ETSK info

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kansalaisyhteiskunnan edustajana avasi ovensa kahtena päivänä, 5. ja 6. toukokuuta, eurooppalaiselle kansalaispaneelille, johon kokoontui satakunta kansalaista kaikista 27 jäsenvaltiosta (Yhdistynyttä kuningaskuntaa lukuun ottamatta).

Tapaamisen päätti järjestää Euroopan komissio Ranskan hallituksen tekemästä aloitteesta. Yhteistyökumppaniksi se valitsi komitean, joka isännöi tätä historiallista tapahtumaa.  

Paneelin osallistujat ilmaisivat huolensa, pelkonsa ja toivonsa huomisen Euroopasta, ja tältä pohjalta valittiin 12 suurinta eurooppalaisia askarruttavaa kysymystä. Niiden aiheena ovat kaikki elämän alueet, kuten työttömyys, koulutus, muuttoliikkeet, ympäristö, ilmasto, terveys, puolustus ja turvallisuus. Jokainen kansalainen sai siis mahdollisuuden kertoa näkemyksensä Euroopan tulevaisuudesta.

Kysely, joka toimii Euroopan komission hallinnoiman yleiseurooppalaisen kuulemisen välineenä, julkaistaan verkossa 9. toukokuuta kaikkien eurooppalaisten vastattavaksi toukokuussa 2019 Sibiussa pidettävän huippukokouksen valmistelua silmällä pitäen. 

ETSK:n puheenjohtaja Luca Jahier korosti, miten ainutlaatuinen on tämä hanke, joka ”pakottaa etsimään tietä samalla kun kävellään”, ja miten tärkeää on käydä vuoropuhelua Euroopan kansalaisten esiin nostamista aiheista. Puheenjohtaja myös vakuutti paneelin osallistujille, että heidän mielipiteensä otetaan huomioon: ”Erilaiset mielipiteet, kulttuurit ja kielet luovat Euroopan rikkauden.”

Ryhmä III:n puheenjohtaja Thierry Libaert on sitä mieltä, että eurooppalaisen kansalaispaneelin tulee saada jatkoa Brysselistä poistuttuaan. Prosessia tulee jatkaa kaikkialla, mihin osallistujat menevät, ja hanketta tulee pitää vireillä ETSK:n jäsenten kanssa heidän kotimaissaan.

Ajatus eurooppalaisen kansalaispaneelin isännöimisestä esitettiin ETSK:n täysistunnossa helmikuussa 2018. Komitean täysistuntoon kutsuttu Ranskan eurooppa-asioista vastaava ministeri Nathalie Loiseau esitteli tuolloin Ranskan presidentti Macronin ehdottamaa eurooppalaista kuulemisprosessia. ETSK:n väistyvä puheenjohtaja Georges Dassis ja uusi puheenjohtaja Luca Jahier ehdottivat tältä pohjalta komitean aktiivista ja välitöntä osallistumista viitaten komitean vuonna 2017 jäsenvaltioissa toteuttamiin onnistuneisiin kuulemisiin, joissa aiheena oli komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin antama valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta. (ehp)

EU:n laajentuminen ja ennen kaikkea EU:n demokraattisten arvojen ja oikeudellisten normien leviäminen Länsi-Balkanin alueelle on sekä Länsi-Balkanin maiden että unionin etujen mukaista, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea toteaa 19. huhtikuuta pidetyssä täysistunnossa antamassaan lausunnossa ”Taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja Euroopan yhdentyminen Länsi-Balkanilla”.

ETSK:n lausunnon esittelijän Andrej Zorkon mukaan on ”ratkaisevan tärkeää, että Länsi-Balkanin maiden liittyminen unioniin kuuluu jatkossakin EU:n painopisteisiin. EU:n arvojen edistäminen alueella takaa turvallisuuden ja vakauden ja vahvistaa sosiaalista ja taloudellista kehitystä, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta alueen maissa, ja tämä taas merkitsee vakautta ja turvallisuutta EU:lle. On erittäin tärkeää, että kansalaisyhteiskunnalla, myös työmarkkinaosapuolilla, on aktiivinen rooli tässä prosessissa.”

Korruptio, järjestäytynyt rikollisuus, valtion instituutioiden ja oikeusvaltion yleinen heikkous sekä vähemmistöryhmien syrjintä ovat esimerkkejä ongelmista, joiden kanssa Länsi-Balkanin maat kamppailevat. Vaikka niiden taloudet kasvavat edelleen, kaikki kuusi maata kuuluvat yhä Euroopan köyhimpiin. Arvioiden mukaan täysi yhdentyminen EU:ssa vallitsevaan elintasoon nähden saattaa viedä jopa 40 vuotta. ETSK katsookin, että Euroopan komission tulisi kehittää erityisiä ohjelmia Länsi-Balkanin maiden sosiaalisen ja taloudellisen lähentymisen vauhdittamiseksi.

”ETSK panee merkille, että EU:n liittymisprosessi on edelleen keskeinen uudistuksiin motivoiva tekijä Länsi-Balkanin maissa”, komitean lausunnon toinen esittelijä Dimitris Dimitriadis toteaa. ”Toteutettujen uudistusten taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin ei ETSK:n mielestä ole kiinnitetty riittävästi huomiota, kun ajatellaan EU:n jäsenvaltioiden ja ehdokasmaiden välisiä valtavia taloudellisen turvallisuuden ja sosiaaliturvan eroja. Komitea suosittaakin, että sosiaalinen, taloudellinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus otetaan huomioon EU:n jäsenyysehtojen täyttymistä arvioitaessa.” (sg)

ETSK peräänkuuluttaa lausunnossaan määrätietoista teollisuus- ja tuotantopolitiikkaa, joka perustuu vastavuoroisuuteen

”Euroopan komission on omaksuttava vastavuoroisuuteen perustuva määrätietoinen teollisuus- ja tuotantopolitiikka. Muuten Euroopan meriteknologiateollisuus ei selviydy kilpailusta aasialaisten telakoiden kanssa”, varoitti Marian Krzaklewski, joka on 19. huhtikuuta täysistunnossa hyväksytyn, LeaderSHIP-strategiaa käsittelevän ETSK:n lausunnon esittelijä. 

ETSK kehottaa komissiota työskentelemään tiiviimmin LeaderSHIP 2020 -strategian toteuttamiseksi ja esittämään suosituksia toimialan uutta LeaderSHIP 2030 -strategiaa varten.

”Euroopassa on omaksuttava erityinen lähestymistapa laivanrakennusteollisuutta ja merialan varusteiden valmistusta ajatellen. Eurooppalaisten päättäjien on kohdeltava toimialaa Euroopan talouden kannalta strategisen tärkeänä sektorina, kuten Kiinassa, Yhdysvalloissa, Japanissa ja Etelä-Koreassa tehdään”, korosti lausunnon toinen esittelijä Patrizio Pesci.

Eurooppalaiseen lähestymistapaan on sisällyttävä

• kattava OECD:n puitteissa solmittava sopimus, jossa määrätään valtiontukien ja mahdollisesti myös hintakurin ehdot
• Euroopan ja kolmansien maiden välinen vastavuoroisuus johtavana periaatteena sekä kahden- että monenvälisissä kauppaneuvotteluissa
• erityinen rahoitusväline, joka olisi omiaan edistämään investointeja tällä riskipääomasektorilla jne.

Eurooppalainen meriteknologiasektori on Euroopalle keskeisen tärkeä teollisuudenala, mutta sillä on monenlaisia vaikeuksia varsinkin itäaasialaisten kilpailijoiden protektionistisen politiikan takia.

Euroopan kolmisensataa telakkaa työllistävät 200 000 henkeä, ja niiden vuotuinen liikevaihto on noin 31 miljardia euroa. Merialan varusteita tuottaa ja toimittaa noin 22 000 suurta yritystä ja pk-yritystä. Niiden vuotuinen liikevaihto on noin 60 miljardia euroa. Yritykset työllistävät suoraan yli 350 000 henkeä, ja niillä on noin 50 prosentin osuus maailmanmarkkinoista. (sma)

ETSK kehottaa varaamaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa varten riittävät rahoitusvarat. Sosiaalisen pilarin toteuttamiseksi tarvitaan parannuksia jäsenvaltioissa sekä vankkaa budjettia, investointeja ja juoksevien menojen kattamista.

Sosiaalisen pilarin asteittainen toteuttaminen edellyttää jäsenvaltioiden panoksen lisäksi aktiivista sitoutumista, vastuunottoa ja osallistumista myös kaikilta muilta asiaankuuluvilta sidosryhmiltä – sekä riittävää rahoitusta tätä varten.

”Rahoituksen kannalta keskeistä on EU:n budjettisääntöjen suurempi joustavuus julkisten investointien mahdollistamiseksi, EU:n rakennerahastojen täysimääräinen hyödyntäminen ja oikeudenmukainen verotus”, sanoo aihetta käsittelevän lausunnon esittelijä Anne Demelenne (työntekijät-ryhmä, BE).

ETSK on vakuuttunut siitä, että riittävät sosiaaliset investoinnit ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta jäsenvaltioiden kykenevät saavuttamaan asetetut tavoitteet. Mahdollisuuksia asianmukaisen rahoituksen turvaamiseen voitaisiin luoda jäsenvaltioiden sisällä sekä EU:n ohjelmien avulla. Olemassa olevia unionin välineitä pitäisi hyödyntää julkisten investointien tukemiseksi jäsenvaltioissa. 

”Sosiaalisen pilarin periaatteita ja sen täytäntöönpanon välttämättömyyttä tulisi pitää yhtenä ohjenuorista neuvoteltaessa Euroopan unionin seuraavasta, vuoden 2020 jälkeisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä”, toteaa Anne Demelenne ja jatkaa: ”Kehotamme Euroopan parlamentin tavoin nostamaan EU:n menojen enimmäisrajaa nykyisestä 1 prosentista.”

Julkisten investointien lisäämistä jäsenvaltioissa voitaisiin lisäksi helpottaa tarkoituksenmukaisilla veropolitiikoilla ja sosiaaliseen tavoitteeseen tähtäävään julkiseen investointitoimintaan sovellettavalla kultaisella säännöllä. ETSK uskoo, että jäsenvaltiotason julkista rahoitusta ja EU-rahoitusta täydentävistä yksityisen sektorin investoinneista voi olla apua tietyillä aloilla. (jk)

ETSK on vahvasti vakuuttunut, että talous- ja rahaliitto (EMU) ei vielä tässä vaiheessa ole kyllin vastustuskykyinen ja vakaa selvitäkseen tulevista kriiseistä kunnialla. Komitea ajaa EMUn loppuunsaattamista ja kehottaa päätöksentekijöitä muokkaamaan tähänastista ripeämmin laaja-alaisemman poliittisen sopimuksen syvällekäyvän ja aidon EMUn aikaansaamisesta, joka siis on lopullinen tavoite.

”Seuraavat toimet EMUn suhteen on perustettava kaikkien jäsenvaltioiden vankkaan yhteiseen kantaan, mutta tämänhetkisestä poliittisesta keskustelusta selvästikin puuttuu yhteinen strateginen näkemys", sanoi Mihai Ivaşcu, joka valmisteli esittelijänä viimeisimmän ETSK:n lausunnon Euroopan komission esittämästä EMU-paketista.

Stefano Palmieri, ECO-erityisjaoston puheenjohtaja ja lausunnon toinen esittelijä, totesi, että ”EMUn loppuunsaattaminen edellyttää vahvaa poliittista sitoutumista, toimivaa hallintoa ja parempaa käytettävissä olevan rahoituksen hyödyntämistä. On tarpeen kehittää uusia rahoitusvälineitä kriisien ehkäisemiseen ja suhdanteita vahvistavien toimenpiteiden torjumiseen.”

ETSK tekee lausunnossaan selväksi muun muassa sen, ettei uutta Euroopan valuuttarahastoa pidä käyttää ”kultaisena turvaverkkona”. Sen tehtävänä tulee sen sijaan olla ehkäistä pankkikriisejä, tukea talouden kehittymistä ja vaimentaa šokkeja.

ETSK kehottaa myös sisällyttämään ehdotetut uudet budjettivälineet EU:n talousarvioon. Ne ovat euroalueen makrotalouden vakautusjärjestely ja erityinen lähentymisväline, joka on tarkoitettu avuksi euroalueeseen liittymässä oleville jäsenvaltioille.

Komitea on antanut erillisen lausunnon aiheesta ”Jäsenvaltioissa toteutettaville rakenneuudistuksille myönnettävä tuki” vastauksena komission ehdotuksiin.

Lausunnossaan ETSK esittää muun muassa selkeän strategian kehittämistä rakenneuudistusten tukiohjelmaa varten ja sen kokonaismäärärahojen lisäämistä puuttumatta muiden, yhtä tärkeiden rahastolähteiden määrärahoihin.

Lisätietoa on tarjolla verkkosivuillamme. (jk)

Ulkomaiset suorat sijoitukset ovat merkittävä kasvun, työpaikkojen ja innovoinnin lähde, ja ne ovat aina olleet keskeinen EU:n taloudellista ja sosiaalista kehitystä tukeva tekijä. Ne saattavat kuitenkin myös aiheuttaa riskejä kansalliselle turvallisuudelle, joten tällaisten sijoitusten seurantaa varten tarvitaan asianmukaiset puitteet.

”Keskeiseen teknologiaan ja arkaluonteiseen infrastruktuuriin, esimerkiksi energia- ja vesihuoltoon ja rahoituspalveluihin, tehtäviä ulkomaisia investointeja on valvottava”, totesi ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaa käsittelevän ja ETSK:n täysistunnossa 19. huhtikuuta hyväksytyn lausunnon esittelijä Christian Bäumler.  Kansallisen turvallisuuden ja EU:n yleisen järjestyksen kannalta strategisesti merkittäviin yrityksiin suunnattujen sijoitusten seuranta on puutteellista ja koordinoimatonta. Kaikissa jäsenvaltioissa ei ole seurantamenettelyjä käytössä, joten maissa, joista tällaiset mekanismit puuttuvat, investointeja ei seurata lainkaan. ETSK korostaa, että EU-tason järjestelmän avulla on puututtava jäsenvaltioiden välisiin eroihin ja taattava kansallisten ja eurooppalaisten intressien suojelu.

Kolmansista maista EU:hun suuntautuvat sijoitukset ovat lisääntyneet 10 viime vuoden aikana, ja valtaosa niistä on peräisin Yhdysvalloista, Kanadasta ja Sveitsistä sekä lisäksi Brasiliasta, Kiinasta ja Venäjältä. Huolta on herättänyt se, että eräät, etenkin valtio-omisteiset, ulkomaiset sijoittajat ovat olleet kiinnostuneita ostamaan keskeistä teknologiaa hallitsevia eurooppalaisia yrityksiä ja investoimaan strategisiin teollisuudenaloihin, infrastruktuureihin ja muihin omaisuuseriin, jotka ovat tärkeitä jäsenvaltioiden ja koko EU:n turvallisuuden kannalta.

ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen asetukseksi EU:hun tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettujen puitteiden perustamisesta mutta huomauttaa, ettei ongelman laajuus ole vielä täysin tiedossa, sillä komissio ei ole tehnyt kattavaa arviointia investointivirtojen vaikutuksista.

”Ehdotettu EU-tason seurantamekanismi on askel eteenpäin, mutta sen avulla ei vielä voida täysin turvata EU:n ja jäsenvaltioiden etuja. Näin ollen tässä vaiheessa on huolehdittava siitä, että järjestelmästä ei tule työlästä, aikaavievää ja kallista”, ETSK:n lausunnon toinen esittelijä Gintaras Morkis totesi. (sg)

ETSK kannattaa voimakkaasti energiaunionin tavoitteita ja kannustaa eurooppalaista yhteiskuntaa sitoutumaan tähän hankkeeseen täysin. Energiaunioni on tärkeä energia-, liikenne- ja ilmastopolitiikan kaltaisten alakohtaisten toimintalinjojen kannalta, mutta se tarjoaa myös useita mahdollisuuksia tehdä EU:sta entistä demokraattisempi, yhtenäisempi, kilpailukykyisempi ja oikeudenmukaisempi. Tätä varten on olennaisen tärkeää käydä tehokasta energiavuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa EU-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistasolla.

Toni Vidan ja Christophe Quarez arvioivat huhtikuun täysistunnossa hyväksytyssä ETSK:n lausunnossa EU:n energiaunionin toteuttamisessa saavutettua edistystä komission marraskuussa 2017 julkaiseman kolmannen aihetta käsittelevän tilannekatsauksen pohjalta.

Järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta on otettava aktiivisesti ja pysyvästi mukaan toimintaan. Tehokas energiavuoropuhelu vaatii kaikkien EU:n toimielinten ja niiden jäsenten yhteisiä ponnisteluja sekä Brysselissä että kentällä jäsenvaltioissa, jotta voidaan käsitellä energiaunionin hyötyjä ja siihen liittyviä ongelmia, ottaa kansalaiset mukaan energiakäännettä koskevien suunnitelmien laatimiseen ja järjestää julkisia keskusteluja siitä, millaisena ihmiset näkevät energiatulevaisuutensa Euroopassa.

Komitea esittää nykyisten esteiden poistamiseksi seuraavia käytännön ratkaisuja: yhteiskuntasopimuksen tekeminen kansalaislähtöisestä energiakäänteestä, Euroopan energiatietopalvelun perustaminen, Euroopan energiakäännerahaston luominen ja ”Vihreä Erasmus Pro” -ohjelman käynnistäminen. (mp)

ETSK tukee komission pyrkimyksiä kaventaa sukupuolten välistä palkkaeroa, joka on 16,3 prosenttia, mutta ehdottaa lisätoimia, muun muassa erityistä huomiota sellaisten pitkään vallinneiden sosiaalisten ja kulttuuristen stereotypioiden torjumiseen, jotka vaikuttavat ratkaisevasti naisten koulutusta ja uraa koskeviin valintoihin.

Lausunnossaan komission ehdottamasta toimintasuunnitelmasta sukupuolten palkkaeron kaventamiseksi ETSK myös painottaa palkka-avoimuuden ja palkkakartoitusten merkitystä yrityksissä. Komitea kehottaa niin ikään komissiota aloittamaan yksilökohtaisten tietojen keräämisen, jotta tuotettaisiin nykyistä tarkempia tilastoja naisten köyhyydestä, joka jää usein piiloon siitä syystä, että tietoja kerätään kotitalouksittain eikä yksilötasolla.

Täsmällisemmät palkkatiedot mahdollistaisivat entistä parempaan asiantuntemukseen perustuvat työehtosopimusneuvottelut, mikä on äärimmäisen tärkeää.

”Työmarkkinaosapuolilla on tässä ratkaisevan tärkeä rooli, sillä arvioiden mukaan yhden prosentin lisäys työmarkkinaosapuolten vuoropuhelussa kaventaa sukupuolten palkkaeroa 0,16 prosentilla”, esittelijä Anne Demelenne totesi.

Lausunnon toinen esittelijä Vladimira Drbalová totesi, että merkittävää edistymistä saataisiin aikaan, jos naiset hakeutuisivat paremmin palkatuille aloille, kuten tiedealoille, tieto- ja viestintätekniikka-alalle, liikennealalle ja rakennusalalle.

Lisäksi ETSK:n mukaan jäsenvaltioilla on merkittävä rooli, sillä niiden tulisi lisätä lastenhoidon ja vanhustenhuollon palvelujensa tarjontaa ja varmistaa näin työ- ja yksityiselämän parempi tasapaino.

Mikäli komission toimet eivät tuota tuloksia vuoden 2019 loppuun mennessä, ETSK voi harkita mahdollisuutta pyytää sitä ehdottamaan nykyistä sitovampia toimenpiteitä, joihin saattaa sisältyä seuraamuksien määrääminen. (ll)

Vahvemmat, yhteenliitetyt eurooppalaiset energiaverkot ovat Euroopan energiaunionin ennakkoedellytys. Maanosamme energiajärjestelmät pystyvät täyttämään tehtävänsä vain siinä tapauksessa, että eurooppalaiset energiaverkot ovat pitkälle kehittyneet ja yhdennetyt. Järjestelmien tehtävä on näet toimittaa eurooppalaisille kohtuuhintaista, turvallista ja kestävyysperiaatteiden mukaista energiaa kilpailukykyisesti.

Huhtikuun täysistunnossa annettiin ETSK:n lausunto, jonka oli laatinut Andrés Barceló Delgado. Siinä komitea toteaa olevansa tyytyväinen komission tiedonantoon Euroopan energiaverkkojen vahvistamisesta ja korostaa, että kaikkialla EU:ssa on kyetty toteuttamaan yhä suurempi joukko hankkeita Verkkojen Eurooppa -välineen (CEF) tarjoaman taloudellisen tuen turvin.

”On vielä runsaasti tehtävää”, Barceló Delgado sanoi. ”Yhteenliitäntätavoitteeksi asetettu 10 % jää monelta jäsenvaltiolta saavuttamatta vuoteen 2020 mennessä. Näiden epäonnistumisten perimmäisiin syihin (mutkikkaat hallinnolliset menettelyt, toimintapoliittiset tekijät, rahoitus, niukka kansalaisten tuki) ei ole vielä asianmukaisesti puututtu, ja uhkana on, että ne vaarantavat vuoteen 2030 asetettujen tavoitteiden saavuttamisen”, hän jatkoi.

Jotta pystytään paneutumaan eräisiin jäljellä oleviin kysymyksiin, ETSK esittää joukon suosituksia, jotka koskevat analysointityön parantamista siten, että sidosryhmät pystyvät olemaan siinä varhaisemmassa vaiheessa kaikilta osin mukana, sekä talousarvion koon kasvattamista. (mp)

Asianosaisten ihmisten – itse koulutettavien ja heidän järjestöjensä – tulisi päästä osallistumaan aktiivisesti oppisopimuskoulutusjärjestelmien muotoiluun. Tämä on ETSK:n pääasiallinen huomautus ehdotettujen laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen puitteiden suhteen, joiden komitea katsoo muuten edistävän tason nostamista kaikkialla EU:ssa.

Nuoriso- ja vanhempainyhdistyksiä, opiskelijaliittoja ja oppisopimuskoulutettavia itseään ei pidetä luonnollisina sidosryhminä oppisopimuskoulutuksen kehittämisessä. Nämä tahot ovat kuitenkin mainittujen järjestelmien pääasialliset edunsaajat, ja niillä tulisi olla osuus järjestelmien suunnittelussa, hallinnoimisessa ja täytäntöönpanossa, ETSK toteaa ehdotetusta neuvoston suosituksesta laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista 19. huhtikuuta antamassaan lausunnossa.

On oleellista ottaa mukaan työmarkkinaosapuolet, kuten ehdotuksessa tehdäänkin, mutta ratkaisevan tärkeää on myös hankkia näiden muiden keskeisten tahojen tuki, ETSK toteaa. Kantaansa muotoillessaan komitea on hyödyntänyt Euroopan nuorisofoorumin asiantuntemusta.

Oppisopimuskoulutuksella ei kuitenkaan pystytä ratkaisemaan työttömyyttä. Vaikka sillä voidaan parantaa ihmisten mahdollisuuksia työpaikan saamiseksi, työttömyys on monitahoinen kysymys, johon on puututtava monin eri tavoin, ETSK korostaa.

Kaiken kaikkiaan ETSK pitää ehdotusta tervetulleena, sillä se tarjoaa yhteisen käsityksen siitä, mistä laadukas oppisopimuskoulutus muodostuu, ja siinä määritellään koulutuksen keskeiset osatekijät: kirjallinen sopimus, korvauksia koskevat säännöt, työpaikalla vietetty aika, sosiaalinen suojelu, työterveys ja -turvallisuus jne.

Pk-yritysten tukeminen laadukkaan oppisopimuskoulutuksen tarjoamisessa on tervetullut järjestely, ja ETSK pitää myös oppisopimuskoulutettavien kansainvälistä liikkuvuutta myönteisenä lisänä.

Komitea valmistautuu seuraamaan uusien puitteiden täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kehottaa komissiota varmistamaan perusteellisemmin, että kuluttajat pystyvät helposti käyttämään kohtuuhintaisia uusia ja puhtaampia liikkuvuuden muotoja, sekä tarjoamaan käyttöön suurempia taloudellisia tukia julkista liikennettä varten. Viime viikon täysistunnossa aiheesta Vähäpäästöisen liikkuvuuden toteuttaminen hyväksytyssä komitean lausunnossa käsitellään komission ehdotusta siitä, miten tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä voitaisiin vähentää tehokkaasti.

ETSK kiinnittää huomiota komission valitsemaan yleiseen teknologianeutraaliin lähestymistapaan, jota esittelijä Ulrich Sammin mukaan ei kuitenkaan noudateta johdonmukaisesti ehdotetuissa aloitteissa. Siksi komitea suosittaa, että omaksutaan joustavampi lähestymistapa kuin esimerkiksi kiinteät päästörajat tai julkisia hankintoja koskevat tavoitteet. ETSK toteaa myös, että sähköajoneuvojen kaltaisten uusien teknologioiden lisäksi komission olisi kiinnitettävä huomiota myös nykyisen ajoneuvokannan huomattaviin parannusmahdollisuuksiin. (ia)

Euroopan komissio on vihdoin ehdottanut muutoksia kuusi vuotta sitten käyttöön otettuun eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen, joka on tärkeä osallistavan demokratian väline. Etenkin Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) ja muut toimielimet ovat vuosien saatossa esittäneet useaan otteeseen rakentavaa kritiikkiä ja vaatineet välineen kehittämistä.

Komission ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans esitteli seitsemäntenä ETSK:n järjestämänä eurooppalaisen kansalaisaloitteen päivänä keskeiset muutokset, joihin kuuluvat mm. ikärajan laskeminen 18 vuodesta 16 vuoteen ja aloitteiden allekirjoittamiseen liittyvien tietovaatimusten yksinkertaistaminen.

Teemapäivän aiheena oli Yhteisin voimin, millä korostettiin yhteistyön ja jaetun vastuun arvoa aktiivisen kansalaisuuden edistämisessä.

ETSK:n puheenjohtaja Georges Dassis piti komission aloitetta loikkana eteenpäin menettelyjen yksinkertaistamisessa ja byrokratian karsimisessa mutta piti valitettavana, ettei nyt tehdyssä ehdotuksessa ole pantu lisää painoa jatkotoimille. ”Menestyksekkäiden eurooppalaisten kansalaisaloitteiden on johdettava vuoropuheluun ja asianmukaisiin jatkotoimiin EU:n tasolla”, hän korosti.

ETSK:n uusi puheenjohtaja Luca Jahier painotti omassa puheessaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan merkitystä. EU:n toimielimillä on artiklan nojalla oikeudellinen velvollisuus kuulla kansalaisyhteiskuntaa ja kansalaisia ja käydä vuoropuhelua näiden kanssa. ”Ollakseen toimiva kansalaisaloitteen pitäisi antaa kansalaisille lisää vaikutusmahdollisuuksia. Sen tulee antaa kansalaisille mahdollisuus ilmaista mielipiteensä, tuntea yhteenkuuluvuutta ja löytää identiteettinsä, mikä auttaa palauttamaan luottamusta ja näkemään jälleen Euroopan yhdentymisen yhteisvastuullisen puolen. ETSK on tämän vuoksi aina puolustanut eurooppalaista kansalaisaloitetta äänekkäästi.”

Kaikissa kolmessa työpajatapaamisessa osanottajat ilmaisivat toivovansa, että EU:sta tulee osallistavampi, ja kehottivat unionin ja jäsenvaltioiden päättäjiä kuuntelemaan kansalaisia. (sma)

Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumin ja ETSK:n jäsen Cillian Lohan totesi ETSK:n aiheesta EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa järjestämässä kuulemistilaisuudessa, että teknologia ei sinällään riitä edistämään siirtymää vaan että sen ohella on pyrittävä kannustamaan laaja-alaiseen muutokseen käyttäytymisessä. Hän oli vakuuttunut siitä, että voimme ”edistää muutosta käyttäytymisessä, jos tarjoamme asianmukaisia ja kohtuuhintaisia vaihtoehtoja”. Kulutustottumukset ovat keskeisessä asemassa määriteltäessä, mitä voimme saavuttaa tulevaisuudessa. Viitatessaan tarvittavaan siirtymiseen kiertotalouteen hän totesi, että vaikuttaa ”välttämättömältä siirtyä kuluttajan käsitteestä käyttäjän käsitteeseen ylikulutuksen ja jätteen yhteydessä”.

Eri alojen asiantuntijat keskustelivat näistä tärkeistä kysymyksistä, ja keskustelujen tärkeimmät päätelmät muodostavat kansalaisyhteiskunnan merkittävän panoksen lausuntoon, jota ETSK laatii parhaillaan edellä mainitusta strategiasta ja direktiivistä.

ETSK:n työnantajat-ryhmä

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean täysistunto kunnioitti Varsovan geton kansannousun – toisen maailmansodan merkittävimmän juutalaisten aseellisen vastarinnan – 75. muistopäivää minuutin hiljaisuudella.

Tilaisuuden johdosta ETSK:n jäsenet kantoivat paperisia keltanarsisseja, jotka symboloivat kansannousun muistoa. Tällaisia symbolisia paperikukkia jaettiin samana päivänä Varsovan kaduilla.

”Kyseessä on paradoksi: mitä pidempään eurooppalaiset elävät rauhassa ja vauraudessa, sitä huonommin he muistavat, mikä oli EU:n perustamiseen liittyvä yleinen tavoite. EU:n perustajille se oli ’ei koskaan enää sotaa’”, painotti työnantajat-ryhmän puheenjohtaja Jacek P. Krawczyk, joka oli tehnyt aloitteen muistotilaisuudesta. ”Tämä keltanarsissi ei symboloi yksinomaan sodan uhreja. Sen tulisi myös olla symboli sille, että vastustetaan kaikenlaisia yrityksiä jakaa yhteisö, erottaa ihmiset muurein ja erotella heidät heidän alkuperänsä perusteella”, hän lisäsi.

Euroopan juutalaisen tiedotuskeskuksen (Centre européen juif d'information, CEJI) perustajajäsen Jean-Pierre Haber kehotti puheessaan kaikkia eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan edustajia ryhtymään toimiin sen varmistamiseksi, että kaikki eurooppalaiset voivat elää vapaassa ja rauhanomaisessa Euroopassa.

Historioitsijoiden arvioiden mukaan kansannousun ja yli 20 päivää kestäneen geton brutaalin hävittämisen aikana getossa ammuttiin 7 000 juutalaista, 7 000 lähetettiin Treblinkan kuolemanleirille ja 36 000 karkotettiin työleireille. (lj)

Arno Metzler on 18. huhtikuuta lähtien ollut virallisesti ryhmä III:n puheenjohtaja toimikaudella 2018–2020.

Uusi puheenjohtaja, jolla on ollut oma asianajotoimisto Saksassa vuodesta 1983, on myös edustanut Saksan vapaita ammatinharjoittajia ETSK:ssa vuodesta 2002. Ennen valintaansa ryhmän puheenjohtajaksi hän toimi varapuheenjohtajana vastuualoinaan pk-yritykset, vapaat ammatinharjoittajat ja työjärjestys.

Metzler on vakaumuksellinen EU:n kannattaja ja uskoo vankasti EU:n tarjoamiin etuihin täydentävänä hallinto- ja identiteettitasona. Hänelle on erittäin tärkeää, että unionia ja sen suvaitsevaisuutta, monimuotoisuutta ja osallisuutta koskevia arvoja edistetään tarmokkaasti.

Koska moninaisuus on ryhmä III:n vahvuus, yksi ensimmäisistä päätöksistä ryhmän puheenjohtajana oli muuttaa ryhmän nimi ”muut eturyhmät” -ryhmästä ”moninainen Eurooppa” -ryhmäksi: ”uusi nimi on selkeämpi ja tarttuvampi ja tuo esiin ylpeyden moninaisuudestamme”.

Ennakkoluulojen ja populismin torjuminen vastuullisuudella ja moninaisuudella on Metzlerin toimikauden yksi tärkeimmistä painopisteistä. Tutkimus populismin noususta muilla kuin metropolialueilla on jo annettu toimeksi, ja sen avulla ETSK kykenee ymmärtämään paremmin tekijöitä, jotka vaikuttavat populismin vetovoimaan, ja tapoja, joilla kansalaisyhteiskunnan organisaatiot pyrkivät torjumaan sitä. Tavoitteena on, että näiden organisaatioiden toimia voidaan tukea entistä paremmin. Kyseisen julkaisun sisältöä esitellään ryhmän konferenssissa, joka on määrä järjestää Itävallassa lokakuussa. Metzlerin toimikaudella keskitytään myös ennakkoluulojen torjuntaan ja moninaisuuden edistämiseen koulutuksen kautta.

Puheenjohtajan työtä tulevina kahtena ja puolena vuotena tukee seitsemän vasta valittua varapuheenjohtajaa, jotka ovat Baiba Miltoviča (LV), Krzysztof Balon (PL), Séamus Boland (IE), Alfred Gajdosik (AT), Mindaugas Maciulevičius (LT), Pavel Trantina (CZ) ja Ioannis Vardakastanis (EL). (ih)

 Työntekijät-ryhmä

Työllisyysluvut ovat jatkuvasti otsikoissa. Lähes yhtä tärkeää kuin se, kuinka monet ihmiset ovat töissä, on kuitenkin se, millaisin ehdoin ja millaisissa oloissa he työskentelevät. Tämä on erityisen tähdellistä, kun ajatellaan työmarkkinoiden viimeaikaista kehitystä ja epätyypillisten työsopimusten lisääntymistä. Tilanteen vuoksi on tarvittu Euroopan unionin tuomioistuimen tuomioita esimerkiksi sen toteamiseksi, että Uberin kuljettajat ovat työsuhteisia työntekijöitä eivätkä freelancereita.

Työehtojen ja -olojen käsite kattaa monia eri näkökohtia, kuten palkan, työajan, työterveyden ja -turvallisuuden, edut, erityistehtävät jne. Sen piiriin kuuluvat myös koeajat, jotka eivät eräissä tapauksissa enää palvele tarkoitustaan vaan ovat vain keino saada halpaa ja joustavaa työvoimaa. Tästä huolimatta on kuitenkin tärkeää, että työntekijät tuntevat ja ymmärtävät työehdot ja -olot etukäteen, mikä ei aina ole ihan yksinkertaista, ja että heille ilmoitetaan kaikista muutoksista mahdollisimman pian, jotta he voivat ennakoida tilanteen.

Euroopan komissio onkin nyt tehnyt asetusehdotuksen työntekijöiden tiedonsaantioikeuksia koskevien yhtenäisten puitteiden kehittämiseksi. Ehdotuksessa on kuitenkin edelleen muutamia ongelmallisia kohtia, kuten työntekijän määritelmän laajuus. Työmarkkinoiden nopean kehityksen myötä on syntynyt valtavasti erilaisia uusia työmuotoja, esimerkiksi maksusitoumuksen perusteella tehtävä työ ja alustatyö, eivätkä tällaisissa epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevät työntekijät kuulu työntekijän perinteisen määritelmän piiriin.

Tämä ei tietenkään koske vain uusia työmuotoja. Epätyypillisiä työsuhteita, esimerkiksi nollatuntisopimuksia, lähetettyjä työntekijöitä ja kotitaloustyöntekijöitä, on ollut jo pitkän aikaa, ja useimpien tällaisten työntekijöiden on erittäin hankala ennakoida työolojaan, jolloin työ- ja yksityiselämän tasapainottaminen on käytännössä hyvin vaikeaa. Ennakoitavuus antaa myös mahdollisuuden sovittaa työ ja opiskelu yhteen tai tehdä osa-aikaista sivutyötä.

Kaikissa näissä tapauksissa työehtosopimusneuvottelut ovat ratkaiseva keino asianmukaisten työolojen takaamiseksi, ja on ilahduttavaa, että asia tuodaan ehdotuksessa esiin. Etenkin kun tällaiset ”joustavat” työolot yleistyvät uusien työmuotojen levitessä laajemmalle, tarvitaan selkeitä ja kattavia työntekijän ja työnantajan määritelmiä, jotta voidaan varmistaa, ettei työntekijöitä koskevia tiukkoja säännöksiä kierretä uusien työmuotojen avulla ja etteivät uudet realiteetit (esimerkiksi elinikäinen oppiminen ja siihen liittyvä työnantajan kustantama koulutus) aiheuta työntekijöille lisärasitteita.