ETSK vaatii uutta ja integroidumpaa toimintamallia liikenteeseen

This page is also available in

Liikenteellä on keskeinen mahdollistava rooli kestävän kehityksen toteuttamisessa. Se edistää taloutta, kauppaa ja työllisyyttä mutta saattaa kohdata ympäristöön, liikennevirtaan ja turvallisuuteen liittyviä ongelmia. ETSK tarkastelee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita oma-aloitteisessa lausunnossaan, jonka on laatinut Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala. Komitea sitoo monialaisessa lähestymistavassa yhteen taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät näkökohdat ja kehottaa komissiota laatimaan uuden ja integroidun kehyksen EU:n tulevaa liikennepolitiikkaa varten.

Vuonna 2015 hyväksytty Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 sisältää 17 kestävän kehityksen tavoitetta, jotka kattavat nykyisiä taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä haasteita. Yhdessäkään tavoitteista ei kuitenkaan keskitytä nimenomaan liikenteeseen ja liikkuvuuteen, ja vain muutamat kehitystä seuraavat indikaattorit liittyvät näihin aloihin. Liikenne on kuitenkin monien kestävän kehityksen tavoitteiden edellytys, ja se mahdollistaa esimerkiksi talouskehityksen, teollisen toiminnan, kaupan ja investoinnit sekä edistää osaltaan työllisyyttä ja hyvinvointia ja vähentää epätasa-arvoa ja syrjäytymistä.

Useissa kestävän kehityksen tavoitteissa kuitenkin viitataan epäsuorasti liikenteeseen esimerkiksi energian yhteydessä, kun taas toisissa tavoitteissa asetetaan vaatimuksia ja rajoituksia liikenteelle, esimerkkeinä tarve vähentää ilmasto- ja ympäristövaikutuksia ja parantaa liikennejärjestelmiä ja liikenneturvallisuutta, ja puututaan työpaikkoihin ja ihmisarvoiseen työhön liittyviin huoliin.

ETSK kehottaa heinäkuun täysistunnossa antamassaan lausunnossa Euroopan komissiota ottamaan kaikki nämä näkökohdat samanaikaisesti huomioon ja esittämään uuden ja integroidun kehyksen sellaista uuden sukupolven liikennepolitiikkaa varten, jossa otetaan lukuun taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöön liittyvä ulottuvuus. Liikenne on Euroopan unionin keskeinen politiikanala, mutta valitettavasti unionin päätöksentekoa leimaa edelleen siiloajattelu, minkä vuoksi toimintamalleissa ja aloitteissa ei aina tavata kokonaisuutta. Esimerkiksi markkinakysymykset ovat osa liikennepolitiikkaa, ja ilmastoon ja energiaan liittyviä kysymyksiä käsitellään osana energiaunionia, Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala sanoi.

Digitalisaation ja robotisaation tuomia mahdollisuuksia ja haasteita on myös hallinnoitava asianmukaisesti. Liikenteen tulee olla helposti ulottuvilla, kohtuuhintaista, sujuvaa ja tehokasta sekä turvallista ja varmaa, jotta se voi mahdollistaa ihmisten ja tavaroiden liikkuvuuden. Tätä varten tarvitsemme kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti merkittäviä investointeja asianmukaiseen infrastruktuuriin, innovointiin ja toimiviin liikennejärjestelmiin, myös julkiseen liikenteeseen, Kylä-Harakka-Ruonala totesi.

Lausunnossa korostetaan myös, että on ratkaisevan tärkeää ottaa kansalaisyhteiskunta mukaan liikennepolitiikan valmisteluun ja täytäntöönpanoon. Julkisella sektorilla on oltava keskeinen rooli, mutta on myös helpotettava alhaalta ylöspäin suuntautuvia aloitteita ja kumppanuuksia.

Lisäksi ETSK kehottaa Euroopan komissiota arvioimaan kestävän kehityksen tavoitteiden indikaattoreita liikenteen näkökulmasta ja edistämään sellaisten uusien indikaattorien kehittämistä, jotka ovat todella merkityksellisiä ja uuden ja integroidun toimintamallin mukaisia.

Downloads

Transport and SDGs