ETSK info

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on perustanut kansalaissolidaarisuuden palkinnon, jolla palkitaan yksityishenkilöiden, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja yksityisyritysten EU:ssa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa toteuttamia aloitteita covid-19-pandemian torjumiseksi ja sen tuhoisten vaikutusten lieventämiseksi.

ETSK aikoo jakaa 29 palkintoa, joiden kaikkien arvo on 10 000 euroa. Palkinnoista 27 on tarkoitettu jäsenvaltioissa toteutettaville hankkeille, yksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa toteutettavalle hankkeelle ja yksi rajatylittävälle tai Eurooppaan keskittyvälle hankkeelle.

Kertaluonteiseksi suunniteltu kansalaissolidaarisuuden palkinto, joka korvaa ETSK:n perinteisen kansalaisyhteiskuntapalkinnon, on tarkoitettu aloitteille, joiden puitteissa on tehty merkittävää työtä covid-19-kriisistä ja sen moninaisista seurauksista selviytymiseksi ja vahvistettu siten solidaarisuutta Euroopassa.

ETSK pyrkii antamaan palkinnolla tunnustusta kaikille niille ihmisille, jotka ovat taistelleet koronavirusta vastaan osoittaen rohkeutta, sitoutumista ja uskomatonta vastuuntuntoa.

Palkinnon hakuedellytyksenä on, että hakijan on joko asuttava EU:n alueella tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai oltava sijoittautunut sinne. Mahdollistamalla Yhdistyneessä kuningaskunnassa toteutettujen hankkeiden palkintoehdokkuuden ETSK haluaa osoittaa, että vaikka Yhdistynyt kuningaskunta on nyt eroamassa EU:sta, komitea ei aio katkaista siteitä entisen jäsenvaltion kansalaisyhteiskuntaan, vaan haluaa päinvastoin säilyttää läheiset suhteet.

Määräaika hakemusten jättämiselle päättyy 30. syyskuuta 2020 kello 12.00. Palkintojenjakotilaisuus järjestetään tammikuussa 2021 Brysselissä pidettävän ETSK:n täysistunnon yhteydessä.

Lisätietoa hakumenettelystä löytyy täältä.

EU:n neuvoston johtaminen siirtyi 1. heinäkuuta Kroatialta Saksalle, ja alkanut puheenjohtajakausi on todennäköisesti tähän mennessä haastavin, sillä Eurooppaa koettelee sen nykyhistorian suurin talous-, sosiaali- ja terveyskriisi.

Saksa, joka toimii puheenjohtajana 13. kerran Rooman sopimusten vuonna 1957 tapahtuneen allekirjoittamisen jälkeen, on jo ilmoittanut, että sen ohjelmassa keskitytään suoraan covid-19-pandemiasta selviämiseen ja EU:n talouden elpymisen ohjaamiseen sekä Euroopan sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseen.

Saksan puheenjohtajakauden tunnuslauseena on ”Yhdessä Eurooppa elpymään”. Saksan liittovaltion talous- ja energiaministeri Peter Altmaier esitteli uuden puheenjohtajavaltion painopisteet ETSK:n täysistunnossa.

Ministeri Altmaier sanoi täysistunnolle, että ”ymmärrämme kaikki, että pystymme torjumaan tätä pandemiaa tehokkaasti vain tekemällä yhteistyötä. Onnistumisen ehtona on, että EU ja sen jäsenvaltiot pitävät yhtä, että osoitamme solidaarisuutta heikompia kohtaan emmekä salli jakolinjojen vetämistä. Tästä syystä kriisin ratkaiseminen on ensisijainen tehtävämme. Haluamme varmistaa, että kansalaisillemme osoitetaan todellista solidaarisuutta ja että he voivat itse nähdä ja kokea sen.”

Peter Altmaierin mukaan uudistetun ja kunnianhimoisen monivuotisen rahoituskehyksen ja komission ehdottaman Next Generation EU -ohjelman nopea hyväksyminen pandemian sosiaalisiin ja taloudellisiin seurauksiin vastaamiseksi on ensimmäinen askel tähän suuntaan.

Monivuotisesta rahoituskehyksestä käytävien neuvotteluiden lisäksi Saksan odotetaan löytävän vastauksia myös muihin kiireellisiin kysymyksiin, kuten ilmastonsuojelu ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, digitalisaatio, oikeusvaltioperiaate sekä Euroopan rooli maailmannäyttämöllä. Myös EU:n tulevasta suhteesta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan on määrä päättää Saksan puheenjohtajakaudella.

ETSK on valmis edistämään puheenjohtajavaltio Saksan työtä ja varmistamaan, että eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan ääni tulee kuuluville näinä hyvin dramaattisina ja Euroopan ja sen tulevaisuuden kannalta ratkaisevina aikoina.

”ETSK on valmis antamaan panoksensa Next Generation EU -elpymisohjelman laatimiseen ja täytäntöönpanoon, jotta löydämme tiemme ulos tästä tuhoisasta kriisistä ja vahvistamme samalla eurooppalaista hanketta. Tuemme puheenjohtajavaltio Saksan työtä sellaisen Euroopan puolesta, joka parantaa ja suojelee, jotta voidaan rEUnaissance-pyrkimysten mukaisesti elvyttää solidaarisuuteen perustuvaa, yrittäjähenkistä ja kestävää Eurooppaa”, ETSK:n puheenjohtaja Luca Jahier sanoi.

ETSK:ta on jo pyydetty laatimaan 10 lausuntoa, muun muassa alustataloudesta, kestävistä toimitusketjuista ja ihmisarvoisesta työstä kansainvälisessä kaupassa, voittoa tavoittelemattomista yhteiskunnallisista yrityksistä ja niiden mahdollisuuksista edistää sosiaalisesti oikeudenmukaista Eurooppaa sekä digitalisaatiosta ja kestävyydestä.

ETSK ilmaisi tyytyväisyytensä siitä, että yhtenä Saksan puheenjohtajakauden ensisijaisena tavoitteena on yhteisymmärryksen saavuttaminen Euroopan tulevaisuutta käsittelevästä konferenssista, jossa ETSK:lla odotetaan olevan strateginen ja keskeinen rooli.

Lisätietoa ETSK:n yhteistyöstä puheenjohtajavaltio Saksan kanssa löytyy uudesta esitteestä.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) antoi heinäkuun täysistunnossaan päätöslauselman Euroopan komission vuoden 2021 työohjelmaa koskevasta kannanotostaan. Asiakirjassa suhtaudutaan myönteisesti Euroopan komission ehdotuksiin covid-19-kriisistä selviämiseksi ja pidetään tulevaa vuotta tilaisuutena uudistaa ja parantaa EU:n taloutta ja yhteiskuntaa.

ETSK:n hyväksymässä päätöslauselmassa pidetään tervetulleena ja tuetaan varauksetta Euroopan komission ehdottamaa Next Generation EU -suunnitelmaa ja EU:n vuosien 2021–2027 kokonaistalousarviota ja ilmaistaan toive, että komission esittämät suuntaviivat ”sisällytetään täysimääräisesti ja konkreettisesti” komission vuoden 2021 työohjelmaan.

Komitea on laatinut vuoden 2021 työohjelmaa koskevat konkreettiset ehdotuksensa komission tärkeimpien painopisteiden mukaisesti.

ETSK:n jäsenet katsovat, että työohjelmassa olisi keskityttävä ”uudelleenrakentamiseen ja taloutemme ja yhteiskuntamme kehittämiseen” ja että työohjelman olisi perustuttava seuraaviin periaatteisiin: ”ihmisoikeuksien, sosiaalisten oikeuksien, demokraattisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen suojeleminen, sisämarkkinoiden koko potentiaalin hyödyntäminen, kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen, kiertotalouden toteuttaminen ja ilmastoneutraaliuden saavuttaminen EU:ssa viimeistään vuoteen 2050 mennessä sekä hyvän hallinnon ja demokraattisen vastuuvelvollisuuden varmistaminen.”

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) heinäkuun täysistunnon ohjelmaan sisältyi keskustelu komission varapuheenjohtajan Margaritis Schinasin kanssa, joka esitteli useita tulevia, hänen vastuualueeseensa ”Eurooppalaisen elämäntavan edistäminen” kuuluvia aloitteita, kuten uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen, osaamisohjelman, EU4Health-ohjelman ja uuden turvallisuusunionistrategian.

Keskustelua hallitsi muuttoliikepolitiikka.

”Odotamme uutta muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta hyvin toiveikkaina mutta myös huolestuneina. Toivon, että sen myötä uudistetaan perusteellisesti Dublin-järjestelmää, joka on ollut kompastuskivi EU:n politiikassa jo liian pitkään”, ETSK:n puheenjohtaja Luca Jahier sanoi komissaari Schinasille.

Jahier totesi, että nimenomaan muuttoliikkeen ja kotouttamisen alalla yhteisvastuun, yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden arvot – tai niiden puuttuminen – ovat erityisen näkyviä. Hän piti valitettavana tilannetta, jossa eteläisen Euroopan jäsenvaltioiden on kannettava suhteeton taakka samalla kun eräät maat väistelevät velvollisuuksiaan.

Uutta muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta, jonka ilmoitettiin olevan von der Leyenin komission tärkein prioriteetti, on jouduttu lykkäämään pandemian johdosta. Sen hyväksymistä on nyt siirretty siihen asti, kunnes neuvottelut vahvistetusta EU:n pitkän aikavälin talousarviosta on saatu päätökseen.

Komissaari Schinasin mukaan uusi sopimus tarjoaisi kokonaisvaltaisen ratkaisun muun muassa yhdistämällä ulkorajojen tehokkaan valvonnan ja turvapaikkahakemusten yhteisen hallinnoinnin, jolloin taakka jakautuisi tasapuolisesti kaikkien jäsenvaltioiden kesken.

Komissaarin kanssa käydyssä keskustelussa ETSK:n jäsenet muistuttivat muuttajien täysimääräisen sosiaalisen ja taloudellisen osallisuuden tärkeydestä sekä tarpeesta painottaa heidän antamaansa panosta yhteiskuntiimme ja talouksiimme. (ll/ks)

Puheenjohtaja Jahier kritisoi EU:n neuvoston äskettäistä ehdotusta antaa jäsenvaltioiden hallituksille mahdollisuus käyttää veto-oikeutta tietyn maan uudistusohjelmiin paketin puitteissa. ETSK:n täysistunnossa talousasioista vastaavan komission jäsenen Paolo Gentilonin kanssa käydyssä keskustelussa Jahier sanoi, että koko komitea on ryhmittynyt Euroopan komission rinnalle.

Jahier’n mukaan komissio on kyennyt vastaamaan covid-19-kriisin haasteisiin ensinnäkin ryhtymällä varhaisiin toimenpiteisiin julkistalouden alijäämää ja valtiontukia koskevista säännöistä luopumiseksi ja ehdottamalla myöhemmin Next Generation EU -pakettia, jonka avulla otetaan käyttöön noin 5 biljoonaa euroa – mikä vastaa karkeasti viittä Marshall-suunnitelmaa – pandemian massiivisten seurausten torjumiseksi.

”Haluamme teidän tietävän, että koko ETSK on teidän, komission ja parlamentin rinnalla tässä kamppailussa hyvän sopimuksen saavuttamiseksi – sopimuksen, joka on haasteiden tasalla, jossa ei oteta vaarallisesti askeleita taaksepäin ja joka ennen kaikkea ei johda takaiskuihin, jotka voisivat singota EU:n tuhoisaan sosiaaliseen myllerrykseen kesän jälkeen”, Jahier sanoi komissaari Gentilonille.

Gentiloni korosti, että covid-19-kriisillä on valtava taloudellinen ja sosiaalinen vaikutus ja että se aiheuttaa suurimman taloudellisen sokin sitten suuren laman. ”Yhteiskuntiemme selviytymiskyky ja arvomme säilyvät ensisijaisena puolustuslinjanamme virusta ja kriisiä vastaan. On ratkaisevan tärkeää varmistaa vahva elpyminen kriisistä.”

Hän jatkoi sanoen, että ”taloudellisen ja sosiaalisen lähentymisen puute EU:n jäsenvaltioiden ja alueiden välillä uhkaa Euroopan yhdentymishankkeen poliittista kestävyyttä. Jotta varmistetaan kestäväpohjainen talouden elpyminen ja kyetään selviytymään tulevista häiriöistä ja vahvistetaan lähentymistä EU:ssa, tarvitsemme nyt kipeämmin kuin koskaan merkittäviä investointeja ja uudistuksia.”

Jahier toisti aiemmassa lausumassa esiin tuomansa voimakkaan kritiikin niitä vastaehdotuksia kohtaan, jotka neuvoston puheenjohtaja Charles Michel oli äskettäin esittänyt tehdäkseen paketista hyväksyttävän valtion- ja hallitusten päämiehille, erityisesti monivuotisen rahoituskehyksen määrärahaleikkausten ja paketin hallinnoinnin osalta.

Vaikka kyse on absoluuttisesti mitattuna hyvin pienestä vähennyksestä, EU:n vuosien 2020–2024 monivuotisen kokonaistalousarvion ehdotettu supistaminen komission toukokuussa 2020 ehdottamasta 1 100 miljardista eurosta 1 074,3 miljardiin euroon olisi kaikkien aikojen ensimmäinen EU:n talousarvioon tehty reaalimääräinen leikkaus. Sillä olisi vaikutuksia EU:n keskeisiin rahastoihin kehityksessä jälkeen jääneiden maiden ja alueiden auttamiseksi. Jahier painotti ennen kaikkea, että siitä tulisi lähtökohta tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä käytäville neuvotteluille, mikä veisi EU:n rakenteellisten toimien talousarvion vaaralliselle tielle, jolla tavoitetaso laskisi jatkuvasti.

ETSK suhtautui vieläkin kriittisemmin ehdotukseen jakaa paketin hallinnointi komission (monivuotinen rahoituskehys) ja jäsenvaltioiden hallitusten (Next Generation EU -väline) välillä. Tämä tarkoittaisi siirtymistä yhdennetystä hallinnoinnista, joka antaa komissiolle mahdollisuuden vaikuttaa vahvistettuun talousarvioon, ainakin kahteen osaan jakautuneeseen talousarvioon.

Jahier’n mukaan vielä tätäkin huolestuttavampi oli edellisiltainen ehdotus antaa yksittäisille maille veto-oikeus viimeisenä keinona kutsumalla koolle EU:n valtiovarainministerien ylimääräinen kokous, mikäli ne vastustavat tietyn jäsenvaltion ehdottamia uudistuksia paketin puitteissa. Tämä, hän sanoi, merkitsisi EU:n talousarvion lopullista, rakenteellista jakautumista, joka olisi vaarallista ja joka ei olisi hyväksyttävissä.

Toinen polttava kysymys, josta ETSK:n täysistunto oli kiinnostunut keskustelemaan komissaari Gentilonin kanssa, koski edellispäiväistä Euroopan unionin tuomioistuimen päätöstä mitätöidä Euroopan komission vuonna 2016 tekemä päätös, joka olisi pakottanut Irlannin vaatimaan takaisin 13 miljardia euroa takautuvina veroina Applelta.

ETSK on tukenut komission pyrkimyksiä saada suuret teknologiayritykset maksamaan enemmän veroja ja näin korjata räikeä epäoikeudenmukaisuus. Jahier myös ilmaisi arvostavansa komission edellisenä päivänä esittämiä ehdotuksia jäsenvaltioiden välisen sopimattoman ja kestämättömän verokilpailun lopettamiseksi.

Kysyttäessä Gentilonilta digitaalitalouden verotuksen edistymisestä hän kertoi pääpiirteissään neuvottelujen etenemisestä sellaisen maailmanlaajuisen tai – tämän ollessa mahdotonta – EU:n laajuisen sopimuksen saavuttamiseksi, joka antaisi EU:lle kipeästi kaivattuja omia varoja.

”Haluan olla hyvin selkeä”, Gentiloni sanoi. ”Poliittisten, teknisten ja kansainvälisten ongelmien vuoksi helppoja ratkaisuja ei ole olemassa. On kuitenkin jotain hyvin myönteistä: tämänsuuntaiset vaatimukset yleisen mielipiteen, Euroopan parlamentin, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja sidosryhmien taholta ovat yhä voimakkaampia. Meille tarjoutuu lisäksi mahdollisuus sen ansiosta, että jäsenvaltiot ymmärtävät, että komissiolla on oltava enemmän omia varoja tämän yhteisen velan takaisinmaksamiseksi.”

Paolo Gentiloni totesi vielä: ”Kyllä, meillä on todellakin oltava enemmän omia resursseja Next Generation EU -elpymisvälineen onnistumisen varmistamiseksi. Euroopan unionin kokemus nimittäin osoittaa, että kyseessä on aivan poikkeuksellinen aloite. Kyse ei ole pysyvästä järjestelystä, mutta jos se toimii, jos se johtaa hyviin investointeihin, jos se auttaa nykyaikaistamaan talouttamme ja jos pystymme lisäämään omia varoja tämän velan maksamiseksi takaisin, voin vakuuttaa, että kuten aina EU:ssa, tämä on ennakkotapaus, johon tukeudutaan tulevaisuudessa, kun ilmenee uusi kriisi tai kun on saavutettava uusi yhteinen tavoite.” (dm)

EU:n on edistettävä tehokkaammin koronaviruspandemiasta elpymistä ja toimittava nopeasti. Tässä yhteydessä tarvitaan solidaarisuutta ja kunnianhimoista visiota Euroopan tulevaisuudesta. Heinäkuun täysistunnossa annetuissa kolmessa lausunnossa ja yhdessä kannanotossa komitea antaa tukensa Euroopan komission esittämille elpymistä koskeville ehdotuksille ja EU:n tarkistetulle talousarviolle vuosiksi 2021–2027 ja kehottaa hyväksymään ne nopeasti.

Euroopan talouden elvyttämiseksi mahdollisimman pikaisesti Petru Sorin Dandean, Tommaso Di Fazion ja Petr Zahrin laatimassa lausunnossa kannatetaan nimenomaisesti komission Next Generation EU -aloitetta nopean ja tehokkaan toiminnan mahdollistavana erityisvälineenä. Koheesiopolitiikan yhteydessä ETSK kannattaa komission REACT-EU -aloitetta ja suosittaa Antonello Pezzinin laatimassa kannanotossa, että kaikki mahdolliset ja tarpeettomat hallinnolliset esteet ja rasitteet poistetaan niin kansallisissa kuin unionitason julkishallinnoissa ja että jäsenvaltioille myönnetään välittömästi ennakkorahoituksena vähintään 70 prosenttia vuoden 2020 määrärahoista.

Dimitris Dimitriadisin laatimassa lausunnossa kannatetaan vihreän siirtymän ja digitalisoinnin tukemiseksi komission ehdotuksia edistää EU:n taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota covid-19-kriisin jälkimainingeissa tarjoamalla jäsenvaltioille suoraa ja mittavaa rahoitustukea julkisia investointeja ja uudistuksia varten. Lisäksi ETSK pitää Ronny Lannoon laatimassa lausunnossa tervetulleena InvestEU-ohjelman ehdotettua vahvistamista ja täydentävän vakavaraisuustukivälineen perustamista yritysten auttamiseksi elpymisvaiheessa. (mp)

Robert Schumanin julistus muistuttaa meitä 70 vuotta myöhemminkin siitä, että asioiden ja historian kulun muuttamiseen tarvitaan poliittista rohkeutta ja näkemystä.

ETSK:ssa pidettiin 7. heinäkuuta pääsihteeri Gianluca Brunettin aloitteesta tämän yhden Euroopan perustajan kunniaksi seremonia, johon osallistuivat puheenjohtaja Luca Jahier, ranskalaisen Libération-päivälehden EU-asiantuntija ja kirjeenvaihtaja Jean Quatremer ja belgialaisen Le Soir -lehden pilapiirtäjä Pierre Kroll.

Jean Quatremerin mukaan jos Robert Schuman esittäisi vetoomuksensa tänään, hankkeen perustana olisivat köyhien ja rikkaiden maiden välisen solidaarisuuden tarve ja eurooppalaiset arvot.

Näyttelijät Aurélie Vauthrin ja Rachid Benbouchta lukivat julistuksen tekstin nykyaikaan tulkittuna.

”Kansalaisyhteiskunnan panos covid-19-kriisin voittamiseksi” on ETSK:n verkkosivuston uusi osio, johon on koottu yli 50 tarinaa selviytymisestä, solidaarisuudesta ja käytännön toiminnasta koronaviruspandemian aikana. Heinäkuun 2. päivänä 2020 avatuilla sivuilla esitellään ETSK:n jäsenten jäsenvaltioissa paikallisorganisaatioidensa kautta covid-19-kriisin vastatoimena toteuttamia hankkeita.

Viestinnästä vastaava ETSK:n varapuheenjohtaja Isabel Caño Aguilar totesi hanketta käynnistäessään: ETSK on seurannut tiiviisti pandemian kehittymistä ja ilmaissut vahvan solidaarisuutensa koronaviruksen uhreja ja heidän läheisiään kohtaan. Nyt tuomme esille, millä tavoin jäsenemme hoitavat pandemian seurauksia päivittäisessä työssään.

Caño Aguilar kannustaa käymään komitean verkkosivuston uudessa osiossa: Nämä sivut on omistettu työlle, jota ETSK, sen jäsenet ja komiteassa edustettuina olevat kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat tehneet kriisistä selviytymiseksi ja tulevaan valmistautumiseksi. Miehet ja naiset, joiden nimiä emme tiedä, ovat tehneet sairaaloissa, kotimaissamme ja -kaupungeissamme ja maaseudulla yhdessä väsymättömästi töitä, jotta tämä kriisi voitetaan. On tärkeää korostaa sitä, että järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta on avaintoimija pandemian torjunnassa ja siitä toipumisessa.

ETSK:n jäseniltä kuullaan sivustolla monenlaisia tarinoita työntekijöiden, yritysten ja työmarkkinavuoropuhelun tiimoilta. Aiheina ovat myös maatalous, terveydenhuolto, liikenne, ympäristö, kuluttajat, yhtäläiset oikeudet, nuoriso, perheet ja ikäihmiset. (mp)

ETSK hyväksyi kesäkuun täysistunnossaan tiedonannon konedirektiivin uudelleentarkastelusta. ETSK jäsenet pitivät tervetulleena komission aloittamaa työtä direktiivin 2006/42/EY tuloksellisuuden parantamiseksi, sillä se on erittäin tärkeä ja toimiva väline Euroopan teollisuudelle, mutta katsoivat, että direktiivin perinpohjaisella mullistamisella olisi erittäin kielteisiä vaikutuksia ja sitä olisi siis vältettävä.