Nuorena edustajana, joka osallistuu ensimmäiseen COP-kokoukseensa, olen päättänyt suhtautua siihen avoimin mielin ja aavistuksella naiivia optimismia. Maapallon lämpötila nousi tällä viikolla kaksi astetta esiteollisen aikakauden tason yläpuolelle. Jos tämä pelkästään tänä vuonna eri puolilla maailmaa koettujen hirvittävien tulvien, maastopalojen, kuivuuskausien ja maanjäristysten ohella ei riitä sopimukseen pääsemiseksi fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisesta, ehdotetun fossiilisten polttoaineiden leviämisen estämistä koskevan sopimuksen mukaisesti, en todellakaan tiedä, mitä muuta pitäisi vielä tapahtua.

On täsmälleen oikea aika sille, että valtuuskuntamme työssä keskitytään maatalouteen ja elintarviketurvaan, oikeudenmukaista siirtymää koskevaan työohjelmaan ja ilmastorahoitukseen. Näiden aiheiden lisäksi itseäni erityisesti kiinnostavia kysymyksiä ovat muun muassa ilmasto-oikeudenmukaisuus sekä ilmastonmuutoksen ja muiden alojen, kuten sukupuolten tasa-arvon, rauhan ja turvallisuuden, väliset yhtymäkohdat.

Vaikka nuorilla on rajalliset mahdollisuudet päästä neuvotteluhuoneisiin, uskon, että äänillämme ja mielipiteillämme on ratkaiseva asema COP28-kokouksen tulosten muotoutumisessa. Annan kunnian nykyisistä ilmastosopimuksista – vaikka ne eivät edelleenkään vastaa sitä, mitä todella tarvittaisiin – nuorille, jotka ovat kohdistaneet sitkeää painostusta päätöksentekijöitä kohtaan. Mielestäni nuorten äänet ovat yhtä lailla merkityksellisiä ja ansaitsevat tulla kuulluiksi, erityisesti kun otetaan huomioon, että me nuoret joudumme elämään pisimpään niiden vaikeiden seurausten kanssa, joihin ilmastonmuutokseen liittyvä toimimattomuus johtaa.

Syvä kiinnostukseni ilmastotoimia kohtaan johtuu kolmesta pääasiallisesta syystä:

  • Oivallus siitä, että ilmastonmuutos kohdistuu meihin kaikkiin erotuksetta ja kärjistää ongelmia muilla, esimerkiksi sukupuolten tasa-arvon, rauhan ja turvallisuuden kaltaisilla aloilla.
  • Käden ulottuvilla olevan tiedon runsaus, mikä antaa nuorille mahdollisuuden valistaa itseään ja tulla tietoiseksi ilmastonmuutoksen maailmanlaajuisista vaikutuksista.
  • Turhautuminen siihen, ettei päättäjien taholta ryhdytä ilmastotoimiin, mikä yllyttää meitä vaatimaan muutosta.

COP28-kokouksessa odotan innostuneena sitä, että voin tavata taustoiltaan erilaisia ihmisiä, kuulla heidän kokemuksistaan, laajentaa tietämystäni ja saada uutta toivoa tulevaisuuden suhteen. Olen kuitenkin edelleen huolissani siitä, että tämä innostus voi vaihtua peloksi riippuen siitä, ovatko toimenpiteet, joista päästään yhteisymmärrykseen, riittäviä ja pannaanko ne todella täytäntöön vai ei.