ETSK info

ETSK:n kesäkuun täysistunnossa käytiin keskustelu komission jäsenen Maroš Šefčovičin kanssa Euroopan energiaunionin tulevaisuudesta. Komitea esitti myös kantansa ehdotettuun EU:n strategiaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi pitkällä aikavälillä.

ETSK on samaa mieltä siitä, että siirtyminen vähähiiliseen Eurooppaan olisi toteutettava sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja kustannustehokkaasti ja että kaikkien toimijoiden tulisi yhdistää voimansa ja tehdä osuutensa. Komitea painottaa, että toimia tarvitaan myös vuoden 2030 jälkeen. ”Koko Euroopassa ollaan tietoisia ilmastotoimien välttämättömyydestä”, sanoi Šefčovič ja lisäsi, että ilmastosta on tullut yksi EU:n keskeisistä vaaliteemoista ja että ”ilmastonmuutos nähdään lopultakin Euroopassa mahdollisuutena taloutemme suuntaamiseksi ja organisoimiseksi uudelleen”.

Luca Jahier oli samoilla linjoilla. Hän vahvisti, että ilmastoneutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä on avaintekijä Euroopan tulevaisuuden kannalta, ja pohti, toteutetaanko jatkossakin ilmastonmuutoksen torjunnassa saavutetusta merkittävästä edistymisestä huolimatta riittävän kunnianhimoista politiikkaa ja onko käytettävissä tarvittavat resurssit, jotta voidaan tukea päästöneutraaliuden pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamista vuoteen 2050 mennessä.

ETSK kannattaa ehdotettua EU:n strategiaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi pitkällä aikavälillä sekä siihen sisältyvää tavoitetta muuttaa Euroopan unioni ilmastoneutraaliksi taloudeksi vuoteen 2050 mennessä. Lausunnossa, jonka ovat laatineet Pierre Jean Coulon ja Stefan Back, komitea kehottaa käymään jatkuvaa vuoropuhelua kansalaisten kanssa ja varmistamaan, että siirtymä tapahtuu sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Lisäksi tulisi hyväksyä uusi yhteiskuntasopimus.

”Tällainen siirtymä on mahdollinen ja hyödyllinen Euroopalle, mutta kaikkien on osallistuttava siihen – meidän kaikkien on yhdistettävä voimamme yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Emme voi tehdä eroa kansalaisten ja päätöksentekijöiden välillä”, totesi Coulon.

Liikkuvuus on avainroolissa, sillä kyseessä on yksi aloista, joilla kehitystä tarvitaan eniten ja joilla se on mahdollinen. ”Meidän on löydettävä ratkaisuja EU:n hiilijalanjäljen pienentämiseksi ilman, että tämä vaikuttaa haitallisesti unionin talouteen ja yhteiskuntaan kokonaisuudessaan”, katsoi Back. ”Voisimme suunnitella, hyväksyä ja ottaa käyttöön hiilen hinnoittelujärjestelmän, jossa otetaan huomioon sen vaikutukset yrityksiin ja kansalaisiin ja jonka nämä hyväksyvät kaikilta osin”, hän sanoi. (mp)

Hiljattain annetussa lausunnossaan ETSK kehottaa EU:n johtajia tehostamaan toimia euron kansainvälisen aseman vahvistamiseksi. Vahva euro edistäisi osaltaan EU:n kansalaisten ja yritysten hyvinvointia, ylläpitäisi yhteisiä arvoja ja palvelisi yhteisiä intressejä, ETSK katsoo.

Lausunnossa todetaan niin ikään, että lisätoimet euroalueen talouksien kasvun, kestokyvyn ja mukautumiskyvyn lisäämiseksi johtaisivat viime kädessä euron kansainvälisen aseman vahvistumiseen. Lausunnossaan ETSK esittää suosituksia, jotka menevät Euroopan komission suosituksia pidemmälle.

Yhteistä valuuttaa tukevan yhä vahvemman euroalueen talouden lähtökohtana tulisi olla sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, taloudellisen lähentymisen, kilpailukyvyn ja innovoinnin lisääminen. Jäsenvaltioiden välisiä ja sisäisiä eroja on supistettava, sillä ne rajoittavat EU:n talouden suorituskykyä.

ETSK kehottaa omaksumaan aiempaa yhtenäisemmän toimintatavan kansainvälisessä diplomatiassa sekä edistämään yhteisiä etuja nykyistä proaktiivisemmin. Tämä voisi johtaa uusiin kaupankäyntimahdollisuuksiin.

Talous- ja rahaliiton ja pankkiunionin loppuunsaattaminen on toinen selkeä painopiste ETSK:lle. Tältä osin komitea suosittaa, että tutkitaan vaihtoehtoja likvidimpien ja turvallisempien euromääräisten omaisuuserien luomiseksi. Näin voitaisiin torjua euroalueen valtionlainamarkkinoiden nykyistä pirstaleisuutta, joka heikentää markkinoiden luottamusta yhtenäisvaluuttaan.

Lue lisää ETSK:n suosituksista euron kansainvälisen käytön lisäämiseksi ja lukuisista eduista, joita tämä toisi EU:n kansalaisille ja yrityksille. (jk)

ETSK kehottaa parantamaan makroaluestrategioita ja esittää valmistelevassa lausunnossaan joukon toimintapoliittisia ehdotuksia strategioiden koko potentiaalin hyödyntämiseksi.

Kesäkuussa esitetyt ehdotukset perustuvat nykyisten makroaluestrategioiden seikkaperäiseen analyysiin. Analyysistä kävi ilmi, että strategiat ovat tähän mennessä toimineet hyödyllisinä koheesiopolitiikan välineinä vahvistamalla integraatiota ja yhteistyötä. Ne eivät ole kuitenkaan tuottaneet odotettuja tuloksia sosiaalisten ja alueellisten erojen vähentämistä ja ympäristön kannalta kestävää kehitystä ajatellen.

Jotta strategioiden vaikutus erojen vähentämiseen tehostuisi, komitea suosittaa ennen kaikkea parantamaan yhteistyökumppaneiden välistä viestintää ja yhteyksiä sekä kannustamaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden entistä tiiviimpään osallistamiseen strategioiden täytäntöönpanossa ja valvonnassa.

Poliittisten päättäjien on sen vuoksi vahvistettava poliittisia toimia, lujitettava aktiivista sitoutumista makroaluestrategioihin ja karsittava byrokratiaa. Lisäksi on tärkeää luoda nykyisten tietokantojen välille toimivat verkostot ja huolehtia tietokantojen sujuvasta yhteenliittämisestä ja hallinnoinnista.

ETSK katsoo, että makroaluestrategioita koskevaa viestintää on parannettava strategioiden näkyvyyden lisäämiseksi ja verkostoitumisen ja osallistumisen edistämiseksi.

Olisi priorisoitava työmarkkinaosapuolten, paikallisten sosioekonomisten toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden niin alueellista kuin alakohtaista verkottumista ja klustereiden muodostamista. Niiden aktiivinen osallistuminen päätöksentekoon ja toimintapolitiikkojen suunnitteluun ja arviointiin on erittäin hyödyllistä makroaluestrategioiden täytäntöönpanon kannalta ja voi myös vahvistaa yhteenkuuluvuutta sekä sosiaalista ja ekologista kestävyyttä.

ETSK ehdottaa myös koulutustoiminnan tehokkaiden verkostojen luomista. Tällaiset verkostot voisivat lisäksi osaltaan auttaa parantamaan strategioiden tuloksia ekologisen kestävyyden alalla. (jk)

ETSK juhlisti 3. heinäkuuta Ranskan ympäriajon käynnistymistä järjestämällä italialaista pyöräilyvoittajaa ja sotasankaria Gino Bartalia käsittelevän kirjan esittelyn. Tilaisuuteen osallistui teoksen kirjoittaja, toimittaja Alberto Toscano. Tilaisuuteen sisältyi myös keskustelu puhtaasta liikkuvuudesta.

”On tehtävä hyvää, mutta siitä ei pidä puhua” – näin tapasi sanoa Gino Bartali, italialainen pyöräilijä, joka voitti Italian ympäriajon kolmesti ja Ranskan ympäriajon kahdesti. Bartalin tarina kerrotaan Alberto Toscanon kirjassa A Bike against Nazi Barbarism, the incredible destiny of the champion Gino Bartali, joka esiteltiin ETSK:ssa 3. heinäkuuta 2019.

Mussolinin hallintoa vastustanut Gino Bartali pelasti satojen juutalaisten hengen Italiassa holokaustin aikana lähettinä kuljettamalla luottamuksellisia asiakirjoja pyöränsä mukana tuhansia kilometrejä. Virallisesti kyse oli pitkistä harjoitusajoista, joista hän oli kuuluisa. Bartali oli hiljainen sankari, joka ei koskaan puhunut sodan aikaisista toimistaan, ei edes toisen maailmansodan päätyttyä.

ETSK:ssa järjestettyyn tilaisuuteen sisältyi myös keskustelu puhtaasta liikkuvuudesta. Siihen osallistuivat muun muassa ETSK:n puheenjohtaja Luca Jahier, ETSK:n TEN-jaoston puheenjohtaja Pierre Jean Coulon ja Brysselin kaupunginjohtaja . Tarkoituksena oli osoittaa kunnioitusta urheilulajille ja ympäristöystävällisille tavoille liikkua, mutta myös inhimillisille arvoille. (mp)

Vammaisia ihmisiä kuvataan mediassa usein uskomusten ja harhakäsitysten pohjalta yksipuolisesti tai säälien, ja täysin saavutettavuusvaatimusten mukaisten uutis- ja viihdeohjelmien tarjonta on edelleen riittämätöntä. Eurooppalaisilla tiedotusvälineillä on siis vielä pitkä matka siihen, että vammaisuudesta puhutaan totuudenmukaisella ja osallistavalla tavalla.

Media on avainasemassa pyrittäessä lisäämään tietoisuutta vammaisten henkilöiden oikeuksista ja torjumaan vammaisten ihmisten leimaamista ja heihin kohdistuvia ennakkoluuloja, jotka ovat edelleen yleisiä kaikkialla eurooppalaisessa yhteiskunnassa. Tämä keskeinen rooli oli pääaiheena Euroopan talous- ja sosiaalikomitean Brysselissä 28. kesäkuuta 2019 järjestämässä kuulemistilaisuudessa ”Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva tiedotus”.

”Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva tiedotus olisi nähtävä tärkeänä osana laajempaa kysymystä siitä, miten kuvaamme yhteiskuntamme monimuotoisuutta kokonaisuudessaan. Kyse on demokraattisten arvojemme ytimestä, ja tämä on yksi tulevien vuosien tähdellisimmistä kysymyksistä”, totesi ETSK:n jäsen Ioannis Vardakastanis tilaisuutta avatessaan.

Kuulemistilaisuuteen osallistui ETSK:n jäseniä ja erilaisten valtiovallasta riippumattomien vammaisjärjestöjen edustajia. Myös Euroopan yleisradioliitto (EBU) ja median toimintaa seuraava Media Diversity Institute (MDI), joka edistää monimuotoisuuden vastuullista käsittelyä tiedotusvälineissä, olivat tilaisuudessa edustettuina. (ll)

Sosiaalisten oikeuksien pilarin parempi täytäntöönpano ja erityisesti peruspalvelujen edistäminen tässä yhteydessä oli yksi kesäkuun täysistunnossa käsitellyistä aiheista. Jäsenet hyväksyivät istunnossa Raymond Hencksin ja Krzysztof Balonin aiheesta laatiman oma-aloitteisen lausunnon.

ETSK korostaa, että jokaisella on oltava oikeus vesihuollon, energia- ja liikennepalvelujen kaltaisiin peruspalveluihin, ja toteaa niiden olevan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden välttämätön osatekijä.

Hencks painotti, että osaa näistä palveluista säännellään ja toteutetaan jäsenvaltioissa riittämättömästi. ”Komitean mielestä peruspalveluja tulee olla tarjolla kaikille”, hän sanoi, mutta lisäsi, että tämä ei vielä riitä. ”Lisäksi on selkiytettävä peruspalvelujen käsitettä ja ryhdyttävä konkreettisiin toimenpiteisiin puutteiden korjaamiseksi ja kyseisten palvelujen toimivuuden takaamiseksi käyttäjien tarpeiden mukaisesti.”

ETSK onkin tyytyväinen siihen, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20. perusperiaatteessa vahvistetaan oikeus peruspalveluihin. ”Nämä palvelut ovat sosiaalisen oikeudenmukaisuuden välttämätön osatekijä ja pohjautuvat käyttäjien yhdenvertaisen kohtelun periaatteeseen, jonka mukaan minkäänlaista syrjintää tai erottelua ei sallita, sekä yleisen saatavuuden periaatteeseen, joka kattaa myös palvelujen kohtuuhintaisuuden ja korkean laadun”, Balon tähdensi. (mp)

Jäsenvaltioiden talous- ja sosiaalineuvostot ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kokoontuivat Roomassa 13.–14. kesäkuuta keskustellakseen roolistaan Euroopan kestävän kehityksen ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin yhteydessä ja lähettivät viestinsä EU-johtajille.

Keskustelu oli osa ETSK:n ja EU:n jäsenvaltioiden talous- ja sosiaalineuvostojen puheenjohtajien ja pääsihteerien vuosikokousta, jonka järjestäjinä olivat ETSK ja Italian talous- ja sosiaalineuvosto (CNEL).

Avausistunnossa oli läsnä Italian presidentti Sergio Mattarella, ja pääpuhujina olivat Italian ulkoministeri Enzo Moavero Milanesi ja CNEL:n puheenjohtaja Tiziano Treu.

ETSK:n puheenjohtaja Luca Jahier kehotti uutta Euroopan parlamenttia ja tulevaa komissiota vahvaan ja päättäväiseen poliittiseen johtajuuteen, jotta Euroopasta voisi tulla kestävän kehityksen globaali edelläkävijä.

EU:n keskeisille toimielimille lähetetyt keskustelun tärkeimmät päätelmät olivat seuraavat:

• YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelmasta on tultava EU:n ensisijainen painopiste tulevalla vuosikymmenellä, jotta voidaan selviytyä viidestä perusmuutoksesta:
  • taloudellinen muutos
  • energiakäänne ja ekologinen muutos
  • laaja-alainen yhteiskunnallinen muutos
  • demokratiaa ja osallistumista koskeva muutos
  • geopoliittinen muutos kansainvälisissä suhteissa.
• Agenda 2030 on strategia, josta hyötyvät kaikki:
  • työnantajat, koska taistelu kilpailukyvystä käydään maailmanlaajuisesti aloilla, jotka liittyvät kestävän kehityksen toimintaohjelmaan
  • työntekijät, koska kestävän kehityksen tavoitteet ovat sidoksissa Euroopan sosiaaliseen ulottuvuuteen
  • kansalaisyhteiskunta, koska jos se otetaan kaikilta osin mukaan hallintojärjestelmään, se saattaa osoittautua ratkaisevaksi tekijäksi seurattaessa asianmukaisesti kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
• On laadittava etenemissuunnitelma, jotta edistetään Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa. Pilarin eräisiin keskeisiin osiin ei ole vielä lainkaan puututtu.
• EU-ohjausjakso tulisi myös mukauttaa Agenda 2030:een.
• EU:n kokonaisbudjetista 2021–2017 tulisi osoittaa kestävään kehitykseen 40 prosenttia.
• Uudessa komissiossa tulisi olla varapuheenjohtaja, joka vastaa kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämisestä kaikkiin EU:n toimintapolitiikkoihin.
• Kyseessä on sekä toivon että selviytymis- ja palautumiskyvyn prosessi, jolla on potentiaalia vahvistaa yhtenäisyyttä ja solidaarisuutta EU:ssa ja mobilisoida kansalaisyhteiskunta ja etenkin nuoret.
• Talous- ja sosiaalineuvostot voisivat toimia kansalaisvaikuttamisen neuvostoina, joiden tehtävänä on organisoida julkisia kuulemisia uusista kestävän kehityksen malleista.
• EU:lla on maailman suurimpana taloutena oltava kauppapolitiikkansa kautta keskeinen rooli edistettäessä kestävän kehityksen toimintaohjelmaa maailmanlaajuisesti.

Kokouksen päätelmät ovat kokonaisuudessaan luettavissa täällä. (dm)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on kehottanut EU:ta omaksumaan ennakoivamman lähestymistavan oikeusvaltioperiaatteen rikkomisen lisääntymiseen EU:ssa. Huolena on, että rikkomiset voivat kärjistyä demokratian sekä perusoikeuksien ja -vapauksien täysimittaiseksi kriisiksi.

ETSK toivoi kesäkuun täysistunnossa antamassaan lausunnossa, että kansalaisyhteiskunnan järjestöt otettaisiin tehokkaammin ja suoremmin mukaan EU:ssa tapahtuvan oikeusvaltioperiaatteiden purkamisen vastaisten suojatoimien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Monet näistä järjestöistä pyrkivät lisäämään oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyvää tietoisuutta ja toimivat sen valvojina ja puolustajina ja näin ollen kärsivät usein ensimmäisinä autoritaaristen hallitusten toimista.

ETSK korosti, että komitealla on erityistehtävänsä sekä velvollisuus toimia, kun sen omien jäsenten ja koko kansalaisyhteiskunnan toiminta on vaarassa, ja vaati kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden sekä muiden keskeisten julkisen vallan valvojien, kuten toimittajien, väärinkäytösten paljastajien ja ihmisoikeuksien puolustajien, parempaa suojelua.

Lausunto on ETSK:n panos Euroopan komission hiljattaisessa tiedonannossaan käynnistämään pohdintaprosessiin oikeusvaltioperiaatteen lujittamisesta unionissa. Komissio on kehottanut kaikkia sidosryhmiä osallistumaan tähän keskusteluun.

ETSK ilmaisi tyytyväisyytensä komission pyrkimyksiin käyttää olemassa olevia välineitä oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseen jäsenvaltioissa mutta totesi välineiden olevan riittämättömiä, kun pyritään ehkäisemään perusoikeuksia ja -vapauksia vastaan suunnattuja määrätietoisia hyökkäyksiä tai puuttumaan niihin. (II)

Heinäkuun alusta alkaneen Suomen EU-puheenjohtajakauden päätavoitteena on sitouttaa unioni merkittäviin päästöleikkauksiin ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. ETSK tukee puheenjohtajamaan ilmastotoimia ja edistää edelleen omassa työssään sellaisen EU-kehyksen luomista, joka mahdollistaa kansalaisten ja paikallisyhteisöjen ilmastoaloitteet.

Puheenjohtajamaa Suomen painopisteinä on myös vahvistaa yhteisiä arvoja ja oikeusvaltioperiaatetta, tehdä EU:sta kilpailukykyisempi ja sosiaalisesti eheämpi, parantaa EU:n asemaa globaalina ilmastojohtajana ja varmistaa EU:n kansalaisten kokonaisturvallisuus.

Suomella on puheenjohtajakautensa aikana merkittäviä haasteita, kuten brexit-prosessin seuranta ja jäsenvaltioiden neuvottelut EU:n seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä. ETSK pyrkii vuoden 2020 jälkeisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä ja etenkin meno-ohjelmiin liittyvistä alakohtaisista lainsäädäntöehdotuksista esittämiensä toimintapoliittisten suositusten avulla vaikuttamaan myönteisesti neuvotteluihin, jotta ne voidaan saattaa päätökseen ajoissa.

Suomi edistää mottonsa ”Kestävä Eurooppa, kestävä tulevaisuus” mukaisesti ympäristömyönteistä kokouskulttuuria. Monet kokouksista, kuten kuusi epävirallista ministerikokousta, järjestetään Helsingissä, ja osanottajille tarjotaan suomalaista hanavettä karahveista sekä paikallisesti tuotettuja luomuelintarvikkeita.

Myös ETSK järjestää useita kokouksia Suomessa. ETSK:n työvaliokunta kokoontui jo Helsingissä 6. kesäkuuta, ja komitean kolme ryhmää ovat suunnitelleet pitävänsä kokouksia Suomessa tulevina kuukausina (työnantajat-ryhmä 8.–9. lokakuuta, työntekijät-ryhmä 9. lokakuuta, moninainen Eurooppa -ryhmä 16.–17. syyskuuta). Suomi huolehtii nyt kolmatta kertaa EU:n kiertävästä puheenjohtajuudesta sen jälkeen kun maa liittyi unioniin vuonna 1995. Aiemmat puheenjohtajakaudet olivat vuosina 1999 ja 2006. Lisätietoa ETSK:n toimista Suomen puheenjohtajakaudella on saatavilla asiaa koskevasta esitteestä osoitteessa https://bit.ly/2XHm6xb. (ml)

ETSK:n työnantajat-ryhmä

Yhtiövero on haitallisin vero talouskasvun kannalta. Yleisen käsityksen vastaisesti yhtiöverotulojen määrä suhteessa bkt:hen ei ole pienentynyt viimeksi kuluneiden 40 vuoden aikana. Maissa, joissa on viime vuosina laskettu tosiasiallisia yhteisöverokantoja, investoinnit ovat lisääntyneet seuraavina vuosina. Nämä ovat päätelmiä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työnantajat-ryhmän tilaamasta tuoreesta tutkimuksesta.

Korkea yhtiöveroaste voi haitata liiketoimintaa tekemällä tietyistä investointihankkeista kannattamattomia ja laskemalla näin veropohjaa ja vähentämällä siten perittyjä tuloja. Suorien ulkomaisten investointien veroasteen yhden prosenttiyksikön lisäys johtaa keskimäärin 3,7 prosentin laskuun suorissa ulkomaisissa investoinneissa.

Analyysit osoittavat myös, että yhtiöveron vähennykset eivät välttämättä johda julkisen talouden vajeeseen, vaan voivat itse asiassa rahoittaa suunnilleen itse itsensä. Kuudessa maassa yhtiöverokannan alentaminen johti tulojen lisääntymiseen. Alempi yhtiöverokanta merkitsee kasvun lisääntymistä – verokannan 10 prosenttiyksikön alentaminen voi lisätä vuosittaista kasvua 1–2 prosenttiyksikköä.

”Tutkimuksen tavoitteena on tarjota hyödyllinen ja luotettava väline verotuksesta käytävää keskustelua varten. Tämä on erityisen tärkeää Euroopan unionin nykyisessä tilanteessa, kun yleinen käsitys yritysten (erityisesti isojen monikansallisten yritysten) verotuksesta on vääristynyt ja kun populistit käyttävät sitä hyväkseen”, sanoi työnantajat-ryhmän varapuheenjohtaja Krister Andersson. Tutkimus tarjoaa tietoa ja konkreettisia esimerkkejä tällaisten käsitysten murtamiseksi.

Vaikka verokannat ovat laskeneet viimeksi kuluneiden 40 vuoden aikana merkittävästi, yhteisöverosta saatavat tulot suhteessa bkt:hen ovat vastaavalla tasolla kuin 1980-luvulla. Yhtiöverotulot ovat yleensä 2–3 prosenttia bkt:stä, kun palkkaverotulojen, alv:n ja työnantajamaksujen yhteenlaskettu osuus on yli 30 prosenttia.

Tutkimus on ladattavissa ETSK:n verkkosivulta osoitteesta https://europa.eu/!NB43bP. (lj)

ETSK:n työntekijät-ryhmä

Työntekijät-ryhmä piti ylimääräisen kokouksen Romaniassa, Bukarestissa 25. kesäkuuta. Kokouksessa keskityttiin työelämäoikeuksiin ja sosiaaliseen lähentymiseen teemalla yhteisten arvojen Eurooppa. Työntekijät-ryhmän puheenjohtaja Oliver Röpke onnitteli puheenjohtajavaltio Romaniaa sen useista saavutuksista, jotka ovat olleet ratkaisevan tärkeitä työntekijöiden elämän parantamiseksi. Näitä ovat muun muassa Euroopan työviranomaisen perustaminen sekä direktiivit työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta ja avoimista ja ennakoitavista työoloista.

Keskusteluissa käsiteltiin työvoiman liikkuvuuteen, työllisyyteen ja sosiaalisten oikeuksin lähentymiseen liittyviin haasteisiin Euroopan unionissa. Romanian työ- ja sosiaaliministeri Marius-Constantin Budăi korosti taloudellisen lähentymisen tarvetta, erityisesti sitä, että palkkaeroja läntisten ja itäisten maiden välillä on pienennettävä.

Useat puhujat viittasivat Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin, joka saattaisi oikein toteutettuna johtaa ylöspäin tapahtuvaan lähentymiseen. Romanian viiden ammattiliiton johtajat korostivat työllisyys- ja sosiaalihaasteita Romaniassa, erityisesti korkeaa köyhyysastetta, alhaisia palkkoja, työehtosopimusneuvotteluihin ja työmarkkinavuoropuheluun liittyviä ongelmia sekä suurta maastamuuttoa.

He totesivat, että vaikka työvoiman liikkuvuus voi edistää talouskasvua ja auttaa täyttämään osaamisvajetta EU:ssa, liian monien pätevien työntekijöiden menettämisellä voi olla haitallinen vaikutus lähtömaissa, niin kuin Romaniassa, josta kolme miljoonaa ihmistä on muuttanut paremman elämän toivossa. (mg)

Lisätietoa on saatavilla täältä

ETSK:n moninainen Eurooppa -ryhmä

Ranskan perheyhdistysten valtakunnallinen liitto (UNAF) piti yleiskokouksensa Reimsissä 22.–23. kesäkuuta. UNAFin varapuheenjohtaja, ryhmä III:n jäsen Christiane Basset oli kutsunut Metzlerin tilaisuuteen. Pääteemoina olivat osallistava demokratia ja välittäjiä toimivien elinten rooli.

Arno Metzler puhui yleiskokouksessa moninainen Eurooppa -ryhmän nimissä siitä, miten Eurooppa kuuntelee järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa. Puhuessaan perhepolitiikasta hän ilmoitti, että moninainen Eurooppa -ryhmä aikoo järjestää 12. marraskuuta 2019 konferenssin uusista roolimalleista Euroopan yhteiskunnissa.

”Ihmettelen, miksi meillä ei ole perhepoliittista lähestymistapaa EU:n tasolla. Puute on tarpeen korjata, sillä perheet ovat tärkeä elementti Euroopan kulttuuriperinnössä: ne ovat liima, joka pitää kansalaisyhteiskuntaa ja sen organisaatioita yhdessä”, sanoi Metzler. Hän lisäsi kehottavansa ryhmä III:a ”tekemään Euroopan tasolla aloitteen, jotta kaikki ne, jotka ovat mukana mahdollistamassa perheiden olemassaolon ja puolustavat niitä, saatettaisiin yhteen”.

600 osallistujaa suhtautui myönteisesti ajatukseen Euroopan perheparlamentista Staffan Nilssonin perustaman Euroopan maaseutuparlamentin (ERP) mallin mukaisesti. UNAFin puheenjohtaja lupasi tukea ja kehittää tätä Euroopan perheparlamentin ajatusta ja kehotti Euroopan muita perheverkostoja tekemään samoin. (jh)