Suomen EU-puheenjohtajakauden ohjelman esittely ETSK:ssa – prioriteetteina kestävyys ja hyvinvointi

This page is also available in

Image
EESC plenary session - Day 2 -Aino-Kaisa PEKONEN, Finnish Minister for social affairs and health with President Luca JAHIER

Suomen sosiaali- ja terveysministeri vieraili Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) täysistunnossa 18. heinäkuuta ja esitteli Suomen EU-puheenjohtajakauden ohjelman. Ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota kestävyyteen ja kansalaisten hyvinvointiin. Ministeri Pekonen mainitsi muista prioriteeteista myös oikeusvaltioperiaatteen ja EU:n arvojen vahvistamisen. 

Toivottaessaan Aino-Kaisa Pekosen tervetulleeksi ETSK:n puheenjohtaja Luca Jahier puhui tärkeimmistä haasteista, joihin EU:n puheenjohtajavaltion Suomen olisi tartuttava ennen vuoden loppua. Näitä ovat muun muassa populismin kasvu, oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuva uhka, ilmastonmuutos ja globaalit kysymykset. Agenda 2030:n täytäntöönpanossa tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka edellyttää, että taloudellisia ja sosiaalisia haasteita käsitellään yhdessä, sanoi Jahier.

Ministeri Pekonen myönsi alkuun, että Euroopalla on lähitulevaisuudessa vaikeita haasteita, ja totesi, että Suomen puheenjohtajakausi osuu mielenkiintoiseen ajankohtaan ja ratkaistavia kysymyksiä on paljon. Hän ilmoitti, että Suomi haluaa vaikuttaa EU:n tulevaisuuteen, ja EU:n tulevaisuuden tulisi olla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää.

EU:n asema globaalina ilmastojohtajana onkin yksi puheenjohtajavaltio Suomen prioriteeteista. Tavoitteena on päästä Eurooppa-neuvoston toivomuksen mukaisesti vuoden 2019 loppuun mennessä sopimukseen pitkän aikavälin strategian keskeisistä elementeistä, jotta EU:sta voisi tulla ilmastoneutraali.

Puheenjohtajavaltio Suomen prioriteetit tarkoittavat, että kaikkien ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtäävien toimien tulee olla sosiaalisesti kestäviä. Ministeri Pekosen sanoin: Yksi Euroopan unionin tärkeimmistä tavoitteista on edistää kansalaistensa hyvinvointia. Yleisen käsityksen mukaan talouskasvun tavoite on ollut keskeisemmällä sijalla, ja tämä perimmäinen tavoite on näyttänyt toisinaan unohtuvan, mutta nämä kaksi tavoitetta eivät sulje toisiaan pois, vaan ne vahvistavat toisiaan.

Aino-Kaisa Pekonen sanoi tästä myönteisestä vuorovaikutuksesta puhuessaan, että talouskasvu parantaa ihmisten hyvinvointia, ja ihmisten parempi terveys, toimintakyky ja osallisuus lisäävät puolestaan talouskasvua ja vakautta. Kun päätöksenteossa ymmärretään tämä hyvinvoinnin ja talouden välinen yhteys, ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen investoimisesta tulee helpompaa.

Pekonen lisäsi: Euroopan sosiaalinen malli perustuu periaatteeseen, että ketään ei jätetä jälkeen ja että ihmiset tuntevat, että he ovat turvassa ja että heistä huolehditaan. Hyvinvointitaloudessa korostetaan sitä, että tämä on paitsi elintärkeää inhimilliseltä kannalta myös suhteellinen etumme maailmanlaajuisessa kilpailussa.

Kuten puheenjohtajavaltio Suomen prioriteeteissa todetaan, hyvinvointitalous tarkoittaa, että talouskasvuun pyritään YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman mukaisesti. EU:n on puolustettava monenvälisyyttä ja otettava johtoasema ratkaistaessa sellaisia globaaleja kysymyksiä kuin ilmastonmuutos, ministeri painotti.

Saavuttaakseen tavoitteensa puheenjohtajavaltio Suomi vahvistaa vuoropuhelua muiden globaalien toimijoiden kanssa, mutta myös EU:n sisällä muiden toimielinten ja kumppanien kanssa keskittyen etenkin kansalaisyhteiskuntaan. Vuoropuhelu työmarkkinaosapuolten kanssa on yksi puheenjohtajavaltio Suomen painopisteistä”, totesi ministeri Pekonen lopuksi. ”ETSK:lla on keskeinen asema, ja olemme tyytyväisiä siihen, että komitea laatii merkittäviä lausuntoja, jotka ovat linjassa ehdotustemme kanssa.

Downloads

Suomen EU-puheenjohtajakauden ohjelman esittely ETSK:ssa – prioriteetteina kestävyys ja hyvinvointi

See also