Toisen palkinnon saanut Ogólnopolski Strajk Kobiet (OSK) on ruohonjuuritason liike, joka syntyi Puolassa vuonna 2016 vastareaktiona hallituksen yritykselle heikentää naisten aborttioikeuksia. Liike on sen jälkeen kasvanut valtakunnalliseksi ja toteuttanut useita tempauksia, joihin on osallistunut joukoittain pienten ja keskikokoisten puolalaiskaupunkien naisia. Marta Lempart OSK:sta jakaa ajatuksiaan liikkeen keskeisestä merkityksestä tämän päivän Puolassa.
ETSK-info: Mitä kansalaisyhteiskuntapalkinto merkitsee teille ja edustamallenne organisaatiolle?

Marta Lempart: Olemme päässeet näkyville. Aktivistinaiset, jotka tekevät suurimman työn siellä, missä ei ole tv-kameroita, vaikutusvaltaisia tiedotusvälineitä, taiteellisia valokuvia tai mitään muutakaan tunnustusta vastenmielisen verkkovihan ja muiden vihanilmaisujen lisäksi, eli Puolan pienten ja keskikokoisten kaupunkien tavalliset naiset – opettajat, myyjät, äidit, sairaanhoitajat, kokit ja kuskit, jotka elävät todeksi sitä muutosta, jonka haluavat nähdä –, ovat viimein päässeet valokeilaan ja saaneet tunnustuksen uhrauksistaan, rohkeudestaan, ideoistaan, ponnisteluistaan ja saavutuksistaan. Naisasian kansainvälisessä historiassa ja historiassa muutenkin tunnustus kuuluu niille, jotka eivät pyydä julkisuutta mutta jotka ansaitsevat tulla nähdyiksi, kuulluiksi ja tuetuiksi, vaikka he tulevat muualta kuin pääkaupungeista, eli pienemmiltä ja tuntemattomammilta paikkakunnilta.
Se merkitsee myös, että suurkaupunkien etuoikeutettujen, akateemisten naisten johtaman ”virallisen” feminismin aika on päättymässä: nyt johtoon ovat siirtymässä tavalliset naiset, jotka on vaiennettu ja sivuutettu ja joita on väheksytty, koska he eivät ole ”riittävän hyviä/koulutettuja/esiintymistaitoisia/valmistautuneita/kelpoisia” feministeiksi, eli naiset, jotka panevat itsensä likoon joka päivä ja jotka tietävät parhaiten, että kyse on elämästä ja kuolemasta.
 

Millaisia neuvoja antaisitte muille organisaatioille vastaavien toimien ja ohjelmien tuloksellisuuden varmistamiseksi?
1. Kannattaa luopua johtoryhmästä ja perustaa neuvontapiste koordinoimaan ja palvelemaan hankkeita. Hankkeita ei pidä koskaan luoda ja muokata ylhäältä alaspäin. On luovuttava vertikaalisista rakenteista ja luotava vankka tukiverkosto. On ymmärrettävä, että sillä, joka on 100-prosenttisesti vastuussa tuloksesta, on oltava 100-prosenttinen päätösvalta. Kannattaa rahoittaa ja tukea kaikilla mahdollisilla tavoilla kaikkea sitä, joka sopii vaikka vain osittainkin organisatoriseen visioon. Ei kannata odottaa ja vaatia ideoiden, näkemysten ja toimien 100-prosenttista yhteensopivuutta. Kannattaa uskoa siihen, mitä ihmiset sanovat, tuntevat ja tekevät.
2. Paikallista kansalaistoimintaa on kunnioitettava ja siihen on kannustettava keskeisenä osana kaikkea toimintaa. On torjuttava aktiivisesti tiedotusvälineiden tietämättömyyttä ja ylimielistä suhtautumista paikalliseen kansalaistoimintaan, joka yleensä unohdetaan tai sivuutetaan valtakunnallisissa tiedotusvälineissä. Kokoukset, työpajat ja konferenssit kannattaa järjestää muualla kuin maan pääkaupungissa.
3. On käytettävä tavallista kieltä.
4. On hyvä tiedostaa oma etuoikeutettu asemansa ja miettiä sitä joka aamu viiden minuutin ajan. Sen jälkeen sitä voi käyttää ihmisten kannustamiseen siinä, mitä he tekevät. On hyvä antaa tukea joka päivä ainakin yhdelle sellaiselle ihmiselle, jonka kanssa on eri mieltä strategioista, menetelmistä tai toiminnasta. On varmistettava, että organisaatiossa vähemmistönä olevien ääni ja aina kantansa ilmaisemisesta pidättyvien ihmisten ääni kuuluu. Ihmisiä ei voi pakottaa kulkemaan edes kaikkein järkevintä ja tehokkainta tietä. Heille on annettava vapaus valita ja kulkea omaa tietään. Näin me kaikki pääsemme perille.
5. Kiltteys kannattaa. Kannattaa hellittää.

Miten aiotte käyttää saamanne rahasumman yhteisön hyväksi?
Rahoitusta käytetään aktivistien loppuunpalamisen ehkäisy- ja torjuntatyöhön (loppuunpalamisen vastainen rahasto). Useimmat OSK:n naiset joutuvat kohtaamaan institutionaalisia ja sosiaalisia paineita (poliisitutkintoja, syytetoimia), monia häiritään sekä kiusataan verkossa, ja heillä on työhön liittyviä ongelmia tai vaikeuksia pitää yrityksensä toiminnassa. Vaikutukset kohdistuvat myös heidän lapsiinsa ja perheisiinsä. Nämä paineet ja sitoutuminen rasittavat mielenterveyttä ja yleistä terveydentilaa.
Osa rahoituksesta käytetään OSK:n juurille palaamiseen. Aiomme ottaa yhteyttä kaikkiin ensimmäisen lakon järjestäjiin, jotka eivät enää osallistu OSK:n toimintaan eri syistä (henkilökohtaisen tilanteen vuoksi, koska he ovat liittyneet muihin organisaatioihin, tai henkilökohtaisten ristiriitojen takia), ja järjestää kansallisen tapaamisen lakon neljäntenä vuosipäivänä (3. lokakuuta 2020).

Feministiaktivismilla on pitkä historia Puolassa, jossa naiset saivat äänioikeuden yhtenä ensimmäisistä maista Euroopassa. Puolassa vaikuttavat kuitenkin myös konservatiiviset mielipidesuuntaukset. Mitä palkinto merkitsee teille tuota taustaa vasten katsottuna?
Se on merkittävä tuenosoitus oikeistopopulismin ja uskonnollisen fanatismin vastaisen taistelun ja vastarinnan eturintamalle, sillä naiset taistelevat aktiivisesti vahvasti sponsoroitua, kansainvälisesti järjestäytynyttä naisten vastaista ja inhimillisyyden vastaista ”uuden maailmanjärjestyksen” agendaa vastaan. Näyttää siltä, että hallituksilla tai kansainvälisillä instituutioilla ei ole mitään keinoja puuttua siihen. Puola oli vuonna 2016 harjoittelukenttä uskonnollisille ääriajattelijoille, jotka halusivat kumota aborttioikeuden kokonaan. He hävisivät tämän taistelun. He odottivat, että vastarintaa ei ole tai että se on heikkoa, mutta naiset käyvät todellista taistelua päivittäin.