Voisiko covid-19-kriisi merkitä muutosta muuttoliikkeen hallinnassa?

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja Luca Jahier isännöi 20. toukokuuta verkkoseminaarin, jonka otsikkona oli Migration in times of COVID-19, the unforgotten tragedy, waiting for the new EU Pact (”Muuttoliike covid-19-pandemian aikaan – unohtumaton tragedia – uutta EU:n sopimusta odotettaessa”).

Verkkoseminaariin osallistui useita arvovieraita, jotka käyttivät puheenvuoron. Heistä mainittakoon Kreikan maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta vastaava ministeri Notis Mitarachi, Euroopan parlamentin jäsen ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puheenjohtaja Juan Fernando López Aguilar ja Euroopan pakolais- ja ihmisoikeusjärjestöjen neuvottelukunnan pääsihteeri Catherine Woollard.

Panelistit keskustelivat covid-19-pandemian vaikutuksesta muuttoliikkeeseen ja turvapaikkojen hakemiseen EU:ssa ja pohtivat, voisiko EU vihdoinkin löytää tehokkaan tavan hallita muuttoliikettä ja edistää uudenlaista solidaarisuuden tunnetta tällä alalla.

Kysymys maahanmuuttajia vastaanottavien maiden solidaarisuudesta ja Eurooppaan saapuvien turvapaikanhakijoiden jakamisesta oli ratkaisematta jo pitkään ennen pandemiaa, ja siitä on tulossa jälleen ajankohtainen EU-maiden poistaessa rajanylitystä ja matkustamista koskevia rajoituksiaan, koska tuhannet muuttajat ovat olleet jumissa matkallaan.

”Sana solidaarisuus on saanut uuden merkityksen Euroopan komission ennennäkemättömissä päätöksissä ja jäsenvaltioiden reaktioissa covid-19-kriisiin. Uudessa muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksessa on pyrittävä samantasoiseen solidaarisuuteen jäsenvaltioiden välillä ja kolmansien maiden kanssa muuttajien oikeuksien ja ihmisarvon vuoksi”, sanoi Jahier.

Uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus oli tarkoitus esittää maaliskuussa 2020, mutta se viivästyi pandemian vuoksi.

Mitarachi sanoi, että laillinen maahanmuutto on ratkaisevan tärkeää Euroopan kannalta, ”ei satunnainen muuttoliike, jota nykyään tapahtuu. Meidän olisi suhtauduttava tiukemmin sellaisten henkilöiden palauttamispolitiikkaan, jotka eivät täytä pakolaisaseman myöntämisen edellytyksiä, ja tämän olisi oltava keskeinen näkökohta uudessa muuttoliikesopimuksessa. Etulinjassa olevilla valtioilla ei ole valmiuksia selviytyä muuttovirroista.”

Woollard varoitti ”joustavasta solidaarisuusmallista”, jossa yhteisvastuu nähdään välineenä, jota jäsenvaltiot voisivat käyttää miten ja milloin haluavat: ”Solidaarisuus on kaikkien jäsenvaltioiden allekirjoittamiin EU:n perussopimuksiin sisältyvä velvoite. Se ei ole valinnaista.”

López Aguilar totesi: ”Meillä on monta syytä olla huolissamme tilanteesta ja meillä on hyvät perusteet olla vaativia komissiota kohtaan. EU:ssa olisi oltava viranomainen, jonka tehtävänä on vahvistaa solidaarisuutta ja varmistaa, että muutamia maita ei jätetä selviytymään yksin.” (ll)