Kuluttajat lähemmäs talouden ydintä

Rajatylittävät digitaaliset rahoituspalvelut eivät houkuttele Euroopan kuluttajia, jotka arvostavat yhä kansallisten vähittäispankkien tarjoamia suoria yhteyksiä. Tarvitaan lisätoimia, jotta Euroopan kuluttajille voidaan tarjota paremmat valinnanmahdollisuudet, selkeästi ymmärrettäviä tuotteita ja kohtuuhintaisia palveluja ja jotta rajatylittävistä rahoitustoimista voidaan tehdä turvallisempia ja suojatumpia. Nämä olivat ETSK:ssa 26. syyskuuta käydyn keskustelun keskeiset päätelmät.

Tapahtuman, jonka teemana oli Kuluttajat talouden ytimessä Euroopassa, järjesti ETSK:n yhtenäismarkkinajaosto (INT) yhteistyössä Euroopan vähittäisrahoituspalvelujen foorumin (ERFF) kanssa. Tilaisuuteen osallistuivat ETSK:n jäsenistä muun muassa INT-jaoston puheenjohtaja Ariane Rodert, FinTech-toimintasuunnitelmasta annetun lausunnon esittelijä Petru Sorin Dandea, kestävän rahoituksen toimintasuunnitelmasta ja tietojen antamista ja neuvontaa koskevasta asetuksesta annettujen lausuntojen esittelijä ja kuluttajille tarkoitettuja rahoituspalveluja koskevasta toimintasuunnitelmasta annetun lausunnon toinen esittelijä Carlos Trias Pintó sekä kuluttajien edustajina Evangelia Kekeleki ja Claude Mader. Lisäksi mukana olivat EP:n jäsenet Othmar Karas ja Molly Scott Cato sekä Euroopan komission kuluttajapolitiikkayksikön päällikkö Renatas Mazeikas. Tilaisuuteen osallistui myös ERFF:n, kuluttajajärjestöjen ja kansallisten viranomaisten edustajia.

Keskusteluja käytiin kahdessa paneelissa:

  • rajatylittävät yhtiömuodon muutokset, sulautumiset ja jakautumiset
  • avoimuuden ja luottamuksen rakentaminen kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi.

Osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että Euroopan kuluttajat eivät hyväksy täyttä digitalisaatiota, sillä fyysiset yhteydet ovat heille yhä erittäin tärkeitä. Vain 7 prosenttia käyttää nykyisellään rajatylittäviä rahoitustoimia. Luottamuksen puutteen lisäksi ongelmana on EU:n kuluttajalainsäädännön epätasainen täytäntöönpano Euroopassa. Vaikka kuluttajat eivät todellakaan ole talouden ytimessä, heidän tulisi olla pääasiallisen huomion kohteena, konferenssin päätelmissä todettiin.

Ensimmäisessä paneelikeskustelussa korostettiin, että jäsenvaltioiden tulisi antaa kansalaisilleen tietoa sekä kyberturvallisuuden ja tietosuojan riskeistä että mahdollisuuksista, jotta digitaaliset sisämarkkinat saataisiin toteutettua käytännössä. Siinä tähdennettiin tarvetta lisätä luottamusta antamalla kuluttajille neuvontaa heidän oikeuksistaan ja helpottamalla oikeussuojan saatavuutta, kun otetaan huomioon, että 74 prosenttia ECC-verkoston käsittelemistä 48 000 avunantopyynnöstä koski sähköistä kaupankäyntiä.

Puhujat huomauttivat, että rahoitusteknologia (FinTech) antaa mahdollisuuksia kilpailun edistämiseen ja alhaisempiin kustannuksiin kuluttajille, mutta herättää huolta automaattisesta neuvonnasta, tekoälyn ja massadatan käytöstä ja rahoitusalustojen toiminnasta.

Paneelikeskustelussa painotettiin, että komission ehdotus saattaa luoda järjestämättömien lainojen jälkimarkkinat, jotka aiheuttavat suurta vaaraa kuluttajille, jotka ovat jo maksaneet finanssikriisin kustannukset. Rahoitusneuvonta sai kuluttajat toivomaan, että he pystyisivät valitsemaan oikeat rahoitustuotteet, mutta tiedot osoittavat, että rahoituspalvelut olivat viimeisellä sijalla kaikista aloista kuluttajien luottamuksen ja tyytyväisyyden suhteen.

Toisessa paneelikeskustelussa todettiin, että kestävä rahoitus on avaintekijä kestävän talouden kannalta. Tutkimusten mukaan 70 prosenttia sijoittajista oli kiinnostuneita ympäristökysymyksistä. Esille tuotiin, että rahoitustuotteiden laatua arvioivien luottoluokituslaitosten tulisi myös antaa selkeää tietoa siitä, miten investointeja on käytetty.

Yhtenä suosituksena esitettiin, että kuluttajille kaikkialla EU:ssa tulisi määritellä yksinkertaiset, vertailukelpoiset ja avoimet lippulaivatuotteet erilaisten digitaalisten jakelujärjestelmien avulla ja kannustaa näin kuluttajia luottamaan näihin tuotteisiin.

Poistettavista esteistä mainittiin muun muassa kielelliset ja oikeudelliset erot, korkeammat kustannukset ja mahdottomuus saada tiettyjä rahoituspalveluja ulkomailla asuville, verotukselliset erot ja valuuttariskit. Lisäksi korostettiin, että digitaalisten jakelukanavien tulee soveltaa teknologianeutraalisuuden, suhteellisuuden ja eheyden periaatteita, sillä 60–70 prosenttia kuluttajista vastustaa tietojensa antamista kolmansille osapuolille. (dm)

Kuvassa vasemmalta oikealle ETSK:n jäsenet Carlos Trias Pintó, Ariane Rodert ja Michael Ikrath, EP:n jäsen Othmar Karas ja ERFF:n Fiona Murray.