Monista laadukkaista aloitteista huolimatta toimet eivät vielä riitä estämään nuoria sortumasta väkivaltaisten ääriliikkeiden ansaan, ETSK toteaa.
Nuorten radikalisoitumisen torjunnassa jäsenvaltioiden ja EU:n on otettava kansalaisyhteiskunnan organisaatiot toimintaan mukaan nykyistä tehokkaammin, sillä nämä voivat tukea merkittävällä tavalla sosiaalista ja arvomaailmaan perustuvaa kykyä vastustaa ääriajattelua, ETSK totesi joulukuun täysistunnossaan.
Kriisitapahtumiin perustuvaan lyhyen aikavälin rankaisevaan turvallisuuspolitiikkaan keskittymisen sijasta EU:n politiikoissa olisi investoitava nykyistä enemmän ripeisiin mutta myös pitkäjänteisiin ja koordinoituihin torjuntatoimiin, ETSK toteaa aiheesta ”Yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa nuorten radikalisoitumisen estämiseksi” antamassaan lausunnossa.
Esittelijä Christian Moos (muut eturyhmät -ryhmä, DE) korosti, että nuoret ovat erityisen alttiita ääriliikkeiden propagandalle, sillä heillä ei ole vahvaa identiteettiä ja he kokevat usein jääneensä yhteiskunnan ulkopuolelle.
ETSK:n näkemyksen mukaan ennaltaehkäisyn edellytyksenä on eri toimijatahot kattava työskentelytapa, joka käsittää poliittiset päättäjät, poliisiviranomaiset ja vankilalaitoksen, sosiaalityöntekijät, oppilaitokset, tiedotusvälineet, yritykset ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot.
Moos pitää Euroopan komission toimintaa tällä alalla myönteisenä. Komission perustama radikalisoitumisen torjunnan verkosto kokoaa yhteen ensi käden ja ruohonjuuritason toimijoita ja edistää parhaiden käytänteiden ja käytännön kokemusten vaihtoa, ja komission perustaman radikalisoitumista käsittelevän korkean tason ryhmän on puolestaan tarkoitus antaa neuvoja EU:n toimintapolitiikkojen kehittämiseksi sekä sidosryhmien ja jäsenvaltioiden välisen järjestelmällisemmän yhteistyön käynnistämiseksi.
ETSK katsoo kuitenkin, etteivät nämä aloitteet riitä.
ETSK painottaa erityisesti muodollista koulutusta ja arkioppimista, sillä koulutuksella voidaan edistää aktiivista osallistumista monimuotoiseen yhteiskuntaan sekä opettaa kriittistä ajattelua ja medialukutaitoa.
Komitean mielestä on niin ikään hyödyllistä vastustaa muukalaisvihamielisiä ja populistisia suuntauksia parantamalla muiden kulttuurien tuntemusta ja vankentamalla EU:n arvojen ymmärtämistä.
Nimenomaisesti mainitaan nuorisojärjestöt, jotka tarjoavat arvokkaita vaihtoehtoisia mahdollisuuksia terveellä pohjalla olevan identiteetin kehittämiseen. ETSK tähdentää myös ammattijärjestöjen ja uskonnollisten yhteisöjen sekä tukipalvelujen ja verkostojen roolia, sillä ne voivat auttaa oppilaitoksia ja perheitä havaitsemaan ensimmäiset radikalisoitumisen merkit.
ETSK suosittelee, että myös nuorisotyöttömyyden ja köyhyyden torjunta ensisijaistetaan. (ll)