ETSK info

EU on sitoutunut edistämään sosiaalisten tavoitteiden lisäksi siirtymistä vähähiiliseen, resurssitehokkaampaan ja kestäväpohjaiseen talouteen. Tähän liittyvien sitoumusten rahoittaminen siten, että otetaan huomioon ympäristöön, sosiaalisiin näkökohtiin ja hallintotapaan liittyvät kriteerit, on valtava investointihaaste.

ETSK katsoo, että jäsenvaltioiden tulee rakentaa yhteiset eurooppalaiset kestävän kehityksen puitteet, joilla varmistetaan, että rahoitusjärjestelmästä saadaan tukea siirtymään kohti kestäväpohjaista taloutta. Komitea tukee siksi voimakkaasti kestävän kasvun rahoitusta koskevaa komission toimintasuunnitelmaa ja suosittaa sen ripeää mutta asteittaista täytäntöönpanoa. Ehdotettu kehys on tärkeä rahoitusmarkkinoita kohtaan tunnetun luottamuksen palauttamiseksi ja säästöjen ohjaamiseksi kestäviin reaalitalouden investointeihin.

ETSK tunnustaa rahoitusmarkkinatoimijoiden keskeisen aseman siirtymän toteuttamisessa mutta korostaa, että koko yhteiskunta on saatava mukaan, jotta järjestelmä voi toimia.

Siirtymämuutokset olisi järkevää aloittaa EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän ja vähähiilisyyden vertailuarvojen määrittelystä. Luokitusjärjestelmän tulee olla dynaaminen, ja siinä on otettava huomioon yritysten todellinen toimintaympäristö. Lopullisena tavoitteena pitäisi olla luokitusjärjestelmän tekeminen maailmanlaajuisesti tunnetuksi ja sen sisällyttäminen unionin oikeuteen yhdenmukaisesti ja samaan aikaan kaikissa jäsenvaltioissa. On toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että järjestelmää tarkistetaan ja ajantasaistetaan säännöllisesti.

ETSK kannattaa sitä, että aloitetaan rajallisella määrällä aloja – ensisijaisesti ympäristöön liittyvillä tekijöillä – ja asetetaan ensi vaiheessa vain rajallinen määrä oikeudellisia velvoitteita. Se pitää kuitenkin tervetulleena sosiaalisiin kysymyksiin ja hallintotapaan liittyvien vähimmäistason suojatoimien käyttöönottoa heti alussa. Tulevaisuudessa luokitusjärjestelmää ja oikeudellisia velvoitteita olisi laajennettava myös sosiaalista kestävyyttä ja hallintotapaa koskeviin tavoitteisiin.

ETSK on niin ikään tyytyväinen rahoitusmarkkinatoimijoille ehdotettuihin luottamusvelvollisuuksiin. Kun ne otetaan käyttöön, lopulliset sijoittajat voivat tehdä sijoituspäätöksensä kestävyysmieltymystensä mukaisesti.

Lisätietoa: ECO/456 ECO/466 ECO/467 (jk)

Valtionvelkakirjavakuudelliset arvopaperit (SBBS-arvopaperit) voivat edistää pankkien ja muiden rahoituslaitosten hallussa olevien valtionvelkakirjasalkkujen riskien hajauttamista ja vähentämistä. Tämä voisi vaikuttaa myönteisesti rahoitusjärjestelmän vakauteen ja häiriönsietokykyyn ja edistää rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä.

ETSK kannattaakin komission säädösehdotusta, jonka tarkoituksena on luoda kehys, joka mahdollistaa SBBS-arvopapereiden kehittämisen markkinoilla. Komitea kannattaa SBBS-arvopapereiden käyttöönottamista ja testaamista markkinoilla, mutta kehottaa samalla ratkaisemaan useat ehdotuksessa avoimeksi jääneet kysymykset. 

”Ainoa keino nähdä, ovatko pankit ja sijoittajat todella kiinnostuneita SBBS-arvopapereista, on testata niitä”, totesi asiaa käsittelevän lausunnon esittelijä Daniel Mareels. SBBS-arvopaperit saattaisivat auttaa löyhentämään pankkien ja niiden kotimaiden välistä tiivistä yhteyttä. ETSK on vaatinut viimeisimmästä finanssikriisistä lähtien lisää toimia asian ratkaisemiseksi.

On kuitenkin tärkeää varmistaa, että ehdotettu kehys on selkeä, tehokas ja toimiva. ETSK on yhtä mieltä useista ehdotuksen näkökohdista, mutta katsoo, että osa vaatii kehittämistä: esimerkiksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) suorittaman valvonnan tulee olla tiukempaa, ja se tulee aloittaa aiemmin, jos erillisyhtiöille annetaan mahdollisuus antaa itse ilmoitus perustana olevan SBBS-salkun koostumuksesta.

Moniin kysymyksiin on myös vielä löydettävä vastaus, esimerkiksi toimisivatko SBBS-arvopaperit tehokkaasti kaikissa olosuhteissa, ja on myös pohdittava tarkemmin, voisivatko yksityiset säästäjät ja kuluttajat hankkia SBBS-arvopapereita.

Ehdotettua kehystä olisi kehitettävä edelleen käyden tiivistä vuoropuhelua kaikkien sidosryhmien kanssa. (jk)

ETSK kannattaa uutta turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa sekä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä. Lokakuun täysistunnossa annetussa lausunnossa, jonka oli laatinut Giuseppe Iuliano, komitea kannattaa komission päätöstä lisätä määrärahoja kumpaankin politiikanalaan, mutta toteaa, että sana ”kotouttaminen” tulisi säilyttää maahanmuuttorahaston nimessä ja että olisi annettava säännöksiä laillisesta pääsystä EU:hun.

”Sanan ’kotouttaminen’ pudottaminen pois turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston nimestä on varsin huolestuttavaa”, Iuliano totesi. ”Se voidaan ymmärtää siten, ettei tästä näkökohdasta kanneta yhtä paljon huolta. Ei pidä unohtaa, että yhdenvertainen kohtelu ja syrjinnänvastaiset toimintaperiaatteet ovat unionin politiikkojen – myös kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiseen liittyvien politiikkojen – kulmakiviä”, hän jatkoi. ”Nimeen olisi palautettava sana 'kotouttaminen', kun otetaan huomioon, että osallisuudesta huolehtiminen on monille jäsenvaltiolle haastavaa.”

Lisäksi komission ehdotuksessa keskitytään erityisesti laittomaan maahantuloon rajatarkastusasemilla mainitsematta minkäänlaisia säännönmukaisia maahantuloväyliä EU:hun saapumiseksi. Niin ikään nimenomainen maininta perusoikeuksien suojelusta rajatarkastusasemilla jää puuttumaan. Komitea puolustaa oikeutta turvapaikkaan ja peräänkuuluttaa yhteistä muuttoliikepolitiikkaa ja välineitä, joilla helpotetaan laillista ja hallittua muuttoliikettä. Tarvitaan edistysaskeleita ja innovointia kattavan eurooppalaisen muuttoliikejärjestelmän luomiseksi. Tästä syystä Dublin-järjestelmä on uudistettava. (mp)

ETSK suhtautuu erittäin varauksellisesti uuden Euroopan sosiaalirahasto plussan määrärahojen ehdotettuun kuuden prosentin vähennykseen. Rahasto kokoaa EU:n uudella pitkän aikavälin rahoituskaudella 2021–2027 yhteen useita nykyisiä rahastoja ja ohjelmia, joilla pyritään vahvistamaan unionin sosiaalista ulottuvuutta.

ETSK vastustaa ESR+:lle varatun pakollisen vähimmäisrahoitusosuuden poistamista koheesiopolitiikan uusien talousarviovarojen yhteydessä; nykyisellään osuus on 23,1 prosenttia. Komitea ei myöskään hyväksy ehdotusta alentaa EU:n yhteisrahoitusastetta ESR+:ssa.

ETSK kehottaa kohdentamaan 30 prosenttia taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevan politiikan varoista ESR+:lle ja varaamaan 30 prosenttia ESR+:n varoista sosiaalista osallisuutta edistäviin toimenpiteisiin.

 ”Kuuden prosentin leikkausta ESR+:n rahoituksesta ei voida hyväksyä, koska EU:n köyhyysaste pysyy edelleen korkeana yli 23 prosentissa”, sanoi Krzysztof Balon, joka on ESR+:aa käsittelevästä komission ehdotuksesta annetun ETSK:n lausunnon esittelijä.

Vaikka ETSK kritisoi varojen leikkausta, se on tyytyväinen ehdotukseen mm. siksi, että se on mukautettu Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin ja siinä yhdistetään nykyisiä rahastoja, jotta voidaan parantaa köyhyyden, sosiaalisen syrjäytymisen ja työttömyyden torjuntaa.

ETSK:n mukaan ESR+:ssa tulisi kohdentaa tietty määrä varoja nuorison työllisyyteen sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden valmiuksien parantamiseen. Kansalaisyhteiskunta tulisi ottaa täysipainoisesti mukaan ESR+-hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. (ll)

Komission on mentävä ehdotuksessaan pidemmälle, ja siinä on otettava huomioon kaikki käytettävissä olevat liikennemuodot. Ehdotuksessa tulisi keskittyä tavara- ja matkustajaliikenteen intermodaalisuuteen. Lokakuun täysistunnossa hyväksymässään, Giulia Barbuccin laatimassa lausunnossa ETSK kannattaa komission julkaisemaa kolmatta liikkuvuuspakettia, mutta toivoo kunnianhimoisempaa ehdotusta.

ETSK pitää komission ehdotusta jälleen yhtenä askeleena kohti kestäväpohjaista liikennettä Euroopassa. Barbucci totesi kuitenkin, että ”kannustamme komissiota katsomaan tieliikennettä pidemmälle. Todellisen kestävän ja turvallisen liikkuvuuden kehittämiseksi on otettava huomioon kaikki käytettävissä olevat liikennemuodot. Tarvitsemme kunnianhimoisempaa visiota, johon sisällytetään julkisen ja yksityisen liikenteen intermodaalisuus keinona tehokkuuden, elämänlaadun ja turvallisuuden tavoitteiden saavuttamiseksi.”

Lisäksi komitea kehottaa komissiota osoittamaan ohjelmalle riittävästi määrärahoja, kannattaa liikenneturvallisuutta ja akkuja koskevia strategisia toimintasuunnitelmia ja muistuttaa komissiota ajoneuvojen täyteen automatisointiin ja sähköajoneuvoihin siirtymiseen mahdollisista ongelmista.

Euroopan komissio julkaisi toukokuussa 2018 kolmannen Eurooppa liikkeellä -paketin, joka on komission uusin panos Euroopan liikenteen uudenaikaistamiseen. Paketissa keskitytään tieliikenteeseen ja erityisesti autoliikenteeseen yhdessä seuraavan kolmen keskeisen osa-alueen kanssa: turvallisuus, yhteenliitettävyys ja automaatio sekä puhdas liikenne. (mp)

Komission laatima Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelma on askel oikeaan suuntaan, sillä siinä tiedostetaan digitaalisten taitojen avainasema, mutta ohjelma voitaisiin nivoa tiiviimmin yhteiskunnallisiin realiteetteihin. Lokakuun täysistunnossa antamassaan Norbert Klugen ja Ulrich Sammin laatimassa lausunnossa ETSK kannattaa komission ehdotusta ja korostaa, että digitalisaatiosta on tehtävä osallistavaa Euroopassa ja ”digitaalinen osinko” on jaettava tasapuolisesti asianmukaisin poliittisin toimin.

”Koska digitalisaatio vaikuttaa kaikkiin elämänalueisiin ja ihmisiin, on erittäin tärkeää, että kaikki EU-kansalaiset voivat hyötyä siitä” Kluge totesi. ”Digitalisaatiosta on tehtävä osallistavaa Euroopassa”, hän jatkoi. ”Ihmisiä ei saa sulkea digitaalisen kehityksen ulkopuolelle sukupuolen, sosiaalisen aseman, alhaisemman koulutustason, pätevyyden, digitaalisen osaamisen, alkuperän, iän tai vamman kaltaisten tekijöiden vuoksi.”

Digitaaliset taidot ja digitaalinen osaaminen ovat oleellisia ja ne on tunnustettu ohjelmassa avaintekijöiksi. On erittäin tärkeää tukea yrityksiä, työntekijöitä ja kuluttajia sekä perustason että edistyneen digitaalisen teknologian käyttöönotossa ja käytössä. Koulutusta voitaisiin tarjota alueilla toimivien paikallisten innovointikeskittymien kautta. ”Pidämme tervetulleena eurooppalaisen huippuosaamismerkin myöntämistä paikallisille innovointikeskittymille yhteenliitäntöjen suosimiseksi ja sen varmistamiseksi, että tarjolla on erittäin ammattitaitoista ja digitaalisesti pitkälle edistynyttä osaamista mutta myös perusvalmiuksia”, korosti Samm.

Euroopan komissio esitteli kesäkuussa 2018 Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelman kaudeksi 2021–2027. Tarkoituksena on perustaa digitaaliset sisämarkkinat ja kehittää EU merkittäväksi toimijaksi digitalisoinnin alalla sekä vahvistaa EU:n taloudellista voimaa globaalissa kilpailussa. (mp)

Rajatylittävät digitaaliset rahoituspalvelut eivät houkuttele Euroopan kuluttajia, jotka arvostavat yhä kansallisten vähittäispankkien tarjoamia suoria yhteyksiä. Tarvitaan lisätoimia, jotta Euroopan kuluttajille voidaan tarjota paremmat valinnanmahdollisuudet, selkeästi ymmärrettäviä tuotteita ja kohtuuhintaisia palveluja ja jotta rajatylittävistä rahoitustoimista voidaan tehdä turvallisempia ja suojatumpia. Nämä olivat ETSK:ssa 26. syyskuuta käydyn keskustelun keskeiset päätelmät.

Tapahtuman, jonka teemana oli Kuluttajat talouden ytimessä Euroopassa, järjesti ETSK:n yhtenäismarkkinajaosto (INT) yhteistyössä Euroopan vähittäisrahoituspalvelujen foorumin (ERFF) kanssa. Tilaisuuteen osallistuivat ETSK:n jäsenistä muun muassa INT-jaoston puheenjohtaja Ariane Rodert, FinTech-toimintasuunnitelmasta annetun lausunnon esittelijä Petru Sorin Dandea, kestävän rahoituksen toimintasuunnitelmasta ja tietojen antamista ja neuvontaa koskevasta asetuksesta annettujen lausuntojen esittelijä ja kuluttajille tarkoitettuja rahoituspalveluja koskevasta toimintasuunnitelmasta annetun lausunnon toinen esittelijä Carlos Trias Pintó sekä kuluttajien edustajina Evangelia Kekeleki ja Claude Mader. Lisäksi mukana olivat EP:n jäsenet Othmar Karas ja Molly Scott Cato sekä Euroopan komission kuluttajapolitiikkayksikön päällikkö Renatas Mazeikas. Tilaisuuteen osallistui myös ERFF:n, kuluttajajärjestöjen ja kansallisten viranomaisten edustajia.

Keskusteluja käytiin kahdessa paneelissa:

• rajatylittävät yhtiömuodon muutokset, sulautumiset ja jakautumiset
• avoimuuden ja luottamuksen rakentaminen kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi.

Osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että Euroopan kuluttajat eivät hyväksy täyttä digitalisaatiota, sillä fyysiset yhteydet ovat heille yhä erittäin tärkeitä. Vain 7 prosenttia käyttää nykyisellään rajatylittäviä rahoitustoimia. Luottamuksen puutteen lisäksi ongelmana on EU:n kuluttajalainsäädännön epätasainen täytäntöönpano Euroopassa. Vaikka kuluttajat eivät todellakaan ole talouden ytimessä, heidän tulisi olla pääasiallisen huomion kohteena, konferenssin päätelmissä todettiin.

Ensimmäisessä paneelikeskustelussa korostettiin, että jäsenvaltioiden tulisi antaa kansalaisilleen tietoa sekä kyberturvallisuuden ja tietosuojan riskeistä että mahdollisuuksista, jotta digitaaliset sisämarkkinat saataisiin toteutettua käytännössä. Siinä tähdennettiin tarvetta lisätä luottamusta antamalla kuluttajille neuvontaa heidän oikeuksistaan ja helpottamalla oikeussuojan saatavuutta, kun otetaan huomioon, että 74 prosenttia ECC-verkoston käsittelemistä 48 000 avunantopyynnöstä koski sähköistä kaupankäyntiä.

Puhujat huomauttivat, että rahoitusteknologia (FinTech) antaa mahdollisuuksia kilpailun edistämiseen ja alhaisempiin kustannuksiin kuluttajille, mutta herättää huolta automaattisesta neuvonnasta, tekoälyn ja massadatan käytöstä ja rahoitusalustojen toiminnasta.

Paneelikeskustelussa painotettiin, että komission ehdotus saattaa luoda järjestämättömien lainojen jälkimarkkinat, jotka aiheuttavat suurta vaaraa kuluttajille, jotka ovat jo maksaneet finanssikriisin kustannukset. Rahoitusneuvonta sai kuluttajat toivomaan, että he pystyisivät valitsemaan oikeat rahoitustuotteet, mutta tiedot osoittavat, että rahoituspalvelut olivat viimeisellä sijalla kaikista aloista kuluttajien luottamuksen ja tyytyväisyyden suhteen.

Toisessa paneelikeskustelussa todettiin, että kestävä rahoitus on avaintekijä kestävän talouden kannalta. Tutkimusten mukaan 70 prosenttia sijoittajista oli kiinnostuneita ympäristökysymyksistä. Esille tuotiin, että rahoitustuotteiden laatua arvioivien luottoluokituslaitosten tulisi myös antaa selkeää tietoa siitä, miten investointeja on käytetty.

Yhtenä suosituksena esitettiin, että kuluttajille kaikkialla EU:ssa tulisi määritellä yksinkertaiset, vertailukelpoiset ja avoimet lippulaivatuotteet erilaisten digitaalisten jakelujärjestelmien avulla ja kannustaa näin kuluttajia luottamaan näihin tuotteisiin.

Poistettavista esteistä mainittiin muun muassa kielelliset ja oikeudelliset erot, korkeammat kustannukset ja mahdottomuus saada tiettyjä rahoituspalveluja ulkomailla asuville, verotukselliset erot ja valuuttariskit. Lisäksi korostettiin, että digitaalisten jakelukanavien tulee soveltaa teknologianeutraalisuuden, suhteellisuuden ja eheyden periaatteita, sillä 60–70 prosenttia kuluttajista vastustaa tietojensa antamista kolmansille osapuolille. (dm)

Kuvassa vasemmalta oikealle ETSK:n jäsenet Carlos Trias Pintó, Ariane Rodert ja Michael Ikrath, EP:n jäsen Othmar Karas ja ERFF:n Fiona Murray.