Länsi-Balkanin maiden yhdentymisen olisi jatkossakin kuuluttava EU:n ensisijaisiin painopisteisiin

EU:n laajentuminen ja ennen kaikkea EU:n demokraattisten arvojen ja oikeudellisten normien leviäminen Länsi-Balkanin alueelle on sekä Länsi-Balkanin maiden että unionin etujen mukaista, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea toteaa 19. huhtikuuta pidetyssä täysistunnossa antamassaan lausunnossa ”Taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja Euroopan yhdentyminen Länsi-Balkanilla”.

ETSK:n lausunnon esittelijän Andrej Zorkon mukaan on ”ratkaisevan tärkeää, että Länsi-Balkanin maiden liittyminen unioniin kuuluu jatkossakin EU:n painopisteisiin. EU:n arvojen edistäminen alueella takaa turvallisuuden ja vakauden ja vahvistaa sosiaalista ja taloudellista kehitystä, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta alueen maissa, ja tämä taas merkitsee vakautta ja turvallisuutta EU:lle. On erittäin tärkeää, että kansalaisyhteiskunnalla, myös työmarkkinaosapuolilla, on aktiivinen rooli tässä prosessissa.”

Korruptio, järjestäytynyt rikollisuus, valtion instituutioiden ja oikeusvaltion yleinen heikkous sekä vähemmistöryhmien syrjintä ovat esimerkkejä ongelmista, joiden kanssa Länsi-Balkanin maat kamppailevat. Vaikka niiden taloudet kasvavat edelleen, kaikki kuusi maata kuuluvat yhä Euroopan köyhimpiin. Arvioiden mukaan täysi yhdentyminen EU:ssa vallitsevaan elintasoon nähden saattaa viedä jopa 40 vuotta. ETSK katsookin, että Euroopan komission tulisi kehittää erityisiä ohjelmia Länsi-Balkanin maiden sosiaalisen ja taloudellisen lähentymisen vauhdittamiseksi.

”ETSK panee merkille, että EU:n liittymisprosessi on edelleen keskeinen uudistuksiin motivoiva tekijä Länsi-Balkanin maissa”, komitean lausunnon toinen esittelijä Dimitris Dimitriadis toteaa. ”Toteutettujen uudistusten taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin ei ETSK:n mielestä ole kiinnitetty riittävästi huomiota, kun ajatellaan EU:n jäsenvaltioiden ja ehdokasmaiden välisiä valtavia taloudellisen turvallisuuden ja sosiaaliturvan eroja. Komitea suosittaakin, että sosiaalinen, taloudellinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus otetaan huomioon EU:n jäsenyysehtojen täyttymistä arvioitaessa.” (sg)