ETSK info

Euroopan kulttuuria ja kulttuuriperintöä edistävillä organisaatioilla ja yksityisillä henkilöillä on vielä aikaa hakea ETSK:n vuoden 2018 kansalaisyhteiskuntapalkintoa nostaakseen profiiliaan ja saadakseen varoja tulevien hankkeidensa rahoittamiseen.

Hakemuksia voidaan jättää 7. syyskuuta saakka. Palkinto on tarkoitettu kansalaisyhteiskunnan organisaatioille ja yksityishenkilöille, jotka ovat olleet aktiivisesti mukana

• lisäämässä tietoisuutta eurooppalaisten identiteetin monista kerroksista ja monivivahteisuudesta
• hyödyntämässä Euroopan rikkaan kulttuurin kaikkia mahdollisuuksia
• edistämässä eurooppalaisen kulttuuriperinnön tarjontaa
• tekemässä tunnetuksi eurooppalaisia arvoja, kuten ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, demokratia, tasa-arvo ja oikeusvaltioperiaate.

Palkittavia on enintään viisi, ja näiden kesken jaetaan 50 000 euron palkintosumma.

Palkintoa voivat tavoitella kaikki Euroopan unionissa virallisesti rekisteröidyt, paikallis-, alue-, jäsenvaltio- tai EU-tasolla toimivat kansalaisyhteiskunnan organisaatiot.

Nyt kymmenettä kertaa myönnettävä kansalaisyhteiskuntapalkinto on Euroopan talous- ja sosiaalikomitean hanke, jossa palkitaan ja kannustetaan eurooppalaisen yhteenkuuluvuuden ja Euroopan yhdentymisen taustalla olevia yhteisiä arvoja merkittävästi edistäneitä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tai yksityishenkilöiden konkreettisia aloitteita ja saavutuksia. Vuoden 2017 palkinnon aiheena oli laadukkaat työpaikat ja yrittäjyys.

Täydellinen luettelo vaatimuksista sekä hakulomake ovat saatavilla täällä. (dm)

Energiakäänne voi hyödyttää Euroopan alueellisia talouksia. Siirtyminen hajautettuihin, uusiutuviin ja digitaalisiin energiahuollon muotoihin tuo ympäristöhyötyjen ohella myös taloudellisia hyötyjä Euroopan unionin alueille. ETSK mainitsee Lutz Ribben laatimassa lausunnossa ainakin neljä syytä, miksi älykäs energiantuotanto voi auttaa alueellisia talouksia, ja kehottaa Euroopan komissiota nivomaan tulevan aluepolitiikan ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevan politiikan järjestelmällisesti energiaunionialoitteeseen.

Euroopan tasolla käytävässä julkisessa ja poliittisessa keskustelussa keskitytään yleensä hajautetun siirtymisen ympäristöhyötyihin tai siihen liittyviin riskeihin. Komitea tuo kuitenkin esiin toisenlaisen näkökulman ja toteaa, että uusiutuvan energian kehitys saattaa tuoda mukanaan taloudellisia etuja EU:n alueille. Energiakäänne tarjoaa merkittävän tilaisuuden paikallisille talouksille ja etenkin rakenteellisesti heikoille alueille ja maaseutualueille EU:ssa. ETSK:n 11. heinäkuuta 2018 täysistunnossaan antamassa lausunnossa korostetaan, että hiiletön energiantuotanto voi hyödyttää alueita, sillä sen avulla voidaan

• vähentää polttoaineiden tuontitarvetta
• kartuttaa taloudellista arvoa alueen sisällä erityisesti, jos omistus säilyy paikallistasolla
• luoda pysyviä ja laadukkaita työpaikkoja uusiutuvan energian tuotantojärjestelmien asennuksen, toiminnan ja huollon kautta
• sekä
• kasvattaa alueellisia verotuloja.

ETSK:n heinäkuun täysistunnossa energiakäänteestä käydyssä keskustelussa energiaunionista vastaava Euroopan komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič korosti, miten tärkeää on nivoa EU:n energia-aloitteet aluepolitiikkaan ja aluekehitykseen ja vahvistaa samalla EU:n toimielinten ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyötä.

”Suunnitelmat ja poliittiset sitoumukset kiteytyvät konkreettisiksi hankkeiksi nimenomaan paikallistasolla. Energiaunionia ei rakenneta täällä Brysselissä vaan kunnissamme ja kylissämme. Tähän kysytään yhteisiä ponnistuksia, joiden tuloksena syntyy luovia ratkaisuja”, sanoi Šefčovič.

Hän vakuutti komission olevan sitoutunut tarttumaan toimeen, jotta poistetaan olemassa olevat esteet, jotka tekevät mahdottomaksi ihmisten aktiivisen ja täysimittaisen osallistumisen energiakäänteeseen ”tuottajakuluttajina”, sekä rakennetaan luottamusta ympäristöystävälliseen energiaan sijoittavien keskuudessa.

ETSK:n puheenjohtaja Luca Jahier korosti keskustelun päätteeksi ETSK:n visiota ja komitean tehtävää olla osaltaan varmistamassa, että jok’ikinen meistä saa äänensä kuuluviin: ”Kokoamalla yhteen järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan asiantuntemuksen kaikkialta Euroopasta ETSK pyrkii huolehtimaan siitä, että ketään ei unohdeta nykyaikaistettaessa Euroopan taloutta, oli kyse sitten ympäristöstä, työpaikoista tai mahdollisuuksista luoda taloudellista arvoa, tai vaikuttamisesta kuluttajana.” (mp)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on kehottanut EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan vammaisten naisten ja tyttöjen suojelemiseksi. Heihin kohdistuu eurooppalaisessa yhteiskunnassa edelleen monenlaista syrjintää, joka johtuu sekä sukupuolesta että vammasta ja johtaa usein sosiaaliseen syrjäytymiseen.

Vaikka vammaisia naisia on Euroopassa 40 miljoonaa ja heidän osuutensa koko naisväestöstä on 16 prosenttia, he ovat yksi haavoittuvimpia ja syrjäytyneimpiä ryhmiä eurooppalaisessa yhteiskunnassa.

ETSK toteaa heinäkuussa antamassaan lausunnossa, että EU:lta ja sen jäsenvaltioilta puuttuu vahva oikeudellinen kehys kaikkien vammaisten naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien suojelemiseksi ja varmistamiseksi.

”Vammaiset naiset tarvitsevat erityistukea, mutta heihin ei kiinnitetä asianmukaista huomiota missään EU:n strategiassa, ei naisia koskevassa strategiassa eikä vammaisstrategiassa. Aivan kuin heitä ei olisi olemassa tai aivan kuin he olisivat toisen luokan kansalaisia”, sanoi lausunnon esittelijä Gunta Anča.

ETSK kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita panemaan täytäntöön YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista ja etenkin sen 6 artiklan, joka käsittelee vammaisia naisia.

Komitea painottaa, että EU-maiden on liityttävä Istanbulin yleissopimukseen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta. Vammaiset naiset joutuvat kolmesta viiteen kertaa todennäköisemmin väkivallan uhreiksi kuin naiset, joilla ei ole vammaa.

Lausuntoa on määrä hyödyntää samasta aiheesta syksyllä annettavassa Euroopan parlamentin mietinnössä. (ll)

Kaikkien EU-tasolla ehdotettuja digitaalisen liiketoiminnan verotusmalleja koskevien ratkaisujen on oltava yhteisten kansainvälisten yhteisöverotuskäytäntöjen ja -sopimusten mukaisia, ETSK sanoi äskettäin antamassaan lausunnossa. Euroopan komission lainsäädäntöpaketti tähtää kuitenkin yritysten liikevaihdon verottamiseen voiton sijaan ja veron perintään myyntipaikassa eikä siellä, missä arvo muodostuu.

ETSK:n mielestä tällainen toimintatapa saattaa vaarantaa EU:n sisämarkkinoiden yhtenäisyyden ja johtaa kaksinkertaiseen verotukseen. Kansainvälisten verojärjestelmien monimutkaisuus ja näin ollen epävarmuus sijoittajien kannalta voisivat lisääntyä. Näiden huolenaiheiden vuoksi ETSK kehottaa komissiota toteuttamaan ehdotettujen toimenpiteiden ylimääräisen vaikutustenarvioinnin.

ETSK toteaa lausunnossaan, että on erittäin tärkeää laatia uusia periaatteita siitä, miten digitaalisesta liiketoiminnasta saadut yritysten voitot kohdennetaan EU:n jäsenvaltioihin ja miten niitä verotetaan. Digitaalialan yritysten tulisi antaa panoksensa julkiseen talouteen perinteisten yritysten tavoin ja jakaa julkisten palvelujen rahoittamiseen tarvittava verotaakka, mutta ratkaisujen tulisi olla oikeudenmukaisia ja perustua yhteisymmärrykseen sekä luoda tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille EU:n talouksille.

Näistä huolenaiheista huolimatta ETSK pitää digitaalitalouden verottamista koskevia komission aloitteita oikeansuuntaisina ja on tyytyväinen sen kunnianhimoiseen tavoitteeseen löytää globaali ratkaisu. Komissio on käynnistänyt aiheesta kansainvälisen keskustelun, ja nyt on erittäin tärkeää, että jäsenvaltiot löytävät yhteisen kannan ja edistävät käynnissä olevia keskusteluja, jotta OECD:n tasolla päästään tarvittavaan globaaliin ratkaisuun. (jk)

Euroopan komission ehdottamia toimenpiteitä rahoitusalan teknologian (FinTech) kehittämiseksi Euroopassa on mukautettava markkinoiden edistämisen ja talous- ja finanssijärjestelmän turvallisuuden ja vakauden välisen tasapainon takaamiseksi. ETSK:n kantana on, että vaikka ehdotettu toimintasuunnitelma tarjoaa hyvän perustan, tarvitaan lisätoimenpiteitä, jotta FinTechin tarjoamia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää täysimääräisesti ja jotta kaikille markkinatoimijoille voidaan taata varmuus, suojelu ja tasapuoliset markkinaolosuhteet.

ETSK katsoo, että FinTech-alan toimijoihin tulisi soveltaa samoja sääntöjä kuin rahoitusalaan, erityisesti häiriönsietokyvyn, kyberturvallisuuden ja valvonnan osalta, ja että tarvitaan sääntöjä FinTech-alan yhdenmukaisen kehityksen varmistamiseksi EU:ssa. Komission tulisi selventää pilvipalveluja tarjoavien yritysten vastuuta niiden säilyttämien henkilötietojen suojaamisessa sekä määrittää mahdollisesti sääntöjä.

ETSK kuitenkin kannattaa komission toimintasuunnitelmaa, koska se voi osaltaan edistää pääomamarkkinaunionin, talous- ja rahaliiton sekä digitaalisten sisämarkkinoiden loppuunsaattamista. ETSK on myös tyytyväinen komission ehdotuksiin luoda joukkorahoitustoimintaa helpottava kehys, sillä se tarjoaa kaikille markkinatoimijoille uusia mahdollisuuksia ja lisää varmuutta ja suojelua. Ainakin alussa olisi keskityttävä enemmän joukkorahoitustoimintaan ja -markkinoihin liittyviin riskeihin, jotta ne voidaan kartoittaa paremmin tai jotta niitä voidaan mahdollisuuksien mukaan rajoittaa ja jotta kaikille osapuolille voidaan taata varmuus ja suojelu.

Lisäksi rahanpesua, terrorismin rahoittamista ja joukkorahoituksen verotusta koskevia kysymyksiä on käsiteltävä paremmin, ja olisi annettava säännökset ehdotetun EU-järjestelmän säännöllistä seurantaa ja arviointia varten. (jk)

ETSK on tyytyväinen järjestämättömiä lainoja koskeviin Euroopan komission ehdotuksiin. Vaikka komitea esittää ehdotetun asetuksen vaikutusten arvioimista, se katsoo, että ehdotukset myötävaikuttavat talous- ja rahaliiton lujittumiseen ja edistävät pankkiunionin loppuunsaattamista.

Tarvitaan EU:n tason lisätoimia, joilla supistetaan järjestämättömien lainojen volyymiä ja estetään niiden kasautuminen. Lisäksi on olennaisen tärkeää puhdistaa arvoltaan heikentyneet lainat rahoituslaitosten taseista, jotta tulevaisuudessa vältetään ylivelkaantumisen seuraukset ja luodaan pankeille mahdollisuudet keskittyä yritysten ja kansalaisten luototukseen. Luottolaitosten tulisi vastedes huolehtia siitä, että lainananto on vastuuntuntoista.

ETSK:n lausunnossa komission ehdotuksista kyseenalaistetaan ”yleispätevä” toimintamalli sekä aikataulu, jonka puitteissa uusien järjestämättömien lainojen rahoittamiseen on tarkoitus käydä ehdotettujen lakisääteisten varautumisjärjestelyjen mukaisesti. Varautumisjärjestelyjä sovellettaessa tulisi ottaa huomioon eroavuudet jäsenvaltioiden siviilioikeudessa ja riita-asioiden oikeuskäsittelyn vaatima aika. Esitetty aikataulu saattaisi pakottaa pankit myymään uudet järjestämättömät lainat nopeasti – asianomaisten yritysten tappioksi.

Sen vuoksi onkin mitä suositeltavinta arvioida ehdotetun asetuksen mahdollisia vaikutuksia pankkeihin, kotitalouksien luototukseen, pk-yrityksiin ja BKT:n kasvuun, jotta päästään käsitykseen siitä, onko ehdotettu asetus sovelias ja toimiva.

Komission ehdotukset vauhdittavat järjestämättömien lainojen jälkimarkkinoiden kehittymistä. ETSK katsoo, ettei sääntelijöiden pidä kannustaa järjestämättömien lainojen myyntiin, sillä vaarana on, että järjestämättömät lainat myydään jälkimarkkinoilla halvempaan hintaan kuin se arvo, joka niille voisi kertyä pankkien toimin takaisin perittyinä. (jk)

ETSK katsoo Right2Water-kansalaisaloitteeseen viitaten, että ajantasaistettu juomavesidirektiivi tulisi perustaa WHO:n suuntaviivoihin. Siinä tulisi omaksua keskeiseksi periaatteeksi ihmisten oikeus veteen. ETSK:n lausunnossa juomavesidirektiivistä kehotetaan lopettamaan vesihuollon yksityistäminen ja ryhtymään toimenpiteisiin ihmisten kannustamiseksi käyttämään tätä rajallista luonnonvaraa harkiten. Komitean mielestä on lisäksi ennakoitava mahdollisia vaikeuksia kivennäisvesialalla.

ETSK pahoittelee, ettei komission ehdotuksessa selkeästi todeta juomavesihuollon ja sanitaation saatavuutta yleiseksi oikeudeksi, kuten kansalaisaloitteessa ja kestävän kehityksen tavoitteissa tehdään. WHO:n malli, joka perustuu päivittäiseen henkilökohtaiseen minimivesimäärään, voisi olla toteuttamiskelpoinen vaihtoehto.

”Juomavesi on ensisijainen hyödyke; se on terveyden, hyvinvoinnin ja ihmisarvon edellytys meille kaikille sekä ratkaiseva tekijä talous- ja tuotantotoiminnassa. Vesi tulisi vastedes suojata yksityistämiseltä”, sanoi Gerardo Larghi, joka toimi lausunnon esittelijänä.

Tulisi toteuttaa tarkoituksenmukaisia, sekä yksityishenkilöille että teollisuudelle ja maataloudelle tarkoitettuja toimenpiteitä kohtuuttoman vedenkäytön hillitsemiseksi.

Sellaisten ennakoivien toimenpiteiden kuin elinkeinoalan rakennemuutoksen ja sen työntekijöiden uudelleenkoulutuksen pitäisi auttaa osaltaan vaimentamaan vaikutuksia, joiden otaksutaan kohdistuvan mineraaliveden tuottajiin. (sma)

Muuttoliike oli yksi keskeisistä aiheista, kun Itävallan EU-asioiden sekä taide-, kulttuuri- ja mediaministeri Gernot Blümel esitteli ETSK:n täysistunnolle 11. heinäkuuta Itävallan EU-puheenjohtajakauden ohjelman.

EU saattaa epäonnistua maahanmuuttoasioissa, Schengenissä ja perusarvojen kunnioittamisessa. Suojelevan EU:n sijaan meidän pitäisi ajaa EU:ta, joka suojelee, tukee ja on osallisena, sanoi ETSK:n puheenjohtaja Luca Jahier.

Työntekijät-ryhmän puheenjohtajan Gabriele Bischoffin mukaan työntekijät kannattavat erilaista suojelevan EU:n käsitettä. Erityisesti nyt, kun luottamus EU:hun on hiipumassa, kansalaisten tulee olla tietoisia, että EU voi varmistaa heidän oikeutensa ja vapautensa, hän sanoi.

Moninainen Eurooppa -ryhmän puheenjohtaja Arno Metzler sanoi: Toivon, että puheenjohtajavaltio Itävalta puolustaa ihmisyyttä ja varmistaa, että toimimme yhdessä. Muuttoliike on vain yksi aspekti, mutta meidän on tehtävä yhteistyötä myös muissa asioissa. Näitä ovat muun muassa digitaalinen kauppa, vapaakauppa, kansalaisten osallistuminen ja monivuotinen rahoituskehys.

Työnantajat-ryhmän puheenjohtaja Jacek Krawczyk korosti, että EU:ssa on kyse myös yhteisistä arvoista, joista ei voida tinkiä. Hän sanoi: EU on edelleenkin risteyksessä. Meidän tulee tehdä selväksi, mihin suuntaan haluamme edetä. Schengenin heikentämisestä olisi tuhoisia seurauksia liike-elämälle ja kaikille kansalaisille.

Ministeri Blümel puolusti suunnitelmaa perustaa maahanmuuttokeskuksia Euroopan ulkopuolelle. Niin kauan kuin on mahdollista päästä alukseen, joka voi tarjota pääsytien Eurooppaan, ihmisiä kuolee edelleen Välimerellä, hän sanoi. (sma)

Liikenteellä on keskeinen mahdollistava rooli kestävän kehityksen toteuttamisessa. Se edistää taloutta, kauppaa ja työllisyyttä mutta aiheuttaa myös ympäristöön, liikennevirtaan ja turvallisuuteen liittyviä ongelmia. ETSK tarkastelee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita lausunnossaan, jonka on laatinut Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala. Komitea sitoo monialaisessa lähestymistavassa yhteen taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät näkökohdat ja kehottaa komissiota laatimaan uuden ja integroidun kehyksen EU:n tulevaa liikennepolitiikkaa varten.

”Liikenne on Euroopan unionin keskeinen politiikanala, mutta valitettavasti unionin päätöksentekoa leimaa edelleen siiloajattelu, minkä vuoksi toimintamalleissa ja aloitteissa ei aina tavata kokonaisuutta. Esimerkiksi markkinakysymykset ovat osa liikennepolitiikkaa, ja ilmastoon ja energiaan liittyviä kysymyksiä käsitellään osana energiaunionia”, Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala sanoi.

Digitalisaation ja robotisaation tuomia mahdollisuuksia ja haasteita on myös hallinnoitava asianmukaisesti. ”Liikenteen tulee olla helposti ulottuvilla, kohtuuhintaista, sujuvaa ja tehokasta sekä turvallista ja varmaa, jotta se voi mahdollistaa ihmisten ja tavaroiden liikkuvuuden. Tätä varten tarvitsemme kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti merkittäviä investointeja asianmukaiseen infrastruktuuriin, innovointiin ja tehokkaisiin liikennejärjestelmiin, myös julkiseen liikenteeseen”, Kylä-Harakka-Ruonala totesi.

Lausunnossa korostetaan myös, että on ratkaisevan tärkeää ottaa kansalaisyhteiskunta mukaan liikennepolitiikan valmisteluun ja täytäntöönpanoon. Julkisella sektorilla on oltava keskeinen rooli, mutta on myös helpotettava alhaalta ylöspäin suuntautuvia aloitteita ja kumppanuuksia. (mp)

Digitalisaatiokehitystä EU:ssa on tuettava kunnioittamalla eurooppalaisia arvoja ja vahvistamalla sosiaalipolitiikkaa, jotta varmistetaan, ettei ketään jätetä jälkeen. Eurooppalaisen yhteiskunnan tulisi kokonaisuudessaan – mukaan luettuina työntekijät, yritykset ja suuri yleisö – kyetä hyötymään uusien teknologioiden tarjoamasta valtavasta potentiaalista, sanoi Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) heinäkuun täysistunnossaan.

EU:n puheenjohtajavaltion Itävallan pyynnöstä aiheesta EU:n toimintamallit muutoksen hallitsemiseksi digitalisoidussa työelämässä antamassaan lausunnossa komitea suosittelee EU:lle useita painopisteitä, joiden avulla voidaan varmistaa, että digitalisaation edut kyetään saavuttamaan. Tällaisia painopisteitä ovat eurooppalaisten työntekijöiden taitojen parantaminen, sosiaaliturvajärjestelmien vahvistaminen ja monimuotoisuuden varmistaminen työelämässä siten, että esimerkiksi digitaalialan työpaikoista valtaosa ei enää ole miehillä.

ETSK varoitti kuitenkin, että EU:ssa kaikista julkisista menoista vain 0,3 prosenttia on kohdennettu sosiaalipolitiikkaan, ja totesi, että osuutta on lisättävä.

ETSK vahvisti tukensa ihmisjohtoiselle toimintatavalle digitalisaatiossa ja sanoi kannustavansa sosiaalisesti vastuullisen ja yhteistä hyvää palvelevan tekoälyn kehittämistä.

ETSK totesi lisäksi, että ”algoritmien toiminnan läpinäkymättömyys ja tapa tehdä valintoja ilman ihmisen valvontaa asettavat valtavia haasteita EU:lle sekä herättävät perusluonteisia kysymyksiä siitä, millaisessa yhteiskunnassa haluamme elää”. (ll)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) jäsenet ja Montenegron kansalaisyhteiskunnan edustajat tapasivat Podgoricassa 17. heinäkuuta keskustellakseen tilanteen etenemisestä ja vielä toteutettavista toimista Montenegron jäsenyysneuvotteluissa ja antoivat yhteisen julkilausuman.

EU:n ja Montenegron neuvoa-antava sekakomitea kehotti Montenegron hallitusta tehostamaan toimiaan, jotta täytetään neuvottelulukujen sulkemiselle vahvistetut edellytykset ja etenkin väliaikaiset edellytykset oikeusvaltiota koskevien lukujen osalta.

Neuvoa-antava sekakomitea painotti sosiaalipolitiikan ja työllisyyden alalla, että työlainsäädäntö on tärkeä perusta työmarkkinoiden rakenneuudistuksessa, joka hyödyttäisi maan taloudellista ja sosiaalista kokonaistilannetta. Työntekijöiden vapaan liikkuvuuden mahdollistamiseksi neuvoa-antava sekakomitea kehotti Montenegron viranomaisia aloittamaan hyvissä ajoin valmistelut sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamiseen ja työnvälityspalvelujen verkostoon (EURES) osallistumista sekä eurooppalaisen sairaanhoitokortin käyttöä varten. Median ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tilanteen osalta neuvoa-antava sekakomitea ilmaisi olevansa huolissaan lehdistönvapaudesta etenkin kansallisen yleisradioyhtiön RTCG:n tapauksessa.

Neuvoa-antavan sekakomitean seuraava ja 12. kokous järjestetään Brysselissä vuoden 2018 jälkipuoliskolla. Neuvoa-antavaan sekakomiteaan kuuluu 12 jäsentä, joista kuusi edustaa ETSK:ta ja kuusi Montenegron kansalaisyhteiskuntaa.(ks)

EU:n ja Afrikan talous- ja yhteiskuntaelämän sidosryhmäverkosto pitää Afrikan nuoria ensiarvoisen tärkeinä mantereen taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta. Verkoston vuosikokouksen pääteemana oli Afrikan nuori sukupolvi talouskehityksen moottorina ja muuttoherkimpänä ikäryhmänä.

Osanottajat totesivat loppujulistuksessa, että ”Afrikan ja EU:n suhteissa kansalaisyhteiskunnan tehtävänä on antaa säännöllisin väliajoin jäsennelty panos EU–Afrikka-strategiaan ja korostaa, että kansalaisyhteiskunnan tulee olla mukana asianmukaisilla foorumeilla esittämässä suosituksia poliittisille elimille hyvän hallinnon ja kansalaisosallistumisen varmistamiseksi”.

Afrikan maantieteellistä monimuotoisuutta edustaneet nuoret afrikkalaiset yrittäjät Burkina Fasosta, Keniasta, Swazimaasta ja Madagaskarista kertoivat onnistumiskokemuksistaan ja antoivat samalla osoituksen maanosan nuoren sukupolven energisyydestä ja yrittäjähenkisyydestä, mikä on omiaan rohkaisemaan ja inspiroimaan ihmisiä ympäri Afrikan ja Euroopan.  ”Talous kehittyy. Tarvitsemme välineitä, emme EU-rahaa. Meidän on parannettava Afrikan elinoloja, tai kaikki lähtevät Eurooppaan”, sanoi nuori burkinafasolainen rakennuselementtialan yrittäjä Fahiz Diallo.

Kokouksen päätelmät toimitetaan EU:n ja Afrikan toimielimille ja poliittisille vastuutahoille valtioista riippumattomien toimijoiden panoksena EU:n ja Afrikan välisiin suhteisiin.

ETSK:n työnantajat-ryhmä

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan osaamisen kohtaanto-ongelmat aiheuttavat Euroopan talouden tuottavuudessa yli 2 prosentin menetyksen vuodessa. Tämä tarkoittaa 80 sentin menetystä työtuntia kohden. Tilanne pahenee entisestään, jos ei ryhdytä uudistuksiin.

Tutkimuksen mukaan yrityksillä on suurimmassa osassa EU:ta yhä enemmän pulaa työntekijöistä, joilla on tarvittavaa osaamista. Eräillä ammattialoilla – esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset, lääkärit, STEM-alojen (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) ammattilaiset, opettajat, sairaanhoitajat ja kätilöt – vaikutukset ovat jo merkittäviä. On myös pulaa keskitason ammattilaisista, kuten kuorma-autonkuljettajista, kokeista ja hitsaajista.

Seurauksiin kuuluvat työntekijöiden koulutuksen lisämenot, kilpailukyvyn menettäminen ja hitaammat rekrytointiprosessit. Yli 70 prosenttia ammatillisten, tieteellisten ja teknisten palvelujen yrityksistä ja 67 prosenttia tieto- ja viestintätekniikka-alan yrityksistä katsoi, että osaamisen kohtaanto-ongelmilla on vakavia vaikutuksia niiden henkilöstöpolitiikkaan.

Tutkimuksessa mukana olleet yritykset ottivat esille elinikäisen oppimisen ja (uudelleen)koulutuksen riittämättömät perinteet keskeisenä tekijänä osaamisen kohtaanto-ongelmissa. Pahiten kohtaanto-ongelmista kärsivät alle 24-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat. 40–54-vuotiaat kuuluvat ryhmään, jota ongelma koskettaa epätodennäköisimmin.

Tehokas ammattikoulutus, elinikäisen oppimisen lisääminen ja toimiva työnvälitys ovat avainasemassa pyrittäessä kaventamaan kuilua. Tärkeää on myös parantaa osaamisen arviointia, jotta voidaan auttaa määrittämään etukäteen, mitä osaamista tarvitaan tulevaisuudessa.

Poliittisia syitä osaamisen kohtaanto-ongelmiin ovat hitaat koulutusuudistukset, työmarkkinoiden kohtuuton sääntely, työn liiallinen verotus ja mielivaltaiset palkanmuodostusmekanismit. Muutokseen tarvitaan sekä kansallisia että paikallisia viranomaisia ja muita sidosryhmiä – koulutuslaitoksia, työantajia ja itse työntekijöitä.

Institute for Market Economics laati tutkimuksen ETSK:n työnantajat-ryhmän pyynnöstä, ja se on ladattavissa täältä: http://europa.eu/!dM96Ft (jl)

ETSK:n työntekijät-ryhmä

ETSK:n työntekijät-ryhmän teettämä selvitys kansallisista Työ 4.0 -strategioista osoittaa, että työmarkkinaosapuolten osallistuminen on olennaisen tärkeää ja että työntekijät kärsivät eniten siellä, missä keskitetty sopiminen on vähentynyt.

Digitaalisen murroksen vauhti ja työn sääntelyyn ja laatuun liittyvät haasteet edellyttävät kokonaisvaltaisia toimintapoliittisia ratkaisuja. OECD:n arvioiden mukaan 14 % työtehtävistä tullaan hyvin todennäköisesti automatisoimaan ja 31 % tulee muuttumaan merkittävästi seuraavien 15–20 vuoden aikana.

Selvityksen tulokset viittaavat siihen, että korkean osaamistason työntekijöillä on tulevaisuudessa paljon kysyntää, mutta keskitasoista ammattitaitoa edellyttävät työt, joista saa keskitason palkkaa, vähenevät. Odotettavissa on toisin sanoen eriarvoisuuden kasvua.

Selvityksessä viitataan alustataloutta koskeviin ILO:n tutkimustuloksiin. Niiden mukaan lainsäädännön aukot tai harmaat alueet, jotka ovat luoneet hedelmällisen maaperän epätyypillisten ja huonojen työehtojen ja -olojen kehitykselle, ovat tulosta eräissä maissa havaittavissa olevasta keskitetyn sopimisen vähenemisestä.

Selvityksessä, jonka otsikko on Overview of the national strategies on work 4.0 – a coherent analysis of the role of the social partners, kehotetaan

• tehostamaan työmarkkinavuoropuhelua siten, että työmarkkinaosapuolet osallistuvat suoraan oikeudenmukaisen digitaalisen siirtymän hahmottelemiseen, jotta voidaan varmistaa työpaikkojen laadukkuus ja kunnollinen palkkataso
• tarjoamaan yleiskattavia sosiaaliturvajärjestelmiä
• kehittämään uuteen teknologiaan liittyviä työsuojeluvaatimuksia
• kiirehtimään työpaikkojen luomista ja
• laatimaan koulutusohjelmia.

Selvitys esitellään virallisesti ja siitä keskustellaan 18. lokakuuta 2018 järjestettävässä työntekijät-ryhmän tilaisuudessa. (prp)

ETSK:n ”moninainen Eurooppa” -ryhmä

ETSK:n ”moninainen Eurooppa” -ryhmän 20. heinäkuuta järjestämässä aivoriihessä osallistujia kannustettiin ajattelemaan luovasti ja esittämään ideoita Euroopan tulevaisuutta käsittelevää Sibiun huippukokousta varten tehtäviä ehdotuksia silmällä pitäen.

Tapahtumassa, jonka otsikkona oli ”Palautetaan kansalaisten luottamus ja usko EU:hun”, esitettiin seuraavat ydinkysymykset:

• Minkä tulisi olla EU:n yleisinä tai horisontaalisina painopisteinä?
• Miten voimme palauttaa kansalaisten luottamuksen ja uskon: edistetään EU:n tuloksekasta sosiaalipolitiikkaa, torjutaan köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä ja ajetaan oikeudenmukaista maahanmuuttojärjestelmää?
• Miten voimme edistää tasapainoista talouskasvua ja suojella oikeuksia?
• Miten voimme varmistaa ympäristön kestävyyden yhteistyössä toimien?
• Miten voimme tehdä EU:ta tunnetuksi ja tiedottaa EU-asioista hälventäen samalla turvallisuushuolia ja populismiin liittyviä pelkoja?
• Mitä muuta eurooppalaiset haluavat ja miten EU voisi vastata näihin toivomuksiin?

Tapahtuma oli alku ryhmän pohdinnoille panoksen laatimiseksi ETSK:n etenemissuunnitelmaan ”Krakovasta Sibiuun ja siitä eteenpäin”. Etenemissuunnitelma on laajennetun puheenjohtajiston Krakovassa 11. kesäkuuta käynnistämä hanke, jossa ETSK:n kaikkia elimiä – kolmea ryhmää, jaostoja, seurantaryhmiä ja väliaikaisia ryhmiä – pyydetään määrittelemään painopisteensä Euroopan tulevaisuutta varten Sibiun huippukokoukseen, joka järjestetään maaliskuussa 2019.

Keskustelussa tuotiin esille useita ajatuksia, jotka liittyivät nuorisoon, kestävään kehitykseen, pk-yrityksiin, rauhaan, perusoikeuksiin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin, uusiin yhteistyömuotoihin, sääntelyyn, avoimuuteen, sosiaaliseen innovointiin ja EU-viestintään.

Yksittäiset suositukset kootaan luetteloon painopisteistä lähitulevaisuudessa. (ih)