Euroopan kuluttajapäivä 2019: valokeilassa tärkeimmät haasteet EU:n kuluttajapolitiikan mukauttamisessa nuorempia sukupolvia ajatellen

Otetaanko kuluttajapolitiikassa huomioon nuoret? Miten pystymme tukemaan heitä kestävyysperiaatteiden mukaisten valintojen tekemisessä? Miten uudet suuntaukset voidaan muuntaa kuluttajapolitiikaksi? Näitä kysymyksiä käsiteltiin Brysselissä 27. maaliskuuta järjestetyssä vilkkaassa keskustelussa. Opiskelijoiden, kuluttajajärjestöjen, yritysten ja sähköisen liiketoimintasektorin edustajien runsaslukuinen joukko käsitteli laajaa kirjoa kysymyksiä: liikkuvuuden parantamisesta ja ruoan haaskauksen välttämisestä aina nopeakiertoisen muodin saattamiseen kestävälle pohjalle sekä tieto- ja viestintäteknologian roolin ymmärtämiseen muutoksen pontimena.

Tapahtumassa pyrittiin ennen kaikkea tarkastelemaan kestävään kehitykseen ja tieto- ja viestintäteknologiaan – nuoriin tällä hetkellä voimakkaimmin vaikuttaviin tekijöihin – liittyviä uusia haasteita.

ETSK:n varapuheenjohtaja Isabel Caño avasi 21:nnen Euroopan kuluttajapäivän kertoen tukevansa nuorten joukkoliikehdintää ilmaston puolesta ja tähdentäen, että kulutus ja ympäristö nivoutuvat tiiviisti yhteen ja että on tärkeää virittää kuluttajapolitiikka nuorten ajamien ilmastotavoitteiden mukaan.

”On tarpeen, että vaikutusvaltanne politiikassa kasvaa kasvamistaan. Nuorilla pitäisi olla keskeinen rooli EU:n nykyistä ja tulevaa politiikkaa laadittaessa. Euroopan kuluttajapäivä on tapamme korostaa, miten oleellista on, että ääntänne kuunnellaan Brysselissä”, hän sanoi.

Seitsemäntoistavuotias Youna Marette, yksi ilmastoaiheisten mielenilmausten keulakuvista Belgiassa, puhui sukupolvensa nimissä: ”Nuoret ovat kuluttajia. He ovat tietoisia peruskysymyksistä. Väitetään kyllä päinvastaista, mutta se ei pidä paikkaansa”, hän totesi. ”Synnyin järjestelmään, joka perustuu loputtomaan kasvun ja voiton tavoitteluun. Miten pystymme jättämään tuon järjestelmän syrjäytymättä samalla? Nähdäkseni vastaus on yksinkertainen: kaiken on muututtava, ja tuo muutos on jo tapahtumassa.”

Päivän läpikäyvänä teemana oli kysymys, millä tavoin nuoremman sukupolven kulutusmallit poikkeavat vanhempien kuluttajien vastaavista. Komission ja elinolojen tutkimuskeskuksen CRÉDOCin tuoreet tutkimukset kuluttajakäyttäytymisestä valottavat uusia kehityssuuntauksia ja haasteita. Vaikka vuosituhannen vaihteessa syntyneet ovat paremmin perillä ympäristökysymyksistä kuin vanhemmat sukupolvet, joille kestävä kehitys on jokseenkin abstrakti asia, he asettavat silti hinnan ja mukavuuden tuotteen kulutuskestävyyden edelle. Tosin siihen vaikuttaa olevan syynä heidän niukka ostovoimansa.

CEPS-ajatuspajan (Centre for European Policy Studies) tutkimus puolestaan antaa näyttöä siitä, että vuosituhannen vaihteessa syntyneet käyttävät ansiotulonsa muista poikkeavalla tavalla. Viestintä on merkittävä kuluerä, ja sitä pidetään perustarpeena ravinnon ja asunnon tapaan. Älypuhelin on mainittuun sukupolveen kuuluvista käytännöllisesti katsoen jokaisella, mikä vaikuttaa heidän kulutustapoihinsa, joissa verkko-ostoksilla on vahva rooli.

Kuluttajapolitiikan uusiin haasteisiin syvennyttiin kolmessa rinnakkaisessa työpajaseminaarissa, joiden aiheina oli kolme keskeistä elinkeinoalaa: elintarvikkeet, liikenne ja vaatetus.

Keskustelussa sosiaalisen median vaikutuksesta puhujat olivat yhtä mieltä siitä, että sosiaaliset verkostot ovat olennainen osa nuorten elämää ja niiden asema tulee todennäköisesti säilymään. Sen vuoksi on korvaamattoman tärkeää hankkia käsitys siitä, miten niitä pitäisi säännellä. Tieto- ja viestintäteknologia voi olla kaksiteräinen miekka: tehokas, demokraattinen väline, jolla on kyky yhdistää miljoonia ihmisiä, mutta myös keino kalastaa henkilökohtaisia tietoja ja houkutella ihmisiä kuluttamaan enemmän mainontaa kohdentamalla.

Päivän pääasiallinen anti esitetään raportissa, joka on luettavissa tästä. (dm/ss)