ETSK vaatii hyväntekeväisyystoiminnan oikeudellista tunnustamista EU:ssa

Hyväntekeväisyyslähteistä tuleva taloudellinen panos Euroopassa on lähes 90 miljardia euroa vuosittain, mutta toisin kuin kaupalliset yhtiöt, hyväntekeväisyyssäätiöt tai yksityiset lahjoittajat eivät voi hyötyä eurooppalaisten sisämarkkinoiden eduista, mikä vaikeuttaa hyväntekeväisyystoiminnan laajentamista rajojen yli.

Hyväntekeväisyystoiminnan merkitys Euroopassa on kuitenkin kasvanut, ja sitä voitaisiin hyödyntää rahoituksen täydentämiseksi monilla aloilla, joilla julkinen tuki on puutteellista. Tämä kävi ilmi ETSK:ssa 16. tammikuuta pidetyssä kuulemistilaisuudessa Hyväntekeväisyyden hyödyntämättömät
mahdollisuudet Euroopassa
.

Kuulemistilaisuus kokosi yhteen hyväntekeväisyyttä harjoittavia järjestöjä ja henkilöitä, joiden esittämät kannat antavat arvokkaan panoksen eurooppalaista hyväntekeväisyyttä käsittelevään lausuntoon, jonka ETSK laatii EU:n puheenjohtajavaltion Romanian pyynnöstä.

”Tulemme vaatimaan oikeudellista kehystä hyväntekeväisyystoiminnan kehittämiselle ja jotta hyväntekeväisyysjärjestöt saisivat saman aseman, josta kaupalliset yhtiöt pääsevät nauttimaan”, totesi lausunnon esittelijä Petru Dandea.

Euroopassa on lähes 150 000 yleishyödyllistä säätiötä, joiden rahoitussitoumukset ovat yhteensä 87 miljardia euroa, mikä on enemmän kuin peräti 15 jäsenvaltion tulobudjetti.

ETSK tulee myös painottamaan, että hyväntekeväisyystoiminnan tulee olla avointa ja selkeästi määriteltyä ja ettei hyväntekeväisyydellä tule missään nimessä korvata julkisia sosiaaliturvajärjestelmiä tai helpottaa veropetoksia. (ll)