Kansalaisyhteiskunnalla tarkoitetaan lyhyesti sanottuna järjestäytyneitä yhteisöjä, jotka pyrkivät tiettyihin asettamiinsa tavoitteisiin. Kansalaisyhteiskunnan ryhmiä on demokraattisissa järjestelmissä monenlaisia, sillä ne edustavat mahdollisimman pitkälle jäsentensä erilaisia tilanteita ja mielipiteitä. Epädemokraattisissa järjestelmissä kansalaisjärjestöt ovat useimmiten hallinnon vastustajia. Kansalaisyhteiskunnan toiminta perustuu kansalaisaktivismiin ja haluun tehdä yhteistyötä yhteisen hyvän puolesta valtiollisista instituutioista riippumatta.
Kun Laki ja oikeus -puolue oli vallassa, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot vastustivat muutoksia, jotka heikensivät maan hallintojärjestelmää ja ihmisoikeuksien suojelua. Valtiosta riippumattomat yhteisöt järjestivät vuosien 2016–2022 aikana useita joukkomielenosoituksia oikeusvaltion puolesta ja perusarvojen loukkauksia vastaan ja tarjosivat oikeudellista apua syrjinnän tai vainon uhkaamille väestöryhmille. Tämä käy ilmi Helsinki Foundation for Human Rights -järjestön raportista Pressure and mobilisation: Civil society and the rule of law crisis. Valtiosta riippumaton sektori on jatkanut uusien kanavien etsimistä voidakseen osallistua päätöksentekoprosesseihin muun muassa toteuttamalla tukiliittoumia ihmisoikeusvaltuutetun ja lapsiasiavaltuutetun valitsemiseksi sekä järjestämällä kansalaispaneeleja.
Lokakuun 15. päivänä 2023 pidettyjen parlamenttivaalien tulokset ovat osoitus Puolan kansalaisyhteiskunnan vahvuudesta. Historiallisen korkea äänestysaktiivisuus, 74,38 %, ja oppositioryhmien vaalivoitto ovat tulosta tehokkaasta kansalaisaktivismista, joka johti hallituksen vaihtumiseen. Laki ja oikeus -puolueen ehdokkaat saivat 35,38 % äänistä. Puolue oli näin ensimmäinen sitten vuoden 1989, joka voitti parlamenttivaalit kolmannen kerran peräkkäin, mutta toisin kuin vuosien 2015 ja 2019 vaaleissa, sen ehdokkaat eivät saaneet hallituksen muodostamiseen tarvittavaa enemmistömäärää paikoista. Parlamenttiin pääsivät myös seuraavat puolueet: Kansalaiskoalitio (30,7 %), Kolmas tie PSL-PL (14,4 %), Uusi vasemmisto (8,61 %) ja Vapaus ja itsenäisyys -konfederaatio (7,16 %). Kolme liittoutunutta ryhmää – Kansalaiskoalitio, Kolmas tie PSL-PL ja Uusi vasemmisto – saivat yhteensä 51,72 % äänistä eli hallituksen muodostamiseen tarvittavan enemmistön. Hallitus saatiin muodostettua Laki ja oikeus -puolueen epäonnistuneen yrityksen jälkeen, ja pääministeriksi nousi Donald Tusk.
Mikään kysely ei ennakoinut näin suurta äänestysaktiivisuutta. Vuoden 2019 parlamenttivaaleissa se oli 61,74 % ja vuoden 1989 historiallisissa vaaleissa 62,7 %. Kyselyjen (esim. CBOS ja Batory-säätiö) tulokset osoittavat, että kansalaisia ajoi vaaliuurnille muutoksen halu, joka kumpusi yhteiskunnassa pitkään jatkuneesta turhautumisesta. Vaaleja ennen oli havaittavissa voimakasta yhteiskunnallista liikehdintää: ennätyksellinen määrä kansalaisia ilmoittautui äänestämään asuinpaikkansa ulkopuolelta (960 000 ihmistä oli 12. lokakuuta klo 15:een mennessä vaihtanut äänestyspaikkaansa ja noin 1 200 000 oli jättänyt hakemuksen). Ulkomailla asuvien äänestäjiksi ilmoittautuneiden puolalaisten määrä lähes kaksinkertaistui (noin 600 000, kun se oli vuoden 2019 vaaleissa 350 000).
Toinen tekijä, joka on saattanut lisätä kansalaisten aktiivisuutta parlamenttivaaleissa, saattoi olla ilmoitus valtakunnallisesta kansanäänestyksestä ja sen pitäminen. Kansanäänestyksen äänestysprosentti oli 40,91, joten sen tulos ei ollut sitova. Aktiivisuutta lisännyt tärkeä tekijä oli myös kansalaisjärjestöjen kampanjointi äänestysaktiivisuuden edistämiseksi. Erityisesti kannattaa mainita naisille ja nuorille kohdistetut kampanjat (Naisten ääni -hankkeen ”Sinun valintasi”, Wschód-hankkeen [”Itä”] ”Vaikeneminen riittää” ja SexEd-järjestön ”Sinun päätökseksi”), jotka auttoivat parantamaan äänestysaktiivisuutta. Vuoden 2019 parlamenttivaaleissa äänesti naisista 61,5 % ja miehistä 60,8 %. 18–29-vuotiaiden nuorten äänestysprosentti oli 46,4 %. Vuoden 2023 vaaleissa äänesti enemmän naisia (73,7 %) kuin miehiä (72,0 %) sekä 68,8 % nuorista (18–29-vuotiaat). Yhteisölliset järjestöt toteuttivat ennen vaaleja ainakin 20 kampanjaa, joissa kannustettiin äänestämään.
Kampanjoita toteutettiin pääasiassa internetissä, mutta myös televisiossa, radiossa ja jopa elokuvateattereissa. Niihin osallistuneet julkisuuden henkilöt, mielipidevaikuttajat, näyttelijät ja muut tunnetut ihmiset auttoivat saavuttamaan erilaisia yleisöjä. Lokakuussa 2023 tehdyn CBOS-kyselyn ”Äänestysmotiivit ja -päätökset vuonna 2023” mukaan enemmistö äänestäjistä (70 %) oli päättänyt jo ainakin muutama viikko ennen vaaleja, ketä äänestää. Loput päättivät myöhemmin: viimeisellä viikolla ennen vaaleja (28 %), vasta vaalipäivänä (9 %) tai vaaleja edeltävänä päivänä (4 %). Puolueen suhde Euroopan unioniin oli erityisen tärkeää Kansalaiskoalition äänestäjille (80 %). Lähes yhtä usein syynä äänestää Kansalaiskoalitiota (77 %) mainittiin halu vaihtaa johtajia. Suuri osa tähän ryhmään kuuluvista äänestäjistä (64 %) katsoi, että puolue edustaa itselle tärkeitä arvoja ja periaatteita. Laki ja oikeus -puolueen äänestäjät katsoivat, että puolue edustaa heidän etujaan (”huolehtii minun kaltaisistani ihmisistä”, 66 %) ja kannattaa samoja arvoja ja periaatteita (62 %). He myös suhtautuivat myönteisesti siihen, miten puolue on johtanut maata tähän asti (64 %), ja kannattivat sen talousohjelmaa (59 %).
Kesäkuussa 2024 puolalaiset valitsevat Puolaa edustavat Euroopan parlamentin jäsenet. Euroopan parlamentin vaaleja voidaan pitää yhtenä vuoden 2023 parlamenttivaaleista alkaneen vaalisyklin vaiheena, sillä huhtikuussa 2024 Puolassa järjestetään paikallisvaalit. Eurooppa on esillä paikallishallinnon kampanjoinnissa, joskin vähemmässä määrin kuin parlamenttivaalien aikana. EU-vaalien äänestysaktiivisuuteen saattaa vaikuttaa myös se, että Puolan liittymisestä EU:hun on nyt kulunut 20 vuotta. Edellisissä EU-vaaleissa vuonna 2019 äänestysaktiivisuus oli Puolassa 45,68 %.
Puolalaiset kannattavat voimakkaasti maansa jäsenyyttä Euroopan unionissa. Huhtikuussa 2023 tehdyn CBOS-tutkimuksen mukaan EU-jäsenyyttä kannattaa 85 %. Luku on laskenut mutta on edelleen hyvin korkea. Kymmenen prosenttia vastustaa Puolan EU-jäsenyyttä, ja viidellä prosentilla ei ole mielipidettä asiasta.
On myös muistettava, että tämä on ensimmäinen kerta, kun Euroopan parlamentin vaalit pidetään monien kriisien varjostamassa tilanteessa: on Ukrainan sota, ilmastokriisi, talouskriisi ja populistisen oikeiston nousu. Onkin tärkeää, että kampanjoinnin viestintäpolitiikka on tehokasta ja johdonmukaista ja mukautettu eri äänestäjäryhmille, sillä disinformaatiotoiminnan odotetaan lisääntyvän. Euroopan unionin kannattajat panevat toivonsa näiden kansainvälisten jännitteiden pelossa yhteisöön, joka takaa eurooppalaisten turvallisuuden.
Małgorzata Molęda-Zdziech
Varsovan kauppakorkeakoulu – Team Europe Direct Poland
Piilota