Kolmannelle palkintosijalle yltänyt bulgarialainen NAIA-järjestö on jo 20 vuoden ajan tehnyt perheväkivallan vastaista työtä pienissä, huonompiosaisissa yhteisöissä ja jatkanut ohjelmaansa sosiaalisen avun antamiseksi erittäin vaikeissa tilanteissa oleville uhreille. Kuten Svetla Sivcheva antamassaan haastattelussa toteaa, järjestö keskittyy myös ennaltaehkäisevään toimintaan. Se työskentelee pienten lasten parissa ja pyrkii löytämään tapoja murtaa ja poistaa sosiaalisia stereotypioita, jotta lasten näköalat avartuvat ja he voivat hyödyntää potentiaalinsa.

ETSK-info: Mitä kansalaisyhteiskuntapalkinto merkitsee teille ja edustamallenne organisaatiolle?

Svetla Sivcheva: Palkinto on järjestöllemme erittäin tärkeä. Olemme jo 20 vuoden ajan pyrkineet torjumaan naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja saaneet yhä useampia yhtymään näkemykseen, että kyse ei ole yksityisestä vaan yhteiskunnallisesti merkittävästä ongelmasta ja että naisiin kohdistuvan väkivallan torjunta on valtiovallan, instituutioiden ja jokaisen ihmisen vastuulla. Järjestömme työskentelee huono-osaisten ryhmien parissa sellaisissa pienissä kaupungeissa ja kylissä, joissa on monia sosiaalisia ongelmia: köyhyys, työttömyys, koulupudokkuus ja puutteellinen terveydenhuolto. Tällaisissa oloissa on hyvin vaikeaa suojella naisten oikeuksia, voimaannuttaa heitä, kannustaa heitä uskomaan omiin mahdollisuuksiinsa ja rohkaista heitä toteuttamaan itseään sekä yhteiskunnallisesti että taloudellisesti. Näistä vaikeuksista huolimatta olemme jatkaneet toimintaamme, ja tämä palkinto on tunnustus sinnikkyydestämme ja pitkäjänteisyydestämme. Se on kiitos pyrkimyksistämme osoittaa, miten äärimmäisen tärkeää ja hyödyllistä yhteiskunnassa on antaa naisille ja miehille yhtäläiset mahdollisuudet.

Millaisia neuvoja antaisitte muille organisaatioille vastaavien toimien ja ohjelmien tuloksellisuuden varmistamiseksi?

Neuvottavaa ei juuri ole, sillä kansalaisyhteiskunta on tehnyt tällä alalla jo paljon työtä, vaikka asia ei aina olekaan esillä ja jää poliitikoilta toisinaan tiedostamatta. Kansalaisjärjestöt ja yksittäiset kansalaiset testaavat jatkuvasti uusia ideoita ja luovat hyviä käytänteitä EU:n tasolla sekä vaihtavat kokemuksia ja asiantuntemusta. Toivomme, että kansalaisyhteiskunnan työ kannustaa pohtimaan todellisia ja tehokkaita kansallisia toimintapolitiikkoja, jotka osoittavat selvästi, että kyse prioriteettiasiasta ja että korkeimmalla tasolla on tahtoa edistää naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia ja taata ne kaikilla yhteiskunta- ja talouselämän aloilla. Eräissä jäsenvaltioissa on tapahtunut jonkin verran taantumista sukupuoliperusteisen väkivallan torjunnassa ja sukupuolten tasa-arvon saavuttamisessa, mikä on erittäin huolestuttavaa. Toivomme EU:lta ja yksittäisten jäsenvaltioiden hallituksilta selkeää poliittista tahtoa pitää kiinni yhteisistä eurooppalaisista arvoista, joihin myös naisten ja miesten yhtäläiset mahdollisuudet kuuluvat.

Miten aiotte käyttää saamanne rahasumman yhteisön hyväksi?

Turvaamme varojen avulla sukupuolten tasa-arvoa edistävän ohjelmamme jatkumisen. Järjestöllämme ei ole suuria taloudellisia resursseja, ja perheväkivallan uhreille tarjottavat palvelut ovat aina etusijalla eikä niitä voida keskeyttää. Meillä on tällä hetkellä vaikeuksia sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseen tähtäävien toimien rahoittamisessa. Käytämme saadun rahasumman paitsi lapsiin kohdistuvan väkivallan torjuntaan myös naisyrittäjien kanssa tehtävään työhön sekä toimiin, joilla pyritään lisäämään naisten osuutta politiikassa ja päätöksenteossa. Näiden varojen turvin pystymme antamaan yhä useammille pienissä ja suljetuissa yhteisöissä eläville naisille tietoa asioista ja tukemaan heitä, mikä on erittäin tärkeää.

Hankkeessanne on mukana esikouluikäisiä lapsia ja lasten vanhempia. Miksi on tärkeää puhua pienille lapsille sukupuolten tasa-arvosta? Miten sadut auttavat heitä ymmärtämään viestin naisten ja miesten tasa-arvon tärkeydestä?

Pyrimme ennen kaikkea puuttumaan siihen ongelmaan, että vanhemmat, opettajat ja ikätoverit tuputtavat lapsille sukupuolistereotypioita varhaisesta iästä lähtien. Monet varhaislapsuudessa opituista kulttuurisista stereotypioista ja sosiaalisista symboleista säilyvät myös aikuisiässä, ja niistä tulee normi. Tämä rajoittaa poikia ja tyttöjä ilmaisemasta itseään vapaasti ja kannustaa heitä käyttäytymään sosiaalisesti soveliaana pidetyllä tavalla. Tämän kierteen katkaisemiseksi on tärkeää, että lapsia rohkaistaan pienestä pitäen näkemään naisia ja miehiä epätavanomaisissa rooleissa, arvioimaan omia mahdollisuuksiaan ja kykyjään ja uskomaan, että heidän osaamisensa ja taitonsa ovat yhteiskunnassa aivan yhtä arvostettuja ja tärkeitä.

Perinteiset lastensadut ovat erinomainen keino tutustuttaa pieniä lapsia erilaisiin asioihin, esimerkiksi naisten ja miesten tasa-arvoon, käyttäen heille helppotajuista ja ymmärrettävää kieltä. Pyrimme satujen ja satuhahmojen avulla avaamaan tytöille ja pojille uusia mahdollisuuksia – kehittämään ominaisuuksia, kiinnostusta ja potentiaalia, jotta he voivat toteuttaa itseään stereotypioista poikkeavissa rooleissa ja heitä pidetään yhtä lailla arvossa ja tärkeinä.