Muistellen aiempia kokemuksiaan eurooppalaisten kansalaisaloitteiden järjestäjinä eurooppalaisen kansalaisaloitteen teemapäivään 2020 (25. helmikuuta) osallistuneet aktivistit varoittivat kysymästä ihmisiltä ensin, minkälaisen EU:n he haluavat, ja jättämästä sen jälkeen heidän näkemyksensä huomiotta.

Aktivistien mukaan pettymykset, jotka kohtasivat niiden eurooppalaisten kansalaisaloitteiden järjestäjien ensimmäistä sukupolvea, jotka kulkivat eurooppalaisen kansalaisaloitteen mutkikkaan käynnistämisprosessin läpi keräten ja validoiden miljoona allekirjoitusta kuullakseen sitten, ettei asiaa vietäisi eteenpäin, ovat vaatineet raskaan veron.

Tammikuun 1. päivästä lähtien voimassa olleet uudet, yksinkertaistetut säännöt sekä järjestäjille tarjottu parempi tuki, esimerkiksi EU:n uudistettu kansalaisaloitefoorumi, ovat auttaneet lievittämään ”aloiteväsymystä” niin, että nyt on polkaistu käyntiin jopa 16 uutta kansalaisaloitetta, joista useisiin kerättiin aktiivisesti allekirjoituksia tapahtuman aikana.

On kuitenkin ehdottomasti vältettävä tekemästä samoja virheitä uudelleen Euroopan tulevaisuutta käsittelevässä konferenssissa.

Ihmisten yhä painokkaampaa vaatimusta saada äänensä kuuluviin paitsi EU:n asialistan määrittämisessä myös itse päätöksenteossa ei voida enää sivuuttaa.

Tapahtuman yhteydessä tehdyn mielipidekyselyn mukaan suuri enemmistö osallistujista piti olennaisen tärkeänä, että kansalaisten näkemyksillä on todellinen vaikutus EU:n päätöksiin vaalien ohella.

67 prosenttia katsoi, että kansalaisten unionitason osallistumisella on oltava aina selkeä yhteys muodolliseen päätöksentekoprosessiin.

69 prosenttia oli samaa mieltä siitä, ettei Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin kaltaisten konferenssien pitäisi olla kertaluontoisia tapahtumia, vaan niitä olisi järjestettävä säännöllisesti ja olisi huolehdittava niiden asianmukaisista jatkotoimista.

71 prosenttia sanoi, että konferenssin ohella kansalaisten aloitteesta perustettavan valmistelukunnan tulisi pohtia kansalaisosallistumisen tulevaisuutta ja demokraattisia uudistuksia. Sen työskentelyn käynnistyessä ja päättyessä tulisi järjestää EU:n laajuinen kansanäänestys.

Lisäksi 85 prosenttia katsoi, että meneillään olevat eurooppalaiset kansalaisaloitteet olisi tuotava näkyvästi esiin monikielisellä verkkofoorumilla, josta Euroopan komissio aikoo kehittää toimivan ja helppokäyttöisen tietolähteen niille, jotka haluavat tietää enemmän konferenssista.

Digitaaliteknologioiden roolista demokratian tulevaisuudessa ja erityisesti Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin yhteydessä käytiin innostunut keskustelu.

ETSK:n puheenjohtaja Luca Jahier painotti edustuksellisen demokratian ja välittäjinä toimivien elinten pysyvää arvoa ja korosti ETSK:n vuosia jatkunutta vankkumatonta sitoutuneisuutta varmistaa eurooppalaisen kansalaisaloitteen – jota pidetään edustuksellisen demokratian arvokkaana täydentäjänä – onnistuminen.

Demokratiasta ja väestökehityksestä vastaava komission varapuheenjohtaja Dubravka Šuica, joka on vastuussa Euroopan tulevaisuutta käsittelevästä konferenssista, painotti komission päättäväisyyttä ”seistä avoimen mutta asianmukaisesti säännellyn teknologian puolella” ja hyödyntää sen demokraattista potentiaalia (avoimuus, responsiivisuus, läpinäkyvyys, saavutettavuus) ja torjua samalla siihen liittyvät vaarat (manipulointi ja puutteellinen tietosuoja).

Kyselytutkimuksen tulokset, jotka eivät heijasta ETSK:n vaan eurooppalaisen kansalaisaloitteen teemapäivään osallistuneiden näkemyksiä, ovat saatavilla täältä (osoitteessa on myös tarjolla yksityiskohtaisia tietoja tapahtumasta). (dm)