Koheesiopolitiikka voisi olla tehokas keino vastata EU:ssa päätään nostaneisiin yhteiskunnallisiin suuntauksiin (euroskeptisyys jne.), jos siihen liittyvä rahoitus pysyy merkittävänä investointien lähteenä ja Euroopan unionista tehdään siten merkityksellisempi kansalaisille, sidosryhmien kattavampaa osallistumista edistetään ja tämän politiikan vaikutuksista tiedotetaan nykyistä paremmin. Tällaista viestiä saatiin sidosryhmiltä ETSK:n järjestämässä kuulemistilaisuudessa vuoden 2020 jälkeisestä koheesiopolitiikasta.

Tilaisuudessa oltiin yleisesti sitä mieltä, että sidosryhmien on vaadittava vuoden 2020 jälkeiselle ajalle kunnianhimoista koheesiopolitiikkaa, joka vastaa tulevaisuuden vaatimuksia ja tähtää kestäväpohjaiseen ja osallistavaan taloudelliseen ja sosiaaliseen kasvuun, kilpailukykyyn ja työllisyyteen kaikkialla EU:ssa. Useimmat osanottajat eivät pitäneet komission vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä ehdottamaa 10 prosentin leikkausta tämän politiikan määrärahoihin hyväksyttävänä.

EU:lla ei voida ajatella olevan tulevaisuutta ilman koheesion jatkuvaa edistämistä. Koheesiorahoituksen pitäisi pysyä vähintään nykytasolla, koska asukaskohtaisen bruttokansantuotteen alueellisten erojen ennakoitu kasvu, alueiden väestökadon aiheuttama riski ja maaseutualueiden kehitys osoittavat, että politiikkaa on entisestään voimistettava.

Koheesiopolitiikan tehoa voitaisiin lisätä myös luomalla sen avulla varma pohja pitkän aikavälin investoinneille ja kestävälle kehitykselle siten, että toimitaan paikkalähtöisesti ja lisätään mahdollisuuksia vastata joustavasti kaikenlaisiin haasteisiin ja tarpeisiin.

Osanottajat kannattivat yleisesti ottaen koheesiopolitiikan ja EU-ohjausjakson yhteyksien vahvistamista mutta katsoivat, että kumppanuutta koskevat käytännesäännöt on pantava tämän mahdollistamiseksi kaikilta osin täytäntöön. Lisäksi tilaisuudessa peräänkuulutettiin kytköksen luomista vuotuisen kasvuselvityksen mukaan toimimisen, maaraporttien ja sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun välille sekä tulostaulun alueellistamista.

Puheenvuoroissa myös vedottiin sen puolesta, että neuvotteluosapuolet pyrkisivät ponnekkaammin tuloksiin neuvotteluissa tulevaa monivuotista rahoituskehystä ja koheesiopolitiikkaa koskevista säädösehdotuksista.

Kuulemisen tuloksia hyödynnetään aihetta käsittelevässä ETSK:n lausunnossa, josta äänestetään maaliskuun täysistunnossa.(jk)