ETSK info

Euroopan komission ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans puhui ETSK:n joulukuun täysistunnossa oikeusvaltioperiaatteesta ja kestävällä pohjalla olevasta Euroopasta.

”Tähtäimessämme pitää olla uudenlainen tulevaisuus Euroopalle, rEUnaissance. Meidän on ansaittava kansalaistemme tuki keskittymällä enemmän mahdollisuuksiin kuin riskeihin”, sanoi ETSK:n puheenjohtaja Luca Jahier keskustelun avaukseksi.

Puhujavieras Frans Timmermans mainitsi, että Euroopan unioni rakentuu nimenomaan oikeusvaltioperiaatteelle, ja kehotti varomaan vaarantamasta sitä. ”Silmiemme edessä tapahtuu yksinvaltiuden tavoittelua, jolloin demokratia kääntyy oikeusvaltiota vastaan ja hallitusvallan pitäjät hyödyntävät tuoreissa vaaliessa hankkimaansa enemmistöasemaa horjuttaakseen oikeuslaitoksen itsenäisyyttä”, Timmermans sanoi. Hän tuomitsi lain, joka Unkarissa oli äskettäin säädetty ammattiliittoja kuulematta. Sen nojalla työntekijöiltä voitaisiin vaatia vuosittain 400 tuntia ylityötä. Hän ilmaisi lisäksi syvän huolensa Puolan yrityksestä estää juristejaan pyytämästä Euroopan unionin tuomioistuimen ohjeita monitulkintaisissa tapauksissa.

Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen siirtymään kohti kestävällä pohjalla olevaa Eurooppaa

Kestävään kehitykseen viitaten Timmermans antoi komitealle kiitosta sen tärkeästä roolista sidosryhmäfoorumissa. Se voisi palvella mallina kansalaisyhteiskunnan osallistumiselle tulevaisuudessa, esimerkiksi energiakäänteen, muovien, verotuksen, sosiaalisen suojelun ja eriarvoisuuden tiimoilta perustettavissa foorumeissa, aina kun on tarpeen tehostaa vuoropuhelua. ”Olemme päässeet yhteisymmärryksen ja saaneet tulosta aikaan, mutta urakka on vielä kesken”, Timmermans totesi.

Verotus ja sosiaalinen pilari – ensisijaiset välineet yhteiskunnallisen kestävyyden edistämisessä

Komission on kokoonpanonsa uusiuduttua määritettävä tarkka ohjelma, jolla varmistetaan että suuryritykset maksavat veronsa siellä, mistä ne hankkivat voittonsa. Komission täytyy lisäksi kannustaa jäsenvaltioita voimakkaasti tekemään työtä sosiaalisen pilarin hyväksi.

”Meidän on otettava lukuun myös yhteiskunnallinen kestävyys”, Timmermans tähdensi. ”Valitettavasti eriarvoisuus kasvaa, jolloin liian monet haikailevat menneisiin, mutta vaikka menneisyys on hyvä opettaja se ei voi olla tavoite tulevalle”, hän totesi päättäen puheensa Jean Jaurès’n sanoihin: ”Joki pysyy uskollisena lähteelleen virratessaan mereen.” (sma)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) antoi 13. joulukuuta 2018 oma-aloitteisen lausunnon aiheesta ”Toteutumatta jäävän muuttoliikkeen ja kotoutumattomuuden kustannukset”. Siinä tarkastellaan muuttoliikkeen ja muuttajien kotouttamisen vaikutusta eurooppalaisen yhteiskunnan päivittäiseen elämään.

”Meidän on muutettava EU:n sanomaa muuttoliikkeestä esittämällä konkreettisia perusteluja”, sanoi lausunnon esittelijä Pavel Trantina. Hänen mielestään myyttejä voidaan purkaa parhaiten tukeutumalla tosiasiapohjaiseen tietoon.

Lausunnon mukaan toteutumatta jäävän muuttoliikkeen skenaario johtaisi Euroopassa maataloustuotannon vähenemiseen, teollisuudenalojen romahtamiseen, työmarkkinajännitteisiin, eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmän pohjan pettämiseen, maaseutualueiden autioitumiseen ja sosiaalisen koheesion heikentymiseen.

Muuttoliike ei voi toimia hyvin, jos muuttajia ei kotouteta asianmukaisesti vastaanottavaan yhteiskuntaan. ETSK kartoittaa lausunnossaan muuttajan kotoutumattomuudesta aiheutuvia riskejä ja kustannuksia: muuttajien pätevyyden tunnustamatta jättäminen ja pimeän työn lisääntyminen; tasa-arvon ja palvelujen asianmukaisten käyttömahdollisuuksien puute; alueellinen eriytyminen, joka voi kärjistyä gettoutumiseksi; rikollisuuden lisääntyminen; rasismin, muukalaisvihan ja ääri-ideologioiden kannatuksen nousu (sekä muuttajayhteisöissä että vastaanottavassa yhteiskunnassa).

ETSK toteaa, että ”investoiminen muuttajien kotoutumiseen on paras vakuutus mahdollisten tulevien kustannusten, ongelmien ja jännitteiden varalle”.

”Yhteiskunnallisessa keskustelussa on tuotava esiin perusteluja ja tietoa, joiden avulla voidaan torjua muuttoliikkeeseen liittyviä valeuutisia ja stereotypioita”, lisäsi lausunnon toinen esittelijä José Antonio Moreno Díaz. ”Meidän on osoitettava eurooppalaisille yhteiskunnille, minkä panoksen muuttajat antavat nyt ja minkä heidän odotetaan antavan lähitulevaisuudessa yhteiskunnillemme. Tämä on yhteinen ja yleinen tehtävä, johon kaikkien kansalaisyhteiskunnan sektorien on osallistuttava.”

Muuttoliikettä koskevan Global Compact ‑aloitteen hyväksyminen Marrakechissä Marokossa mielessä pitäen voidaan todeta, että ETSK jäsenvaltioille osoittama kehotus palauttaa muuttoliikkeelle sille kuuluva merkitys ja sisältö on entistäkin perustellumpi. Ääriliikkeiden ei tulisi antaa kääntää muuttoliikeilmiötä ongelmaksi: muuttoliike on voimavara, ja on jäsenvaltioiden vastuulla hyödyntää sitä asianmukaisesti. (ddl)

Kaksitoista puhujaa, joukossa toimittajia ja tutkijoita, 12 EU-maasta osallistui Ateenassa 22.–23. marraskuuta ETSK:n 12:tta kertaa järjestämään kansalaisyhteiskunnan mediaseminaariin aiheena ”Euroopan arvojen lujittaminen”.

ETSK:n puheenjohtaja Luca Jahier muistutti osallistujille Euroopan arvojen merkityksestä tavallisten ihmisten – työnantajien ja työntekijöiden, nuorten ja iäkkäiden, työttömien ja erityistarpeessa olevien henkilöiden, muuttajien ja muiden vähemmistöjen – kannalta. ”Mielestäni on selvää, että Euroopan arvojen on päästävä voitolle ahdasmielisyydestä ja kaikenlaisista rapauttavista tekijöistä, sillä olemme tehneet Euroopasta paremman paikan nimenomaan arvojemme ansiosta.” Puheenjohtajakaudelleen Jahier on valinnut tunnukseksi ”rEUnaissance”, sillä ”meidän on uskottava Eurooppaan – parempaa ratkaisua kuin yhdessä työskenteleminen kestäväpohjaisen ja vauraan Euroopan hyväksi ei ole”, hän totesi.

Tapahtuman emäntä, viestintäasioista vastaava ETSK:n varapuheenjohtaja Isabel Caño Aguilar muistutti Euroopan arvoista, jotka on kirjattu perussopimuksiin. Hän totesi, että ”unionin päämääränä on edistää rauhaa, omia arvojaan ja kansojensa hyvinvointia. Meidän on kuitenkin kysyttävä itseltämme, olemme ottaneet nämä velvoitteet riittävän vakavasti. Teemmekö riittävästi sosiaalisen koheesion ja eurooppalaisen yhteenkuuluvuuden hyväksi? Teemmekö riittävästi tasa-arvon edistämiseksi, sen varmistamiseksi, että nuorilla on konkreettisia tulevaisuudennäkymiä, ja ihmisten päivittäisen elämän helpottamiseksi? Onko yhteisvastuu jäsenvaltioiden välillä riittävän vahva? Koska useimpiin näistä kysymyksistä ei voi antaa selkeän myöntävää vastausta, meidän on kysyttävä itseltämme myös, olemmeko aina tietoisia näistä arvoista ja otammeko me ne joka hetki huomioon poliittisissa keskusteluissamme ja päätöksissämme.”

Eurooppa-asioista vastaava Kreikan ulkoasiainministeri Georgios Katrougkalos mainitsi erityisesti muuttajat, joista on tullut nykyajan syntipukkeja kansankiihottajille, jotka pyrkivät kääntämään huomion pois todellisista ongelmista, joiden edessä eurooppalainen yhteiskunta nykyisin on, toisin sanoen säästötoimista ja lisääntyvästä eriarvoisuudesta, joiden seurauksena rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. ”1960-luvulla korkein veroaste miljoonan euron tuloille oli 60 prosenttia, kun taas nykyisin se on 30 prosenttia. Tämä merkitsee suoneniskua hyvinvointivaltion kykyyn säilyttää sosiaaliset rakenteensa”, Katrougkalos sanoi.

Seminaarin tärkeimmistä tuloksista ilmestyy lähiviikkoina raportti, joka julkaistaan myös ETSK:n verkkosivuilla. (sma)

EU:lla on ratkaisevan tärkeä rooli kansallisten ja alueellisten ilmastonmuutoksen torjuntatoimien koordinoinnissa ja rahoituksessa. Se tukee alhaalta ylöspäin suuntautuvia ilmastotoimia maailmanlaajuisesti, mutta Euroopassa voidaan tehdä asian hyväksi paljon muutakin. Cillian Lohanin valmistelemassa lausunnossa Valtiosta riippumattomille toimijoille paremmat mahdollisuudet hyödyntää ilmastorahoitusta ETSK yksilöi erilaisia ongelmia, joita eri ryhmillä on ilmastohankkeidensa edellyttämän rahoituksen saannissa, ja esittää mahdollisia ratkaisuja.

Ilmastonmuutoksen torjunta ei varmasti onnistu, jos yhdeltä taholta tarjotaan ilmastorahoitusta ja samaan aikaan toinen jatkaa ilmastoa vahingoittavan toiminnan, esimerkiksi fossiilisten energialähteiden käytön, tukemista. On olennaisen tärkeää tarkistaa kaikkien julkisten ja yksityisten investointien kohdalla, millaisia vaikutuksia niillä on ilmastoon.

ETSK ehdottaa ensimmäisenä toimenpiteenä ilmastorahoitusfoorumin perustamista. Foorumi kokoaisi yhteen keskeiset sidosryhmät, jotka voivat kartoittaa esteitä, löytää ratkaisuja ja määritellä mahdollisimman tehokkaat mekanismit, joilla rahoituksen jakamista pienimuotoisille, alhaalta käsin toteutettaville hankkeille voidaan parantaa. ”Meidän on huolehdittava siitä, että ilmastorahoitus nähdään keinona tehdä vähähiilisistä ratkaisuista kohtuuhintaisia ja saattaa ne siten tavallisten kansalaisten ulottuville”, Cillian Lohan toteaa.

”Ennen kaikkea on varmistettava, että ilmastorahoituksen avulla tarjotaan kansalaisille mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja, jotta tavalliset ihmiset pääsevät hyötymään vähähiilisestä yhteiskunnasta eivätkä joudu siirtymäkustannusten maksumiehiksi”, Lohan korostaa. ETSK kehottaa jälleen kerran ohjaamaan vähintään 40 prosenttia EU:n menoista ilmastotavoitteiden edistämiseen ja luopumaan fossiilisten polttoaineiden tuista asteittain. (sma)