ETSK info

ETSK:n tammikuun täysistunnon ohjelmaan kuului keskustelu Romanian pääministerin Vasilica‑Viorica Dăncilăn kanssa vuoden 2019 ensimmäiselle puoliskolle ajoittuvan Romanian EU-puheenjohtajuuskauden painopisteistä. ETSK:n puheenjohtaja Luca Jahier korosti, miten tärkeää on palauttaa eurooppalaisten luottamus politiikkaan varsinkin nyt Euroopan parlamentin vaalien alla.

EU:n yhdentymisprosessi tarvitsee enemmän ymmärtämystä, sitoutumista ja tukea kaikkein tärkeimmältä osapuolelta: eurooppalaisilta. ”Euroopan tulevaisuudesta keskustellaan Sibiun huippukokouksessa symboliarvoltaan merkittävänä ajankohtana: Eurooppa-päivänä 9. toukokuuta 2019. Kyseessä on viimeinen tilaisuus ennen vaaleja osoittaa unionin olevan yhtenäinen, vahva ja kaikkia kansalaisiaan lähellä sekä kykenevä pelottomaan toimintaan heidän hyväkseen”, puheenjohtaja Jahier sanoi. ”Tehokkaampien unionin toimintapolitiikkojen lisäksi tarvitaan myönteinen uusi suunta, jotta saadaan ihmiset taas tukemaan Euroopan yhdentymistä ja palautetaan näiden luottamus politiikkaan ja jotta siten lujitetaan yhteenkuuluvuutta vastalääkkeenä populistisille suuntauksille”, hän lisäsi.

Pääministeri Dăncilă toi julki päättäväisyytensä edistyä tuntuvasti unionin kiireellisintä huomiota vaativissa kysymyksissä tarkoituksena lujittaa yhteenkuuluvuutta, yhtenäisyyttä, yhteisvastuuta ja yhdenvertaisuutta. Hän vakuutti myös maansa olevan EU:n neuvoston puheenjohtajavaltiona vahvasti sitoutunut unionin arvoihin ja kuuntelemaan eurooppalaisia EU:lle toivotusta suunnasta. ”Tämä on puheenjohtajavaltio Romanian prioriteetti. Tulemme ehdottamaan ratkaisuja ja tekemään päätöksiä, jotka ovat mahdollisimman lähellä kansalaisia ja tosielämää yhteiskunnissamme. Pystymme säilyttämään unionin vahvana ja yhtenäisenä ainoastaan huolehtimalla jatkuvasti kansalaisten osallisuudesta”, hän sanoi. Romanian puheenjohtajakauden tunnuslause onkin ”Koheesio, yhteinen eurooppalainen arvo”. (mp)

Tammikuussa ETSK:n TEN-erityisjaoston kokouksessa pidettiin esitelmä siitä, miten niin kutsutun kognitiivisen vähemmistön – lievästä autismista tai hyperaktiivisuudesta, lukemishäiriöstä tai motoristen toimintojen koordinaatiohäiriöstä kärsivien henkilöiden – potentiaalia voidaan hyödyntää, jotta voidaan vastata eräiden harvinaisten teknisten taitojen kysyntään ja auttaa samalla näitä henkilöitä integroitumaan sosiaalisesti.

Hugo Horiot, joka on kirjan Autisme, j'accuse! kirjoittaja ja itse autistinen, kiinnitti huomiota siihen, että ”monilla erityisaloilla tarvitaan tietynlaista erittäin teknistä osaamista, jota on hyvin vaikea löytää, koska järjestelmä torjuu kognitiivisen ryhmän, jolla on tarjota tätä osaamista”. Hän painotti, että ”meidän on kannustettava yrityksiä ja instituutioita ottamaan käyttöön toisenlaisia rekrytointi- ja arviointimenetelmiä kuin vakiomallit, jotka perustuvat sosiaalisiin taitoihin.”

Eri arvioiden mukaan noin 65 prosenttia tämän päivän koululaisista toimii tulevaisuudessa työtehtävissä, joita ei nykyisin ole olemassa, ja yrityksillä on yhä suurempia vaikeuksia löytää tarvitsemaansa osaamista. Hyödyntämällä kognitiivisten vähemmistöjen potentiaalia annetaan paitsi olennaisen tärkeä panos yhteiskuntaamme mutta myös tarjotaan mahdollisuus sosiaaliseen integraatioon ihmisille, joiden älykkyys on erityyppistä. ”Yhteiskunnan ryhmälle, joka on vailla minkäänlaisia tulevaisuudennäkymiä, tarjottaisiin mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan innovatiivisin tavoin”, Horiot sanoi.

On olennaisen tärkeää tiedostaa, että kaikki ihmiset täydentävät toisiaan ja voivat osallistua yhteiskuntaan monin eri tavoin. ”Me olemme kaikki keskenämme erilaisia”, TEN-erityisjaoston puheenjohtaja Pierre Jean Coulon sanoi. ”On kuitenkin eroja, joiden katsotaan olevan hyväksyttäviä, koska ne eivät häiritse ketään ja koska niillä ei ole vaikutuksia kehenkään, ja toisaalta on eroja, joita emme hyväksy, kuten neurodiversiteetti”, hän totesi lopuksi.(mp)

ETSK tukee komission aloitetta perustaa teollisuus-, teknologia- ja tutkimusalan kyberturvallisuutta käsittelevä eurooppalainen osaamiskeskus ja kansallisten koordinointikeskusten verkosto. Tavoitteena on auttaa unionia kehittämään kyberturvallisuuteen liittyviä teknologisia ja teollisia valmiuksia sekä parantamaan unionin kyberturvallisuusalan teollisuuden kilpailukykyä.

Tammikuun täysistunnossa annetussa lausunnossa, jonka olivat laatineet Antonio Longo ja Alberto Mazzola, ETSK korostaa pitävänsä komission aloitetta merkittävänä askeleena kyberturvallisuutta koskevan teollisen strategian kehittämiseksi sekä strategisesti tärkeänä vahvan ja laajan digitaalisen riippumattomuuden saavuttamiseksi. Nämä tekijät ovat välttämättömiä Euroopan puolustusmekanismien vahvistamisen kannalta, jotta voidaan vastata meneillään olevaan kybersodankäyntiin, joka uhkaa heikentää poliittisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia järjestelmiä.

”Vaikutukset kohdistuvat koko yhteiskuntaan. Vain kymmenessä vuodessa kyberhyökkäysten on voitu havaita lisääntyneen maailmanlaajuisella tasolla eksponentiaalisesti 800 000:sta kahdeksaan miljoonaan”, Longo tähdensi. ”Kannatamme komission aloitetta, jossa tavoitteena on perustaa osaamiskeskus koordinoimaan kansallisia keskuksia ja tarjoamaan viitekehyksen kyberturvallisuuden osaamisyhteisölle”, hän sanoi.

Strategian kulmakivenä on julkisen ja yksityisen sektorin kyberturvallisuuskumppanuus. ”Kannatamme yhteistyön laajentamista teollisuuteen tieteen ja investointien alalla tehtävien selkeiden sitoumusten pohjalta. Peräänkuulutamme kolmenvälistä lähestymistapaa, joka käsittää Euroopan komission, jäsenvaltiot ja yritykset”, Mazzola lisäsi. ”Meidän on myös jätettävä ovi auki EU:n ulkopuolisille yrityksille, jotka osallistuakseen ovat halukkaita täyttämään EU:n asettamat ehdot”, hän totesi päätteeksi. (mp)

Vuonna 2019 on erittäin tärkeää, että euroalueen taloudet vahvistavat talouden ja työmarkkinoiden häiriönsietokykyä, kun otetaan huomioon nykyiset talousnäkymät. Näin toteaa ETSK komission euroaluetta koskevista talouspoliittisista suosituksista vuodelle 2019.

Häiriönsietokyvyn vahvistaminen on välttämätöntä, jotta varmistetaan, että jäsenvaltiot kykenevät selviytymään tulevista häiriöistä vähäisin taloudellisin ja yhteiskunnallisin kustannuksin. Tässä tarkoituksessa talous- ja rahaliitto EMUa on syvennettävä saattamalla pankkiunioni valmiiksi, lisäämällä EU:n omia varoja ja luomalla makrotalouden vakautusjärjestely euroaluetta varten sekä panemalla sosiaalisten oikeuksien pilari asianmukaisesti täytäntöön.

ETSK kehottaa lausunnossaan myös ryhtymään tehokkaisiin toimenpiteisiin liiallisten ylijäämien vähentämiseksi sekä toteuttamaan ylijäämämaissa merkittäviä julkisten investointien lisäyksiä ja palkankorotuksia. Reaalipalkkojen tulisi keskipitkällä aikavälillä kasvaa samaa tahtia reaalituottavuuden kasvun ja inflaation kanssa.

Se, että jäsenvaltioita, joiden julkinen velka on suuri ja tuotantokuilu negatiivinen tai nolla, kannustetaan finanssipoliittisten puskureiden kasvattamiseen kiristävän finanssipolitiikan avulla, ei olisi suositeltavaa. Tämä todennäköisesti pitkittäisi näiden maiden heikkoa kasvua eikä auttaisi vähentämään julkisen velan osuutta suhteessa bkt:hen.

ETSK myös kiinnittää huomiota siihen, että tarvitaan kiireellisesti suuntaviivoja ja toimenpiteitä julkisten investointien edistämiseksi ja yksityisten investointien helpottamiseksi. EU:n finanssipoliittisia sääntöjä sovellettaessa olisi otettava huomioon niin kutsuttu kultainen sääntö.

Politiikkamuutoksia ei tulisi toteuttaa sosiaalisten investointien ja sosiaalisen suojelun järjestelmien rahoittamiseen käytettävien tulojen kustannuksella tai niin, että sosiaaliset oikeudet ja työelämäoikeudet ovat vaarassa heiketä. Olisi pyrittävä samanaikaisesti taloudellisten ja sosiaalisten normien ylöspäin suuntautuvaan lähentymiseen.

ETSK kehottaa lisäksi jäsenvaltioita osoittamaan tarvittavaa sitoutumista, jotta näitä kysymyksiä koskevista jäljellä olevista erimielisyyksistä päästään nopeasti yli. (jk)

On hyödynnettävä jäsenvaltioiden välisen kaupan verotuksessa sovellettavan uuden alv-järjestelmän koko potentiaali ja rajoitettava mahdollisia kielteisiä sisämarkkinavaikutuksia, toteaa ETSK lausunnossaan komission ehdotuksesta. Ehdotuksen menestyksekäs täytäntöönpano edellyttää viranomaisten välisen yhteistyön lisäämistä ja laajamittaista viestintää.

ETSK pitää ehdotettua uudistusta ratkaisevan tärkeänä, jotta voidaan toteuttaa määräpaikkaperiaatteeseen perustuva yritysten välisen tavarakaupan lopullinen alv-järjestelmä. Komitea katsoo, että uusi kehys voi tuoda konkreettisia hyötyjä yrityksille.

”Uudistuksella voi olla myönteinen vaikutus yrityksiin ja niiden kasvuun, mutta sen onnistumista ei voida pitää itsestäänselvyytenä”, totesi esittelijä Krister Andersson. ”Säännöt on pantava asianmukaisesti täytäntöön, ja kansallisten veroviranomaisten on tehostettava päivittäistä yhteistyötään ja ryhdyttävä myös toteuttamaan tiedotuskampanjaa”, hän selitti.

Vaikka uudistuksella muutetaan rajat ylittävän yritysten välisen tavarakaupan verotusta, palveluja verotetaan edelleen eri järjestelmän mukaisesti. Koska tästä aiheutuu todennäköisesti ongelmia, ETSK kehottaa tutkimaan, millä tavoin niin palvelut kuin tavaratkin kattava järjestelmä saadaan käyttöön mahdollisimman nopeasti.

”Tavaroiden ja palvelujen samanlainen kohtelu verotuksessa edistäisi paremmin kasvua ja tarjoaisi tehokkaampaa suojaa petoksia vastaan”, totesi lausunnon toinen esittelijä Giuseppe Guerini.

ETSK esittää lausunnossaan käytännön suosituksia siitä, miten uudistus voidaan panna täytäntöön, ja pyytää komissiota selventämään alv:n erityisjärjestelmää (One Stop Shop) ja luotettavaksi tunnustettua verovelvollista koskevia ehdotettuja säännöksiä. Komitea on huolissaan, että ehdotettu säädös voi luoda uusia esteitä pk-yrityksille ja startup-yrityksille. ETSK suosittaa lisäksi, että tietoteknisiin laitteisiin ja ohjelmistoihin investoidaan riittävästi, jotta voidaan kehittää asianmukaisesti vakaa ja luotettava erityisjärjestelmä. (jk)

ETSK:n 29. tammikuuta 2019 järjestämässä kuulemistilaisuudessa veroasiantuntijat ja kansalaisyhteiskunnan edustajat kehottivat etsimään tehokkaan maailmanlaajuisen ratkaisun digitaalitaloudessa toimivien yritysten verottamiseen, jotta voitaisiin ehkäistä enemmät yksipuoliset toimet ja edistää kestävää kasvua ja investointeja sekä verotuksen oikeusvarmuutta ja yhdenvertaisuutta.

Korkean tason puhujat totesivat, että ainoastaan maailmanlaajuinen ratkaisu voi olla tehokas niin sääntelyn kuin hallinnon osalta, ja he suhtautuivat myönteisesti meneillään oleviin keskusteluihin, jotka ovat osa veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja (BEPS) koskevaa OECD:n osallistavaa kehystä.

Osallistujat keskustelivat mahdollisista lähestymistavoista digitaalisessa taloudessa toimivien yritysten verottamiseen, jota käsitellään parhaillaan osana mainittua kehystä. Tähän sisältyisi uusien järjestelmien luominen kansainvälisten verotusoikeuksien myöntämiseen (ottaen huomioon käyttäjien osallistumisen, aineettomat hyödykkeet ja merkittävän taloudellisen läsnäolon), ja valtioiden mahdollisuus harjoittaa verotusoikeutta veropohjan rapautumisen ja voitonsiirtojen tapauksessa.

Ehdotettiin, että olisi tutkittava kattavasti mahdollisuutta käsitellä verotuskysymystä arvonlisäverojärjestelmän puitteissa ja että yhteinen määritelmä arvonmuodostuksen käsitteelle on tarpeen. Lisäksi päätettiin, että on tarvetta myös tutkia edelleen, olisiko verotulojen jakamiseen keskittyvä tuloverotus parempi ratkaisu kuin kulutuksen verottaminen.

Puhujat painottivat, että uusia sääntöjä suunniteltaessa on noudatettava tiettyjä perusperiaatteita, kuten kaksinkertaisen verotuksen välttämistä, yksinkertaisuutta, varmuutta ja yhdenvertaisuutta. Yksinkertaistettu menetelmä on erityisen tärkeä asianomaisille osapuolille, ja lisäksi on kehitettävä ja pantava täytäntöön tasapuolisia ja tehokkaita riidanratkaisumekanismeja. Puhujat suosittivat myös uuden taloudellisen analyysin laatimista BEPS-hankkeen vaikutuksesta ja tulevaisuudessa mahdollisesti toteutettavien toimenpiteiden vaikutuksista.

Kuulemistilaisuuden tuloksia hyödynnetään laadittaessa oma-aloitteista lausuntoa, jonka esittelijänä toimii Krister Andersson ja joka on määrä antaa heinäkuun täysistunnossa. (jk)

Luovilla toimialoilla on suuret mahdollisuudet Euroopassa, mutta ne tarvitsevat enemmän tukea kehittyäkseen täyteen mittaansa ja tullakseen vakavasti otettaviksi ja kilpailukykyisiksi toimijoiksi maailmanmarkkinoilla. Sellaiset muut sektorit kuin tekstiili-, matkailu- ja terveysala sekä auto- ja rakennusteollisuus hyötyisivät nekin tavoitteiltaan kunnianhimoisista kulttuuri- ja luovista aloista.

”Kun ymmärretään alan edustamat tärkeät etunäkökohdat – kulttuuriperinnöstämme huolehtiminen, arvojemme tekeminen tunnetuksi, uudelleenelävöittäminen, innovointi, viihdyttäminen ja kestävällä pohjalla olevat työpaikat ja kasvu –, ehdotettu 1,85 miljardin euron budjetti on aivan liian pieni”, totesi Emmanuelle Butaud-Stubbs, joka toimi vuosien 2021–2027 Luova Eurooppa -ohjelmaa käsittelevän ETSK:n lausunnon esittelijänä.

”Digitaalinen vallankumous tarjoaa uusia mahdollisuuksia, jos varaamme aikaa koulutukseen, ohjelmistoihin ja laitteisiin”, lisäsi lausunnon toinen esittelijä Zbigniew Kotowski. ETSK kehottaa korvamerkitsemään Horisontti 2020 -puiteohjelmassa määrärahoja luovien alojen huikean innovointipotentiaalin valjastamiseksi käyttöön.

Muita ETSK:n ehdotuksia ovat

• selkeä EU:n strategia kulttuurialaa ja luovia aloja varten sekä sisämarkkinoilla että ulkopolitiikassa kilpailukyvyn kasvattamiseksi
• riippumaton määrällinen ja laadullinen tutkimus Yhdysvaltojen audiovisuaalialalla tapahtuvien suurten sulaumien vaikutuksista Euroopan markkinoihin    
• 80 miljoonan euron lisäys monialaiselle lohkolle tarkoituksena auttaa Luova Eurooppa -vastuutahoja tekemään ohjelmaa tunnetuksi maassaan ja edistämään vapaata, monimuotoista ja moniarvoista mediaympäristöä, korkealaatuista journalismia ja medialukutaitoa. (sma)

Luca Jahier

Valmistautuessamme viettämään kansainvälistä holokaustissa menehtyneiden muistopäivää meidän on vaikea pysyä tyynenä surussamme. Yksin syvässä surussa hiljentymisen sijaan haluamme huutaa.

Miksi antisemitismi ei ole hävinnyt, ei Euroopasta eikä edes Yhdysvalloista? Miksi holokaustista selvinnyt puukotettiin ja poltettiin hengiltä asunnossaan Ranskassa viime vuonna? Miksi eläkkeellä oleva lastentarhanopettaja Sarah Halimi murhattiin ja työnnettiin sen jälkeen parvekkeeltaan vuotta aikaisemmin Pariisissa?

Pariisi. Toulouse. Malmö. Kööpenhamina. Berliini, Bryssel. Ihmisyytemme on tahrattu viattomien verellä. Mahdottomaksi luulemamme piinaa meitä jälleen.

Saksan juutalaisia on neuvottu luopumaan kipa-päähineen käytöstä hyökkäyksien pelossa. Ranskassa juutalaisia koululaisia on varoitettu käymästä antisemitistisenä pidettyä paikalliskoulua. Tähän on lisättävä hautausmaiden häpäiseminen, synagogien ja koulujen seiniin maalatut hakaristit, juutalaisten kutsuminen ”apinoiksi ja sioiksi” Israelin vastaisissa mielenosoituksissa. Eurooppa näyttää jälleen rumat ja epäinhimilliset kasvonsa.

Vuosisatoja sitten juutalaisia vainottiin uskonnollisena vähemmistönä. Viime vuosisadalla juutalaisia pidettiin uhkana valtiolle, minkä vuoksi heidät haluttiin tuhota holokaustissa. Tänä päivänä juutalaisia paheksutaan etenkin Lähi-Idän tapahtumien vuoksi, vaikka antisemitistiset asenteet ilmenevät myös holokaustin kieltämisenä.

Monet juutalaiset ovat alkaneet tuntea turhautuneiden, oikeudettomien ja voimattomien ihmisten vihan voiman. Euroopassa on yhä vähemmän juutalaisia. EU:n tietojen mukaan juutalaisten määrä Euroopassa aleni vuosien 2009 ja 2017 välisenä aikana 1,12 miljoonasta 1,08 miljoonaan. Ranskassa, jossa on Euroopan suurin juutalaisväestö, juutalaisten määrä aleni noin 500 000:sta vuonna 2002 noin 456 000:een vuonna 2017. Juutalaiset lähtevät viharikosten vuoksi.

Lähes kolmannes Euroopan juutalaisista välttää tapahtumia tai vierailuja juutalaisilla muistomerkeillä, koska he eivät tunne oloaan turvalliseksi. Euroopan komission viime joulukuussa julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan yhdeksän kymmenestä Euroopan juutalaisesta on sitä mieltä, että antisemitismi on lisääntynyt viimeisten viiden vuoden aikana.

Tutkimus toteutettiin Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Italiassa, Itävallassa, Puolassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Tanskassa, Unkarissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa eli 12 maassa, joissa 96 prosenttia Euroopan juutalaisista asuu. Tutkimukseen osallistuneista 16 300 henkilöstä 89 prosenttia katsoi, että antisemitismi internetissä ja verkkoyhteisöissä aiheuttaa eniten ongelmia.

Emme voi sallia tällaisen vihan paluuta. Meidän on torjuttava juutalaisiin ja vähemmistöihin kohdistuvat viharikokset ja vihamieliset ja väkivaltaiset teot. EU:n jäsenvaltioiden tai kansainvälisen yhteisön toimimatta jättäminen tai toimien viivyttely uhkaa edistää paluuta menneisyyden julmuuksiin ja yhteiskuntiemme myrkyttymiseen.

Tunnetusti vain kolme päivää ennen Paweł Adamowiczin murhaa Gdańskissa TV:ssä esitettiin parhaaseen katseluaikaan antisemitistinen satiiri. Satiirissa annettiin ymmärtää, että hyväntekeväisyysjärjestöä, joka kutsui Paweł Adamowiczin tapahtumaan, jossa hänet tapettiin, ylläpitävät hämäräperäiset tahot.

Paweł Adamowicz oli vähemmistöjen oikeuksien vankkumaton puolustaja aikana, jolloin viharikokset ovat lisääntymässä. Hän oli myös hallitsevan konservatiivipuolueen harjoittaman maahanmuuttovastaisen politiikan kiihkeän liberaali kritisoija. Hänen murhansa muistuttaa meitä siitä, meidän on lopetettava vihapuhe, jos haluamme välttää joutumasta vihan uhreiksi.

Holokaustin ja natsien hirmutekojen uhrien muistaminen on nyt entistäkin tärkeämpää. Juutalaisten joukkotuho on eurooppalaista historiaa määrittävä perintö, ja shoahin muisteleminen on tärkeä keino ehkäistä antisemitismiä.

Kuten eräät historioitsijat ovat painottaneet, aika on nyt kypsä kriittiselle eurooppalaisen kulttuurin muistiperinnölle yksittäisen kansallisen kulttuurin muistiperinnön sijaan. Jos emme muistele yhdessä eurooppalaisina, uhkana on menneisyyden virheiden toistaminen.

Mitä kauemmin odotamme vihapuheen torjumista ja mitä pidempään viivyttelemme menneisyytemme käsittelyä, sitä vaikeampi on rakentaa aidosti uutta ja yhteistä eurooppalaista muistia ja luoda uusi identiteetti, joka perustuu moninaisuuteen sekä tietoisuuteen yhteisestä menneisyydestä ja yhteenkuuluvuudesta ja loppujen lopuksi yhteisestä kohtalosta.

Kuten teoksen Tällainenko on ihminen ja postuumisti julkaistun esseen The black hole of Auschwitz kirjoittaja Primo Levi totesi viimeisessä kirjassaan: ”Se tapahtui, ja se voi tapahtua uudelleen”.