EU:n pelastaminen ei riitä, vaan unionin on uudistuttava perinpohjaisesti
Hyvät lukijat
Covid-19-pandemiasta on tullut kulovalkean lailla etenevä katastrofi, ja sairastuneiden määrä ja eri puolilla Eurooppaa ja maapalloa toteutettavat toimenpiteet muuttuvat jatkuvasti, mikä vaikuttaa yhteiskuntaan kaikilla tasoilla.
Maailma ei ole kokenut yhtä järisyttävää kriisiä sitten toisen maailmansodan. Yksikään valtio Euroopassa tai sen ulkopuolella ei voi ajatella pystyvänsä tukahduttamaan tällaisen pandemian yksin. Kaikkien jäsenvaltioiden on yhdistettävä voimansa, tuettava toisiaan ja koordinoitava toimiaan. Hajanainen jäsenvaltiokohtainen reagointi on varma tie tuhoon. Jos nyt epäonnistumme koronaviruksen hallinnassa, emme ehkä saa tilaisuutta korjata virheitä.
Ajatuksissamme ovat nyt ne ihmiset, joita pandemia on koskettanut henkilökohtaisesti, ja annamme tunnustusta niille monille terveydenhuolto- ja muiden alojen ihmisille, jotka tekevät rohkeasti ja uskomattoman vastuuntuntoisesti työtä covid-19:n taltuttamiseksi. Heidän toimintaansa on tuettava, sille on annettava arvoa, ja kaikkien työntekijöiden terveys ja turvallisuus on taattava.
EU:n toimielimet ovat viime viikkoina tehneet yötä päivää töitä hätäsuunnitelman eteen. Myös ETSK on hoitanut aktiivisesti neuvonantotehtäväänsä ja kantanut ajoissa kortensa kekoon peräänkuuluttaen Marshall-suunnitelman tai New deal -ohjelman vertaista kattavaa elvytyssuunnitelmaa. Voinemme kaikki olla yhtä mieltä siitä, että EU on nyt saanut neljässä viikossa enemmän aikaan kuin vuoden 2008 kriisin jälkeen neljässä vuodessa, sillä se on jo päättänyt arviolta yli 3 biljoonan euron arvoisista toimenpiteistä.
EU on tehnyt muutoksia talouspoliittisiin sääntöihinsä, jotka ovat tähän saakka vaikuttaneet kiveen hakatuilta. Se on luonut unionitasolle vahvan, yli 500 miljardin euron turvaverkon, jonka avulla on tarkoitus suojella Euroopan työntekijöitä, yrityksiä ja julkishallintoa ja vastata pandemiakriisin aiheuttamiin lukuisiin hätätilanteisiin. Se on mukauttanut talouspoliittisia sääntöjään, aktivoinut vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen, joustavoittanut valtiontukisääntöjä ja mahdollistanut Euroopan keskuspankin toistaiseksi suurimman likviditeettilisäyksen (jo 870 miljardia euroa). Lisäksi Euroopan investointipankki myöntää 40 miljardin euron arvosta lisälainoja, ja Euroopan komissio esittää 37 miljardin euron rahoitusta rakennerahastovaroista. On myös syytä huomata, että euroryhmä on ehdottanut lisätoimenpiteitä, mm. SURE-tukivälinettä, kansallisten työttömyysvakuutusjärjestelmien tueksi, uudenlaista Euroopan investointipankin lainajärjestelyä ja mahdollisuutta käyttää Euroopan vakausmekanismista myönnettäviä ennalta varautuvia luottoja ilman lisäehtoja euroalueen jäsenvaltioiden poikkeuksellisten terveydenhoitomenojen hoitamiseen. Jäsenvaltioille, jota eivät ole ottaneet euroa käyttöön, on tarkoitus antaa mahdollisuus maksutasejärjestelyn käyttöön.
Valtion- ja hallitusten päämiesten on kuitenkin vielä tehtävä historiallisia ja ratkaisevan tärkeitä päätöksiä: EU:n pelastaminen ei riitä, vaan unionin on uudistuttava perinpohjaisesti!
Euroopan parlamentin äänestettyä viime viikolla komission tuoreimmista ehdotuksista covid-19-epidemian vaikutusten lieventämiseksi EU:ssa ja euroryhmän ehdotettua 9. huhtikuuta tuhtia toimenpidepakettia Euroopan talouden tueksi valtion- ja hallitusten päämiehillä ei ole varaa epäonnistua tämän viikon torstaina pidettävässä kokouksessaan.
Olen varma, että EU:lla on nyt jos koskaan mahdollisuus ja velvollisuus nousta kriisistään kuin feeniks-lintu tuhkasta.
Allekirjoittaessaan Rooman sopimuksen 63 vuotta sitten Euroopan unionin perustajavaltiot toteuttivat unelman yhteiseen visioon ja yhteisiin periaatteisiin perustuvasta yhtenäisestä Euroopasta, jolla on yhteinen tulevaisuus.
Maailmanlaajuiset elvytystoimet edellyttävät yhteiskunnan kaikkien toimijoiden yhteistyötä. Euroopan järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa edustavana neuvoa-antavana elimenä meillä on velvollisuus auttaa löytämään uudenlaisia ratkaisuja EU:n uuden solidaarisuuden hengessä. Vaihtoehtoja on monia, vaikka ne kaipaavatkin vielä työstämistä: Euroopan vakausmekanismin luottojärjestelyt, ”koronavelkakirjat”, euroalueen varainhoitohallinto ja jopa kertaluonteiset yhteiset menot.
Viimeiset askeleet ovat usein kaikkein vaikeimpia, mutta meidän on nyt otettava ne entistä selviytymiskykyisemmän ja kestäväpohjaisemman Euroopan turvaamiseksi, eriarvoisuuden torjumiseksi, kaikkein heikoimmassa asemassa olevien, työntekijöiden ja yritysten suojelemiseksi, luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi, vähähiiliseen kiertotalouteen siirtymisen tukemiseksi, sisämarkkinoiden suojaamiseksi ja uuden digitaalistrategian edistämiseksi. Ennen kaikkea näin on kuitenkin pohjustettava tietä täysipainoiselle eurooppalaiselle terveysunionille.
Elämme poikkeuksellisia aikoja, ja tilanteesta aiheutuu sietämätöntä painetta EU:n kansalaisille, yrityksille ja työntekijöille, jotka ovat syystäkin peloissaan terveytensä, työpaikkansa sekä lastensa tulevaisuuden puolesta. Kaikilta vaaditaan nyt yksituumaista rohkeaa toimintaa.
Toivottavasti voimme 23. huhtikuuta sanoa, että EU on kyennyt vastaamaan haasteeseen ja tehnyt kaikkensa (#WhateverItTakes) kansalaistensa pelastamiseksi ja taloutensa elvyttämiseksi sekä noustakseen esiin uudenlaisena, entistä selviytymiskykyisempänä ja yhteenkuuluvampana unionina. EU:n on nyt aika uudistua (#rEUnaissance).
Luca Jahier
ETSK:n puheenjohtaja
Piilota