiskunta, julkinen ja yksityinen sektori, tiedemaailma sekä nuoriso- ja naisjärjestöt. ETSK peräänkuuluttaa jäsenneltyä kansalaisyhteiskuntavuoropuhelua, johon osallistuu yrityksiä, ammattiliittoja ja ruohonjuuritason organisaatioita.

”Kestävän kehityksen tavoitteet ovat edelleen täysin päteviä. Meidän on jatkettava yhdessä työtä niiden saavuttamiseksi”, totesi yhteisesittelijä Antje Gerstein. (ks)

ETSK järjesti Länsi-Balkanin kansalaisyhteiskuntafoorumin 19.–20. lokakuuta 2023. Se osoitti, että alue on nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa saanut uutta pontta liittyä EU:hun ja että EU-johtajat ovat selkeästi sitoutuneet laajentumispolitiikkaan.

Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajat korostivat, että kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia on tuettava ja suojeltava nykyistä enemmän, jotta voidaan helpottaa EU:n yhdentymisen kannalta välttämättömiä sosioekonomisia uudistuksia.

Foorumi järjestettiin yhteistyössä Euroopan komission, Euroopan koulutussäätiön, alueellisen yhteistyöneuvoston ja Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) kanssa Thessalonikissa Kreikassa.

Foorumin avauspuheenvuorossaan ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke sanoi: ”ETSK on ollut olennainen osa EU:n laajentumisprosessia, ja olen ylpeä nähdessäni, että viemme tukeamme yhä eteenpäin. Vain muutama viikko sitten ETSK teki historiallisen päätöksen avata ovensa EU:n ehdokasmaille nimittämällä jäsenehdokasmaita edustavia jäseniä.”

Demokratiasta ja väestökehityksestä vastaava Euroopan komission varapuheenjohtaja Dubravka Šuica sanoi: ”Haluan sanoa Länsi-Balkanin maille, että nykyisyytemme ja tulevaisuutemme ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Olen tyytyväinen ETSK:n aloitteeseen ottaa jäsenehdokasmaiden edustajia mukaan neuvoa-antavaan työhön. ETSK on ensimmäinen Euroopan unionin toimielimistä, joka tekee näin.”

Puhujat, jotka edustivat kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja kansalaisjärjestöjä kaikista Länsi-Balkanin maista, mainitsivat kansalaisjärjestöjen kohtaamat haasteet, kuten kuulemisten satunnaisuuden, hallitusten kanssa tehtävän yhteistyön huomattavan vähenemisen ja vähäiset mahdollisuudet osallistua EU:n politiikkojen seurantaan ja täytäntöönpanoon.

Foorumissa keskusteltiin koulutusjärjestelmän tilanteesta, nuorisopolitiikasta ja osaamisen kehittämisestä Länsi-Balkanilla, mukaan lukien aikuiskoulutus, elinikäinen oppiminen ja ammatillinen koulutus.

Kolmannessa istunnossa käsiteltiin kansalaisyhteiskunnan panosta vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanoon Länsi-Balkanilla.

Hyväksytty julkilausuma on askel kohti joulukuussa pidettävää EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokousta. (at)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) esitteli 26. lokakuuta suunnitelmansa kattavaksi EU:n vesistrategiaksi. ETSK on ensimmäinen EU:n toimielin, joka toteuttaa konkreettisia toimia vesikriisin ratkaisemiseksi. Sen ehdotuksiin kuuluvat vedenkulutuksesta kertovat tuotemerkinnät, sinisen siirtymän rahasto, veden kestävää käyttöä koskevat ehdot EU:n määrärahojen jakamiselle sekä vesiasioista vastaavan EU-komissaarin nimeäminen.

Vesialan toimien toteuttamatta jättämisen kustannusten arvioidaan olevan jopa viisinkertaiset verrattuna siihen, että toimiin ryhdytään. Se asettaa yritykset taloudellisesti huomattavan epäedulliseen asemaan. Euroopalla on ainutlaatuinen tilaisuus muuttaa veteen liittyvät haasteet teknologian kehittämisen, yhteiskunnallisen edistymisen ja yritysten kasvun mahdollisuuksiksi. Nykyinen hajanainen lähestymistapa on kuitenkin riittämätön veden niukkuuden, saastumisen ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke esitti poliittisen julkilausuman, joka sisältää periaatteita ja konkreettisia toimia sinisen kehityksen ohjelman toimeenpanemiseksi. ”Vesi on ensisijainen prioriteetti”, Röpke totesi. ”Meidän on otettava opiksi virheistä, joita on tehty ilmaston, energian ja kriittisten raaka-aineiden suhteen, ja hyväksyttävä erillinen vesistrategia, joka on tasavertainen EU:n vihreän kehityksen ohjelman kanssa.”

Euroopan parlamentin jäsen Pernille Weiss kannatti kehotusta ryhtyä toimiin ja korosti, että EU:ssa tarvitaan todellista vesiresilienssiä. Ympäristö-, valtameri- ja kalastusasioista vastaava komission jäsen Virginijus Sinkevičius kiitti ETSK:n vesialoitetta, jolla EU:n huomio kohdistetaan makean veden varantojen hoitoon.

ETSK pyrkii kohdistamaan EU:n toimielimiin ja jäsenvaltioihin painetta laatia yhdennetty vesistrategia ennen Euroopan komission vuodeksi 2024 suunnittelemaa vesiresilienssialoitetta. Se aikoo myös laatia lisälausuntoja, joissa tarkastellaan sinisen kehityksen ohjelman erityisnäkökohtia.

Global Commission on the Economics of Water -maailmankomission yhteispuheenjohtaja Mariana Mazzucato varoitti, että vesikriisin huomiotta jättäminen jarruttaa edistymistä ilmastonmuutokseen liittyvien ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. YK:n erityisraportoija Pedro Arrojo Agudo korosti, että vesi on yhteinen hyödyke, joka edellyttää kestävään kehitykseen ja ihmisoikeuksiin perustuvaa demokraattista hallinnointia.

Komitea painottaa EU:n roolia maailmanlaajuisen vesikriisin ratkaisemisessa, ja se aikoo edistää kansainvälisiä toimia veteen liittyvissä kysymyksissä joulukuussa pidettävässä COP28-kokouksessa. (gb)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta käsittelevän ryhmän uudessa raportissa korostetaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden Euroopassa kohtaamia kasvavia haasteita. Raportti julkistettiin 7. marraskuuta perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta käsittelevän ryhmän konferenssissa, jossa tarkasteltiin oikeusvaltioperiaatteen nykytilaa ja sen vaikutusta kansalaistoimintaan.

ETSK:n neljännessä vuotuisessa perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta käsittelevässä konferenssissa tarkasteltiin esiin nousevia suuntauksia ja haasteita sekä kansalaisyhteiskunnan välttämätöntä roolia oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen valvonnassa ja ylläpitämisessä perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta käsittelevän ryhmän raportin ja Euroopan komission vuoden 2023 oikeusvaltiokertomuksen pohjalta.

Puheenjohtaja Oliver Röpke korosti vapauden, demokratian ja ihmisoikeuksien puolustamisen keskeistä merkitystä ja ehdotti perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta käsittelevän kansalaisyhteiskuntafoorumin perustamista. Oikeusasioista vastaava komissaari Didier Reynders mainitsi kansalaisyhteiskunnan keskeisen roolin oikeusvaltioperiaatteen ylläpitämisessä ja kehotti suojelemaan ja tukemaan sitä sekä lisäämään sen vaikutusmahdollisuuksia.

Komission neljäs oikeusvaltiokertomus hyväksyttiin heinäkuussa 2023. Komission kertomus sisältää vuoden 2022 tapaan maakohtaisia suosituksia kullekin jäsenvaltiolle. Tämän vuoden kertomuksessa arvioidaan myös edistymistä edellisenä vuonna annettujen suositusten täytäntöönpanossa, joista komission mukaan noin kahta kolmasosaa on noudatettu kokonaan tai osittain.

Konferenssin aikana ETSK:n perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta käsittelevä ryhmä julkaisi raporttinsa, joka perustuu Kreikkaan, Suomeen, Portugaliin, Slovakiaan, Sloveniaan ja Ruotsiin vuonna 2022 tehtyihin maavierailuihin. Raportista käy ilmi, että yksikään jäsenvaltio ei ole vapaa haasteista, ja siinä yksilöidään perusoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuvia suuntauksia ja kiireellisiä uhkia Euroopassa. Näitä haasteita ovat muun muassa kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden rahoituksen saamisessa kohtaamat esteet, jatkuvat sosioekonomiset muutokset media-alalla ja edelleen vallitsevat oikeudenkäytön hitauteen liittyvät ongelmat, jotka näkyvät Euroopan eri maissa.

Perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta käsittelevän ryhmän puheenjohtaja Paul Soete kehotti lisäämään tukea kansallisella ja EU:n tasolla kansalaistoiminnan ja koko demokratian turvaamiseksi. (gb)

ETSK:n jäsenet Peter Schmidt, Andreas Thurner, Piroska Kállay ja Maurizio Reale osallistuivat Maailman ruokaturvakomitean 51. täysistuntoon, joka pidettiin Roomassa. Ruokaturva on keskeinen rajatylittävä kysymys, joka askarruttaa koko maailmaa ja vaikuttaa miljardien ihmisten hyvinvointiin ja maiden vakauteen. Sen varmistamisesta on tullut kiireellinen prioriteetti, sillä maailman väestö kasvaa jatkuvasti ja ilmastonmuutos aiheuttaa maataloudelle ennenäkemättömiä haasteita.

ETSK peräänkuulutti istunnossa Euroopan elintarvikepoliittista neuvostoa, jonka avulla voitaisiin huolehtia osallistavuudesta elintarvikepolitiikan laadinnassa, ja kehotti osanottajia ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin ruokakeinottelun hillitsemiseksi. (ks)

EU:n lääkelainsäädännön pitkään odotettu päivittäminen voi hyödyttää eurooppalaisia, mutta siinä olisi kiinnitettävä enemmän huomiota strategiseen riippumattomuuteen.

ETSK pitää EU:n lääkealan sääntelyn uudistamista tervetulleena, mutta katsoo, että siinä olisi painotettava vahvemmin laajempia sosiaalisia ja geopoliittisia näkökohtia ja varmistettava, että lääketeollisuus pysyy kilpailukykyisenä ja houkuttelee investointeja.

”Meidän on saavutettava strateginen riippumattomuus, ja sitä varten tarvitaan toimitusvarmuutta. On kehitettävä hallinnollisia ja taloudellisia kannustimia”, sanoo komission ehdotusta koskevan ETSK:n lausunnon esittelijä Martin Schaffenrath. ”Ala tarvitsee investointeja ja kestävää tukea. Tuotanto on saatava takaisin.”

Lääketeollisuus on keskeinen toimija EU:ssa, ja se työllistää suoraan 840 000 ihmistä ja välillisesti vielä kolme kertaa enemmän. Vuonna 2021 lääketeollisuus investoi 41 biljoonaa euroa tutkimukseen ja innovointiin. Lausunnossa todetaan, että alan tukeminen EU:n talouden huipputekniikan kulmakivenä olisi oltava keskeisessä asemassa unionin pitkän aikavälin toimissa.

ETSK tukee EU:n lääkevalmistajille tarkoitettuja kannustimia ja kehottaa siirtämään tuotantoa EU:n ulkopuolelta takaisin EU:hun, jotta voidaan vähentää riippuvuutta kolmansista maista. Komitea ehdottaa myös strategisesti tärkeiden lääkkeiden varmuusvaraston perustamista Euroopan tasolle. ETSK korostaa oikeudenmukaista strategista riippumattomuutta ja suosittaa EU:n yhteisten lääkehankintojen laajentamista viitaten onnistuneeseen covid-19-rokotteiden hankintaan.

Lainsäädännön tarkistamisen sosiaaliseen merkitykseen liittyen lausunnossa ehdotetaan erityisen EU-tason rahaston perustamista harvinaisia sairauksia varten, jotta voitaisiin vähentää terveydenhuollon eroja jäsenvaltioiden välillä ja varmistaa, että kaikki potilaat Euroopassa saavat hoitoa erityisesti silloin, kun lakisääteiset sairausvakuutukset eivät kata hoidon kaikkia kustannuksia. (dm)

Mikro- ja pk-yritykset tarvitsevat tehokkaampaa ja jäsennellympää tukea pystyäkseen siirtymään kestäväpohjaisiin liiketoimintakäytäntöihin.

ETSK paneutuu aiheesta antamassaan oma-aloitteisessa lausunnossa nykyaikaisen vastuullisen liiketoiminnan käsitteeseen sekä mikro- ja pk-yritysten rooliin yritysvastuun periaatteiden edistämisessä ja korostaa, että lainsäätäjien on luotava sellainen toimintaympäristö, jossa mikro- ja pk-yritykset voivat omaksua nämä periaatteet kaikilta osin.

ETSK tarkoittaa nykyaikaisella vastuullisella liiketoiminnalla yritysten ennakoivaa ja omaehtoista, lakisääteisiä velvollisuuksia pidemmälle menevää toimintatapaa taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden suhteen, ja lausunnossa tuodaan esiin haasteita, joita mikro- ja pk-yrityksillä on tällaisten liiketoimintakäytäntöjen omaksumisessa. Jotta siirtymistä tällaisiin käytäntöihin voidaan helpottaa, komitea kehottaa perustamaan mikro- ja pk-yritysten ryhmittymiä siirtymän kannalta ratkaisevan tärkeiden taitojen ja osaamisen edistämiseksi. Työnantajajärjestöjen, ammattiliittojen, ammattialajärjestöjen ja -kamareiden sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden välinen yhteistyö on olennainen edellytys sille, että haasteet saadaan ratkaistua yhteisvoimin.

ETSK tähdentää laaja-alaisen ja pragmaattisen lähestymistavan merkitystä, tunnustaa mikro- ja pk-yritysten monimuotoisuuden ja katsoo, ettei yhtä yleispätevää ratkaisua ole olemassa. Lausunnon esittelijät Ferre Wyckmans ja Milena Angelova korostavat ennakoivan ajattelutavan tarvetta ja peräävät työmarkkinaosapuolilta ja poliittisilta päättäjiltä tukea asiassa.

Komitea kannattaa tukea antavaa toimintapoliittista kehystä, jossa vältetään monimutkaisuutta ja jonka avulla voidaan varmistaa, että resurssit kohdennetaan vastuullisen liiketoiminnan edistämiseen ruohonjuuritasolla. Lausunnossa suositellaan esimerkiksi sellaisten käytännöllisten apuvälineiden kehittämistä kuin tarkistuslistat, mallit, laskurit ja analyysit vaihtoehtoisista skenaarioista, jotta mikro- ja pk-yritykset voivat niiden avulla kehittää toimintojaan nykyaikaisen yritysvastuun periaatteiden mukaisesti ja raportoida sitoumuksistaan ja tuloksistaan.

Esittelijä Rudolf Kolbe kehottaa ottamaan vastuullisuuden osaksi kaikkia liiketoimintaprosesseja. Hän katsoo, että vastuullisen liiketoiminnan malli olisi ulotettava koskemaan myös itsenäisiä ammatinharjoittajia, ja tähdentää jatkuvan ammatillisen kehityksen merkitystä.

Komitea tekee myös selväksi, että yritysvastuun sisältö muuttuu ajan mittaan. Näin sen avulla voidaan varmistaa pitkän aikavälin digitaalisen ja vihreän kehityksen ja väestörakenteen kehityksen ennakoiva ja kaukonäköinen hallinta sekä vahvistaa kykyä selviytyä kriiseistä. (dm)

ETSK järjesti Brysselissä 8. marraskuuta konferenssin, jossa keskityttiin EU:n suurimmasta rahoitusvälineestä eli elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettujen kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien sosiaaliseen ulottuvuuteen.

Elpymis- ja palautumistukivälineen tarkoituksena on edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja lieventää pandemian sosiaalisia vaikutuksia. Kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa on kuitenkin edelleen puutteita, kuten epätasapainoiset investoinnit sosiaalisiin ohjelmiin eri jäsenvaltioissa, työmarkkinaosapuolten riittämätön kuuleminen ja heikko sukupuoliulottuvuus.

ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke korosti, että tarvitaan uusia toimenpiteitä, jotta voidaan puuttua EU:n rahoittamien sosiaalialan ohjelmien epätasapainoon erityisesti asumisen ja koulutuksen aloilla. Euroopan parlamentin varapuhemies Evelyn Regner korosti kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien sosiaalisen ulottuvuuden epätasapainoisuutta ja painotti välitavoitemekanismin tehokkuutta maissa, joissa työmarkkinaosapuolten osallistuminen on voimakasta.

Työllisyydestä ja sosiaalisista oikeuksista vastaava Euroopan komission jäsen Nicolas Schmit kehotti harkitsemaan kohdentamattomien elpymis- ja palautumistukivälineen varojen osoittamista asuntoinvestointeihin ja totesi, että vaikka elpymis- ja palautumistukiväline on lisännyt valmiuksia sosiaalisiin investointeihin EU:ssa, jäsenvaltioissa on asumiseen liittyviä ongelmia, joihin on kiinnitettävä kiireellisesti huomiota.

Konferenssin osanottajat kritisoivat sukupuolten tasa-arvoa koskevien elpymis- ja palautumistukivälineen määräysten riittämättömyyttä, sillä ne eivät vastaa sukupuolten tasa-arvoa koskevia EU:n sitoumuksia. Keskustelussa tunnustettiin eräissä jäsenvaltioissa käynnissä olevat hankkeet, joilla voitaisiin edistää sukupuolten tasa-arvoa pitkällä aikavälillä, mutta korostettiin, että kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa on omaksuttava vankempi ja kattavampi lähestymistapa sosiaalisen ja sukupuoliulottuvuuden huomioon ottamiseksi.

Konferenssissa käsiteltiin näiden suunnitelmien eri näkokohtia, kuten sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja nuorisoulottuvuutta, ja kiinnitettiin erityistä huomiota koulutustoimiin kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa nuorille tarkoitettuihin koulutustoimiin. Osallistujat korostivat, että tarvitaan kattavampia strategioita, joilla helpotetaan siirtymistä koulutuksesta työelämään, ja korostivat, että on tärkeää tarjota nuorille foorumi, jonka avulla he voivat osallistua aktiivisesti tulevaisuuttaan muokkaaviin päätöksiin. (ll)

Vaikka viime aikoina on saavutettu useita läpimurtoja ja EU:n tasa-arvoindeksi saavutti ennätyksellisen korkean tason tänä vuonna, monilla aloilla on vielä paljon tehtävää ennen kuin naiset saavat samat oikeudet kuin miehillä.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) keskusteli sukupuolten tasa-arvosta 25. lokakuuta sukupuolten tasa-arvon eurooppalaisen teemaviikon yhteydessä. Teemaviikko on Euroopan parlamentin järjestämä jokavuotinen tapahtuma, jossa kohdistetaan huomio EU:n jatkuvaan työhön naisten huomioimiseksi lainsäädäntötyössä.

Vaikka edistystä tapahtuu, tilanne on kaukana tyydyttävästä. Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) tällä viikolla julkaiseman tiedon mukaan EU:n tasa-arvoindeksin vuosikasvu oli vuonna 2023 ennätyksellinen ja toi EU:lle pistemääräksi 70,2.

Euroopan parlamentin varapuhemies Evelyn Regner painotti, että epätasa-arvo työmarkkinoilla jatkuu: naiset ovat yliedustettuina matalapalkka-aloilla ja miehet aloilla, joilla palkat ovat korkeampia. Hän korosti, että sukupuolten epätasa-arvoon on puututtava kiireellisesti erityisesti yhtäläisten työmahdollisuuksien osalta. Tasa-arvosta vastaava komissaari Helena Dalli painotti EU:n viimeisten neljän vuoden aikana tekemää työtä naisten oikeuksien suojelemiseksi. EU on muun muassa ehdottanut lainsäädäntöä palkkasyrjinnästä ja naisten edustuksesta yritysten johtokunnissa.

ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke vahvisti komitean olevan edelleen sitoutunut sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen kaikessa poliittisessa työssä ja kannusti palkkaamaan naisia johtotehtäviin ETSK:ssa. ETSK on jälleen mukana eurooppalaisella sukupuolten tasa-arvon teemaviikolla ja järjestää keskusteluja ilmastonmuutoksen vaikutuksista sukupuolten tasa-arvoon, naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja sukupuolten epätasa-arvosta rahoitusmarkkinoille pääsyssä. (ll)

ETSK järjesti Bratislavassa 23.–24. marraskuuta seminaarin ”Miksi äänestää vuoden 2024 EU-vaaleissa”, jonka tärkeimpiä aiheita olivat disinformaation vaikutus vuoden 2024 vaaleihin ja keinot varmistaa, että kansalaisyhteiskunnalla olisi tehokkaampi rooli vaalien edistämisessä erityisesti nuorten parissa.

Tapahtuman isäntänä toimi Euroopan työvoimaviranomainen, ja se järjestettiin yhteistyössä Slovakian talous- ja sosiaalineuvoston kanssa Bratislavassa sijaitsevan Euroopan parlamentin yhteystoimiston tuella. Seminaariin osallistui yli 130 ihmistä: ETSK:n jäseniä, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden viestintä- ja lehdistövastaavia, toimittajia sekä talous- ja sosiaalineuvostojen edustajia seitsemästä jäsenvaltiosta.

Kahden päivän aikana käydyissä keskusteluissa kävi ilmi, että eurooppalaisten on tiedettävä, miten EU:n päätökset vaikuttavat heidän elämäänsä, jos halutaan, että kampanjoilla äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi on todellista vaikutusta. Viestit on räätälöitävä kullekin EU-maalle sopiviksi, ja nuorten politiikkaan ryhtymisen esteisiin on puututtava kiireellisesti.

Äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi on ratkaisevan tärkeää torjua disinformaatiota ja kannustaa vahvaan ja selkeään viestintään siitä, mistä on kyse, jotta äänestäjät voisivat tuntea heitä EU:ssa edustavien politiikkojen sitoutuneen tehtäväänsä.

ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke sanoi seminaaria avatessaan: ”Jos haluamme, että vuoden 2024 vaalit onnistuvat, kaikkien meidän – EU:n toimielimien, median, viestintäasiantuntijoiden – on työskenneltävä yhdessä, jotta voidaan lisätä tietoisuutta disinformaation torjumiseksi ja ennen kaikkea tuoda Eurooppaa lähemmäs kansalaisia.  Tärkeintä on, että he tietävät, että vaalit ovat heitä varten.”

Röpke ja ETSK:n valtuuskunta vierailivat myös Jan Kuciakin mukaan nimetyssä tutkivan journalismin keskuksessa ja kunnioittivat tämän muistoa. Kuciak murhattiin vuonna 2018, koska hän oli paljastanut korkean tason korruptiota maassaan. (ll)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea esitti puolalaisen elokuvaohjaajan Ewa Ewartin läsnä ollessa elokuvan ”Until the Last Drop” (Viimeiseen pisaraan asti), joka käsittelee makeaan veteen liittyvää kasvavaa kriisiä. Esitys oli osa vettä koskevia ETSK:n tapahtumia, jotka huipentuivat aiheesta ”Kohti EU:n sinisen kehityksen ohjelmaa” pidettyyn konferenssiin, jossa komitea julkisti EU:n vesistrategiansa.

”Vesi on elämää, meidän on varjeltava sitä ja pidettävä siitä huolta. Ilman vettä tällä planeetalla ei ole elämää”, sanoi Ewa Ewart ennen vettä käsittelevän dokumenttielokuvansa esitystä 24. lokakuuta Brysselissä pitämässään johdannossa.

Tapahtuman avasi ETSK:n puheenjohtaja Oliver Röpke yhdessä varapuheenjohtaja Laurențiu Plosceanun ja ETSK:n jäsenen ja sinisen kehityksen ohjelmaa koskevan aloitteen vetäjän Pietro De Lotton kanssa. Esitykseen osallistui yli 100 vierasta, muun muassa ETSK:n jäseniä, EU:n edustajia ja toimittajia.

Ewa Ewartin elokuvissa käsitellään vaikeita kysymyksiä ja vaarallisia aiheita. Hän on esittänyt tarinoita elämän ja kuoleman väliseltä rajalta. Hänen elokuvansa kertovat ihmisistä ja sodista. Myös ”Until the Last Drop” käsittelee sotaa, hän totesi.

”Se kertoo tarinan toisenlaisesta sodasta, joka on kaikista tyhmin. Se on tarina sodasta, jonka ihmiset ovat edistyksen nimissä julistaneet vedelle – elämänlähteelle, ja toivosta, jonka voimme löytää, kun annamme huomiota joillemme, jotka ovat tärkein makean ja puhtaan veden lähde. Joka päivä yhä useammat ihmiset tulevat tietoisiksi siitä, että meille ei ole jäänyt paljon aikaa ennen kuin on liian myöhäistä muuttaa tapaamme hoitaa vesivarojamme – arvokkainta resurssiamme.” (päätoimittaja)

ETSK järjestää 65-vuotisjuhlansa kunniaksi keskustelun, johon osallistuu merkkihenkilöitä ja korkean tason edustajia.

Keskustelu aiheesta ”ETSK@65: kansalaisyhteiskuntaa vahvistamassa, demokratiaa puolustamassa” käydään komitean täysistunnossa keskiviikkona 13. joulukuuta 2023 kello 17.30 alkaen, ja sitä voi seurata suorana ETSK:n virallisilla verkkosivuilla.