Evangelia Kekeleki: On varmistettava, että rokotteet ja diagnostiset testit ovat samalla tavalla kaikkien jäsenvaltioiden saatavilla

Kotona pysytteleminen sulkutoimien aikana ei ollut minulle erityisen vaikeaa. Joidenkin asioiden hoitamista oli tullut lykättyä vuosikausia. Nyt oli tilaisuus paneutua niihin, ja olin iloinen siitä, että sain ne pois päiväjärjestyksestä. Vanhemmiltamme perityt perhevalokuvat ja muistoesineet olivat sekaisin, ja kävin ne läpi. Niiden järjestäminen herätti paljon tunteita. Uppouduin askareisiin, joita olin kaivannut, kuten käsitöihin, leivontaan, ruoanlaittoon ja perinteisten kreikkalaisten liköörien, hillojen ja säilykkeiden valmistukseen, ja joihin minulla ei yleensä ole aikaa, kun yritän tehdä kaiken sen, mitä hektinen työni vaatii.

Toisaalta on sanottava, että kaipasin todella lapsiamme, sillä he eivät asu enää kotona. Näimme nuorempaa poikaamme silloin tällöin etäältä, kun hän kävi parvekkeen alla. Etäisyyden ylläpitäminen oli rankkaa ja muistutti siitä, mistä kaikesta jouduimme luopumaan. Pidin internetin kautta yhteyttä Englannissa asuvaan poikaani. Tunsimme kuitenkin tarvetta olla yhteyksissä tavallista useammin, vaikkakin vain verkossa.

Minusta tuntuu, että aloimme vähitellen muistaa joitakin jo unohtuneita tärkeitä asioita: esimerkiksi osoittaa solidaarisuutta, sanoa hei naapureille, joiden tervehtiminen tahtoo unohtua, tai hymyillä parvekkeelta ohikulkijalle alhaalla kadulla. Pandemian myötä tunteet, jotka olimme unohtaneet, nousivat jälleen pintaan. Olimme unohtaneet tuntea kiitollisuutta. Olimme pitäneet terveyttämme itsestäänselvyytenä. Emme olisi ikinä voineet kuvitella, että vuonna 2020 jokin virus aiheuttaisi näin suurta vahinkoa, erottaisi meidät läheisistämme ja veisi naapurimaassa niin monta ihmishenkeä. Kaikki tämä saa ihmiset ajattelemaan hiukan toisin ja näkemään tarkemmin elämän perusarvot.

Pandemia on onneksi saanut meidät myös ymmärtämään tieteen suuren merkityksen ihmisen elämässä. Meidän on ryhdyttävä keskustelemaan siitä, mihin maihin pandemia on iskenyt pahiten ja miksi, ja tutkimaan populismin ja salaliittoteorioiden vaikutusta näissä maissa – unohtamatta myöskään rokotusten vastaista liikettä. Se, että poliitikot ja kansalaiset ovat hyväksyneet tieteen aseman ja luottavat tieteeseen, on suojellut tiettyjä maita, esimerkiksi Kreikkaa. Lisäksi meidän tulee minusta alkaa keskustella kirkon, tiedotusvälineiden ja vaikutusvaltaisten julkisuuden henkilöiden roolista pandemian aikana.

On hyvin merkittävää, että kaikissa maissa on alettu ymmärtää kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien arvo. Koettuamme globalisaation ja sen, että vaurauden kartuttamiselle annetaan yhteiskunnassa suuri paino, olemme heränneet siihen todellisuuteen, että kaikkia palveluja ei voida tuottaa voittoa tavoitellen. Kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät olivat jääneet retuperälle, mutta nyt ymmärretään, miten niiden pitää toimia – aina, ei vain pandemiatilanteessa.
Olemme valtavassa kiitollisuudenvelassa kaikille niille, jotka paiskivat töitä etulinjassa kaikista kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien ongelmista huolimatta.

Haluaisin lausua lisäksi muutaman sanan kuluttaja-asioista. Kuluttajansuoja ikävä kyllä kärsi monissa jäsenvaltioissa pandemian vuoksi erityisesti matkustajien ja matkailijoiden osalta. Vaikka asiasta vastaava EU-komissaari suositti jäsenvaltioille, etteivät ne keskeyttäisi lentoihin, valmismatkoihin ja kuljetuksiin liittyvän kuluttajansuojalainsäädännön soveltamista, monet jäsenvaltiot valitettavasti tekivät niin. Sen sijasta, että voisimme saada rahamme takaisin, kun peruutamme lippuja, meille tarjotaan 12–18 kuukautta voimassa olevia matkakuponkeja, joihin ei edes liity takeita siltä varalta, että matkayhtiö haetaan konkurssiin. Rahansa voi saada takaisin vasta sitten, jos matkakuponkeja ei käytä määräajan kuluessa. Tämä tarkoittaa käytännössä korotonta lainaa matkayhtiöille kuluttajilta, jotka niin ikään ovat joutuneet kärsimään pandemian seurauksista. Tiedän tapauksia, joissa ihminen ei tarvitse matkakuponkia, koska ei missään tapauksessa tule käyttämään sitä seuraavien 12–18 kuukauden aikana (esim. koulunsa tänä vuonna päättävien lasten luokkaretkimatkat). Tästä huolimatta näiden lasten vanhemmat joutuvat antamaan kyseisten matkojen järjestäjille 12–18 kuukauden korottoman lainan. Kuluttajien oikeuksia ei saa tällä tavoin rajoittaa.

Lisäksi koska elämme digiaikaa ja olemme kaikki tehneet töitä kotoa käsin ja käyttäneet paljon enemmän internetiä, verkkohuijaukset, samoin kuin valeuutisten ja salaliittoteorioiden levittäminen, ovat lisääntyneet huimasti.

Toisaalta on myös varmistettava, ettei työntekijöiden saavutetuista oikeuksista tingitä etätöissä. Pitäisi tarkastella sitä, miten etätyöntekijöiden suoritukset mitataan ja miten niitä olisi arvioitava. Joka tapauksessa tulee tutkia etätyön aikaisia työelämäsuhteita.

Yksi erittäin tärkeä näkökohta, jota ETSK on alkanut ajaa – komitean puheenjohtaja Luca Jahier on jo ilmaissut tviitissään tukensa – on Kreikan pääministerin ehdotus rokotteiden, hoitotarvikkeiden, lääkkeiden ja diagnostisten testien yhteishankinnasta jäsenvaltioille, jotta yksikään niistä ei jää ilman elintärkeitä tarvikkeita.

Tätä aloitetta on käsiteltävä koko ETSK:n tasolla oma-aloitteisen lausunnon muodossa, tavoitteena varmistaa pitävästi, että rokotteet, lääkkeet ja diagnostiset tarvikkeet ovat samalla tavalla kaikkien jäsenvaltioiden saatavilla. Minulle oli suuri ilo esitellä tämä ehdotus sekä komitean puheenjohtajalle Luca Jahier’lle että Euroopan kuluttajaliitolle (BEUC). Molemmat aikovat tukea sitä.